Ennakkokysymykset

1. Kuka olet ja miksi haet puheenjohtajaksi? 
2. Mitä vahvuuksia sinulla on puheenjohtajan tehtävään? 
3. Mitä muuttaisit tai kehittäisit Lexissä? 
4. Mitä edellinen pestisi tuo puheenjohtajan rooliin? 
5. Miten jaksat toisen hallitusvuoden? 
6. Miten huolehdit hallituksen jaksamisesta ja motivoimisesta?
7. Paljonko olet itse valmis auttamaan muita hallituslaisia ja toimijoita
8. Onko Lex tapahtuma- vai edunvalvontaorganisaatio? 
9. Mitä tulevaisuuden haasteita Lexillä on?

1. Kuka olet ja miksi haet puheenjohtajaksi?

Mä oon Pietari Halme, 3. vuoden lexiläinen, ja toimin parhaillaan hallituksen talousvastaavana sekä varapuheenjohtajana. Lisäksi olen toiminut Lexissä yrityssuhdevastaavana sekä monissa muissa pienemmissä pesteissä. Näiden muutaman vuoden aikana olen kasvanut valtavasti ihmisenä ja en olisi voinut opintojen alussa kuvitella, kuinka merkityksellinen tästä yhteisöstä on minulle tullut. 

Koen olevani parhaimmillani, kun saan haastaa itseäni uusilla asioilla ja tehdä parhaani muiden eteen. Hain alun perin hallitukseen, sillä halusin ottaa vastuuta yhdistyksen toiminnasta ja kehittää järjestön toimintaa eteenpäin. Hallitusvuoden aikana olen kuitenkin kokenut haluavani tehdä yhdistyksen eteen jotain vielä merkittävämpää, ja siksi haen puheenjohtajaksi. Koen puheenjohtajan roolin oikeaksi tavaksi antaa aikaani ja panostani järjestölle, joka on tuonut elämääni ainutlaatuisia ihmisiä, unohtumattoman yhteisön ja tärkeitä rutiineja. Puheenjohtajana pääsisin ottamaan vastuun yleisesti toiminnan kehittämisestä vielä parempaa suuntaan ja varmistamaan, että jokainen voi kokea saaneensa Lexiltä yhtä paljon kuin itse olen saanut, myös useiden vuosien päästä panostamalla erityisesti toiminnan jatkuvuuteen.

Lexin toiminta kiteytyy mielestäni kolmeen teemaan: hauskanpitoon, yhteisöllisyyteen ja perinteisiin, ja puheenjohtajana haluan varmistaa näiden säilymisen.

2. Mitä vahvuuksia sinulla on puheenjohtajan tehtävään?

Suurimpia vahvuuksiani puheenjohtajan tehtävään ovat isojen kokonaisuuksien hallitseminen, kyky ottaa vastuuta omasta toiminnasta sekä avoin ja aidosti kiinnostunut asenne Lexin toimintaa kohtaan. Tykkään tehdä töitä suurten kokonaisuuksien parissa, joissa pääsee aidosti vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan toimintaa yleisellä tasolla viedään. Tämä korostuu vahvasti myös puheenjohtajan roolissa. Osaan ja haluan ottaa vastuuta niin omasta kuin koko yhdistyksen toiminnasta. Jos jokin ei toimi toivotulla tavalla, näen vastoinkäymiset ja virheet, joita väistämättä välillä sattuu, ennemmin mahdollisuuksina oppia sekä kehittää omaa ja yhdistyksen toimintaa eteenpäin. Koen olevani myös hyvä motivoimaan ja innostamaan muita ihmisiä olemalla aidosti kiinnostunut niin Lexin toiminnasta kuin siitä mitä mieltä jäsenistö on asioista.

3. Mitä muuttaisit tai kehittäisit Lexissä?

Lexin toiminnassa on paljon kehitettävää, vaikka en näe tällä hetkellä tarvetta suurille perustavanlaatuisille uudistuksille. Puheenjohtajana haluaisin kehittää etenkin toiminnan jatkuvuutta, sillä tiedon siirtyminen ja toimintatapojen vakiintuminen toimikaudesta toiseen on kriittistä Lexin kulttuurin ja yhteisöllisyyden säilymisen kannalta. Ylivuotisuuteen on jo alettu panostaa yhdistyksen tasolla esimerkiksi kolmivuotisen strategian ja testamenttien kautta. Uuden strategiakauden alkaessa ensi vuonna jatkuvuuden teemat voisi ottaa konkreettisesti huomioon uudessa strategiassa ja sen toteuttamisessa. Jaosto- ja toimijatasolla voitaisiin panostaa toimijoiden omiin ”strategioihin” esimerkiksi puolivuosittaisen seurannan avulla. Näin Lexin eri toimijoista jäisi testamenttien lisäksi tietoa siitä, mikä on toiminut, mikä ei ja mitä voitaisiin vielä kehittää, ja näihin voitaisiin palata myös useamman toimikauden jälkeen.

Talousvastaavan pestissä olen huomannut olen myös vahvasti sitä mieltä, että yhdistyksen rahankäytön tulee lähtökohtaisesti jakautua mahdollisimman tasapuolisesti ja hyödyttää mahdollisimman montaa lexiläistä. Näin useampi jäsen voi osallistua toimintaan omasta tilanteestaan riippumatta, ja toiminta pysyy houkuttelevana myös jatkossa.

Panostaisin myös siihen, että Lexin toiminta on myös jaostotasolla riittävän selkeää, jotta kynnys lähteä mukaan tekemään toimintaa on mahdollisimman matala. Toimijoiden osalta on myös huolehdittava siitä, että eri jaostot ja toimijat eivät pääse sirpaloitumaan vaan toiminta pysyy osana Lexiä ja sen tuomaa yhteisöä. Siksi kaikille toimijoille tulee tarjota samat toimintaedellytykset ja varmistaa, että jokaisella toimijalla on oma paikkansa yhdistyksen toiminnassa.

Lexissä on myös viime aikoina toteutettu suuria uudistuksia (esim. edunvalvontaohjesääntö sekä sijoitusohjesäännön uudistus vuonna 2025). Jotta uudistukset vakiintuvat, tulee niiden toimivuutta myös seurata jatkuvasti ja tehdä tarvittavat muutokset ajoissa. Suuret muutokset ottavat kuitenkin oman aikansa asettua paikoilleen, joten pelkästä muuttamisen ilosta aikaisempaa työtä ei kannata heittää hukkaan.

4. Mitä edellinen pestisi tuo puheenjohtajan rooliin?

Nykyinen pestini talousvastaavana antaa todella hyvät lähtökohdat puheenjohtajan rooliin. Talousvastaava vastaa koko yhdistyksen rahankäytöstä ja sen jatkuvasta seurannasta, minkä ansiosta minulla on hyvä käsitys siitä, mitä yhdistyksessä tapahtuu niin yleisellä tasolla kuin toimijatasolla. Vastuullani on myös vuosittaisen budjetin laatiminen sekä varainhankinnan järjestäminen, joten toiminnan mahdollistamisen lähtökohdat ja realiteetit ovat minulle hyvin selkeät.

Talousvastaavan tehtävä on myös opettanut minulle vuoden aikana paljon vastuunkantoa, sillä jo yhdistyksen varojen hallinnointi tuo mukanaan merkittävän vastuun, ja minun tulee huolehtia siitä, että rahankäyttö on tarkoituksenmukaista. Talousvastaavana kannan vastuuta myös yhdistystä sitovista asiakirjoista ja sopimuksista (kuten sijoitusohjesäännöstä sekä yhteistyösopimuksista), joten olen toiminnastani suoraan vastuussa yhdistykselle. Yhdessä nykyisen puheenjohtajan kanssa vastaan yhteistyösopimuksista ja mahdollisista ongelmatilanteista Lexin ulkopuolisten toimijoiden kanssa, mikä tuo hyvät valmiudet ja luontevan siirtymän jatkaa ensi vuonna samaa työtä puheenjohtajana.

Yrityssuhdejaoston johtaminen on opettanut puheenjohtajan tehtävän kannalta tärkeitä johtamis- ja organisointitaitoja. Jaoston johtaminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja proaktiivisuutta esimerkiksi motivoinnissa ja ongelmanratkaisussa. Jaoston johtaminen on myös kehittänyt taitoani johtaa esimerkillä, mikä on olennaista puheenjohtajan tehtävässä suhteessa muuhun hallitukseen.

5. Miten jaksat toisen hallitusvuoden?

Hallituspesti vie paljon aikaa ja voimia, ja koen löytäneeni kuluvan hallitusvuoden aikana toimivat keinot jaksamisen ylläpitämiseen. Tiedän hyvin, mitä puheenjohtajan pesti vaatii niin henkisesti kuin ajankäytöllisesti, ja olen valmis priorisoimaan puheenjohtajan tehtävät muiden asioiden edelle niin, että muut asiat jäävät taka-alalle, kun oma jaksaminen sitä vaatii. Olen myös kuluvan vuoden aikana päässyt testaamaan jaksamiseni rajoja yhdistäessäni hallituspestin, kokopäivätyöt ja opinnot, ja tiedän tarkasti, milloin omat rajani tulevat vastaan.

Motivaatiota tuovat puheenjohtajan pestin uudet ja mielenkiintoiset tehtävät, unohtamatta uutta hallitusta jäsenineen: jo yhdessä tekeminen muiden kanssa motivoi jaksamaan. Lisäksi mahdollisuus ensimmäisen hallitusvuoden aikana huomattujen kehityskohteiden huomioimiseen puheenjohtajana motivoi jatkamaan jo aloitettua työtä.

6. Miten huolehdit hallituksen jaksamisesta ja motivoimisesta?

Hallituksen jaksamisen ja motivaation kannalta on ehdottoman tärkeää, että uusi hallitus ryhmäytyy hyvin. Hyvässä ryhmässä voimia jaksamiseen saa muilta hallituslaisilta, ja etenkin puheenjohtajana olen valmis tarjoamaan tukeani aina, kun joku hallituslaisista sitä tarvitsee. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että keskusteluilmapiiri on aina avoin ja esimerkiksi päätökset tehdään yhdessä hallituksena eikä yksittäisinä hallituslaisina.

Hallituksen motivoinnissa tärkeää on esimerkillä johtaminen, jota olen päässyt harjoittelemaan jo yrityssuhdejaoston johtamisen kautta. Puheenjohtajan tulee näyttää myös kokemuksellaan esimerkkiä muulle hallitukselle,

7. Paljonko olet itse valmis auttamaan muita hallituslaisia ja toimijoita?

Paljon. Puheenjohtajan rooliin kuuluu vastuu yhdistyksen toiminnasta kokonaisuutena, ja olen aina valmis auttamaan siellä, missä apua tarvitaan. Haluan myös, että Lexissä vallitsee kulttuuri, jossa avun pyytämistä ei kartella, vaan sitä on päinvastoin suorastaan toivottavaa pyytää aina tarvittaessa.

8. Onko Lex tapahtuma- vai edunvalvontaorganisaatio?

Lex on lähtökohtaisesti tapahtumaorganisaatio jäsenistölleen, sillä tapahtumat ovat ehdottomasti yhdistyksen toiminnan näkyvin ja merkityksellisin osa. Edunvalvonnalliset asiat koskettavat kuitenkin jäsenistöä niin opiskelijoina kuin lexiläisinä, joten Lexin tulee valvoa myös jäsenistönsä etuja. Opintoihin liittyviä päätöksiä tehdään muualla kuin Lexissä, ja on tärkeää, että Lex vaikuttaa myös niissä elimissä valvoen jäsentensä etuja, jotta päätöksistä ei aiheudu haasteita jäsenistölle.

9. Mitä tulevaisuuden haasteita Lexillä on?

Lexin suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät etenkin yhteisön säilymiseen ja varainhankinnan jatkuvuuteen. Nykyisin Lex joutuu kilpailemaan ihmisten ajasta esimerkiksi opintojen ja työpaikkojen kanssa. Samalla mahdollisesti kasvava jäsenmäärä voi hankaloittaa toimintaa, jos ainejärjestön jäsenten määrä kasvaisi yllättäen. Näiden asioiden vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että toiminta saadaan pidettyä mielekkäänä ja houkuttelevana myös tulevaisuudessa, ja haasteet tunnistetaan ja niiden ratkaisemiseen panostetaan ajoissa.

Toinen haastekokonaisuus liittyy Lexin varainhankinnan hajauttamiseen. Lex saa tuloja useista eri lähteistä, kuten yritysyhteistyöstä, sijoituksista ja valmennuskurssitoiminnasta. Silti on riskinä, että esimerkiksi yleisen taloustilanteen takia jokin varainhankinnan keinoista ei pitemmällä ajalla tuottaisi oletetulla tavalla. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että pitkällä aikavälillä yksittäinen varainhankintakeino ei muodostu liian kriittiseksi edellytykseksi toiminnan rahoittamiselle.

1. Kuka olet ja miksi haet puheenjohtajaksi?

Olen Iina Marttila, 23-vuotias neljännen vuosikurssin lexiläinen ja kotoisin Kuopiosta. Toimin tänä vuonna hallituksen tiedotusvastaavana ja olen aikaisemmin toiminut Lexissä vuonna 2025 toimihenkilönä LexPressin päätoimittajana, vuosien 2025 ja 2026 LexSpexin produktioiden bändivastaavana, vuoden 2024 LexPressin toimitusavustajana sekä vuoden 2023 Toogien traileri- ja kalenterivastaavana. Vapaa-ajalla olen innokas talviurheilija sekä olen aina ollut musikaalisesti aktiivinen soittamalla trumpettia erinäisissä produktioissa ja kokoonpanoissa.

Haen vuoden 2027 puheenjohtajaksi, koska Lex on elämäni aikana osoittautunut ensimmäiseksi yhteisöksi, johon koen varauksettomasti täysin kuuluvani. Jo fuksiviikosta alkaen kanssalexiläisten pyyteettömyys, avoimuus ja avuliaisuus tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Seuratessani, kuinka tuon ajan toimijat pyrkivät luomaan lexiläisten legendaarista yhteishenkeä niin uusille kuin vanhoillekin lexiläisille, syttyi minulle palo päästä itsekin osaksi tätä yhteisöä, joka on vain vahvistunut. Sen rinnalle on tullut itselleni hyvin rakas lexiläisidentiteetti ja pyrkimys mahdollistaa se sama kaikille.

Puheenjohtajaksi hakemiseni ytimessä on halu mahdollistaa jokaiselle lexiläiselle samanlainen yhteenkuuluvuuden kokemus, jonka olen itse Lexiltä saanut. Tämä sama pyrkimys on motivoinut minua hakemaan jokaiseen aikaisempaan Lex-pestiini. Olen halunnut antaa oman panokseni yhteisölle hakeutumalla tehtäviin, joissa olen kokenut voivani hyödyntää omaa osaamistani, kehittää toimintaa ja samalla oppia itse uutta.

Hallitusvuoden aikana olen päässyt näkemään ja kokemaan Lexin aivan uudesta näkökulmasta. Samalla kiinnostukseni erityisesti puheenjohtajan tekemää kansallista edunvalvontaa kohtaan on vahvistunut. Lexiläisten hyvinvointi ja oikeustieteellisen koulutuksen laadukkuus ovat aina olleet itselleni tärkeitä asioita ja haluaisin päästä vaikuttamaan myös niihin laajempiin olosuhteisiin, jotka määrittävät opiskelijoiden arkea ja tulevaisuutta. Moniin opiskelijoita koskeviin kysymyksiin emme pysty vaikuttamaan yksin Lexin sisältä, joten pidän tärkeänä sitä, että lexiläisten näkemykset ja tarpeet tulevat kuulluiksi myös kansallisella tasolla.

2. Mitä vahvuuksia sinulla on puheenjohtajan tehtävään?

Tärkeimpänä vahvuutenani puheenjohtajaksi pidän pitkää kokemustani Lexin toiminnasta. Olen toiminut Lexissä erilaisissa pesteissä aina ruohonjuuritason tekemisessä nakkivuoroissa, toimihenkilönä ja lopulta hallituksen jäsenenä. Puheenjohtajan tulee olla hyvin perillä kaikista Lexissä tapahtuvista asioista sekä myös asioista, joita Lexissä on aikaisemmin tapahtunut, sillä ainejärjestön muisti on lyhyt. Aktiivivuosieni aikana minulle on kertynyt arvokasta tietoa ja perspektiiviä Lexin toiminnasta kokonaisuutena. Olen päässyt näkemään, miten asioita käytännössä hoidetaan, millaisia muutoksia toimintaan on tehty ja miten ne ovat vaikuttaneet toimijoiden arkeen. Puheenjohtajana pystyisin tuomaan keskusteluun tietoa siitä, miksi asioita tehdään siten kuin niitä tehdään, mikä on toiminut ja mistä on opittu sekä mikä on toiminnan jatkuvuuden ja ylivuotisten tavoitteiden kannalta tärkeää.

Olen aina ollut ihminen, joka nauttii toisten kanssa keskustelusta ja ongelmissa auttamisesta, joten uskon olevani juuri tällainen henkilö, jolle lexiläisten on helppo tulla avaamaan iloja tai surujaan. Mielestäni hyvän kommunikaation taustalla on aina avoin keskusteluyhteys ja minulle onkin sanottu useasti, että pystyisin pitämään keskustelua yllä vaikka tiiliseinän kanssa. Pelkkä puheliaisuus ei kuitenkaan tarkoita hyvää kommunikaatiota, joten koen tärkeimmäksi valtikseni aidon kiinnostuksen keskustelukumppaniin ja hänen elämäänsä sekä kyvyn lukea tilannetta ja keskustelun sävyä.

Puheenjohtaja toimii Lexin kasvoina ulospäin, mutta aivan ensimmäisenä hän toimii eräänlaisena johtotähtenä myös Lexin sisällä. Puheenjohtajalta tullaan kysymään neuvoa, hänen kanssaan halutaan jutella ajankohtaisista asioista ja hänen puoleensa käännytään, kun ratkaisua ongelmaan ei syystä tai toisesta löydy. Puheenjohtajan tulee siis ennen kaikkea olla helposti lähestyttävä. Siksi erinomaiset keskustelu- ja kuuntelutaidot ovat puheenjohtajana toimimisen ytimessä ja juuri siksi kokisin menestyväni erityisen hyvin puheenjohtajana.

Toisaalta puheenjohtaja joutuu silloin tällöin tekemään vaikeita päätöksiä sekä joutuu perustelemaan ratkaisuja, jotka eivät miellytä kaikkia. Olen valmis kantamaan tämän vastuun. Ikävien uutisien kertominen esimerkiksi henkilövalinnoissa ei koskaan ole mukavaa, mutta olen aina ollut ihminen, joka haluaa valmistella päätökset huolellisesti ja siten, että pystyn perustelemaan oman toimintani myös silloin, kun siitä tulee kritiikkiä. Suoraselkäisyyteen kuuluu mielestäni myös valmius myöntää omat virheeni ja arvioida näkemystäni uudelleen, mikäli siihen on aihetta. Tämä ehkä kuvastaa myös vahvaa työmoraaliani, sillä haluan hoitaa asiat kunnolla loppuun niin, että muut voivat luottaa tekemiseeni.

3. Mitä muuttaisit tai kehittäisit Lexissä?

Viime vuosina Lexissä on tehty suurehkoja rakenteellisia muutoksia esimerkiksi sijoitusohjesäännön sekä toimijarakenteen muutosten muodossa. Uudistuminen pelkästä uudistumisen halusta ei ole kestävää, joten ensi vuonna tulisi keskittyä tarkastelemaan jo tehtyjen uudistusten kokonaisvaikutuksia ja reagoimaan mahdollisiin esille tuleviin ongelmiin. Tavoitteenani on käyttää ensi vuosi siihen, että yhdessä toimikuntien puheenjohtajien (eli hallituksen) kanssa kehitetään keinot sille, että voimme tehokkaasti tarkastella toimintamallien kannattavuutta, muuttaa huonoiksi tai tehottomiksi todettuja tapoja ja löytää ratkaisuja päivittäisessä toiminnassa ilmenneisiin ongelmiin.

Ruohonjuuritason kehitystyön lisäksi ensi vuonna olisi mielestäni tärkeää keskittyä Lexin pitkän aikavälin toimintaedellytysten turvaamiseen. Toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä on toimijoiden löytäminen ja sitouttaminen jatkossakin, Lexin säilyminen merkityksellisenä osana lexiläisten arkea työelämän viedessä enemmän aikaa sekä yhdistyksen talouden pitäminen vakaana. Nämä vaativat pitkäjänteistä, ylivuotista työtä, eikä niihin ole yksinkertaisia ratkaisuja. Jo nyt on tehty hyvää työtä tärkeiden tavoitteiden edistämiseksi esimerkiksi aloitetulla strategiatyöllä ja budjetin rakenteellisen alijäämäisyyden korjaamisella.

4. Mitä edellinen pestisi tuo puheenjohtajan rooliin?

Tiedotusvastaavana olen päässyt työskentelemään jokaisen Lexin toimijan sekä myös useiden ulkopuolisten sidosryhmiemme kanssa, joten tätä kautta minulle on kehittynyt erittäin laaja ymmärrys koko Lexin toimintakentästä. Tiedotus on osa-alue, joka koskettaa jokaista Lexin toimijaa, joten suurin osa ajastani kuluukin jäsenistön ja toimijoiden kanssa kommunikoidessa. Tästä on tietenkin suoraan hyötyä myös puheenjohtajan tehtävässä, sillä puheenjohtaja pitää tiedotusvastaavan tavoin suurimman osan ajastaan yhteyttä Lexin toimijoihin ja sen sidosryhmiin. Tavoitettavissa oleminen ja jäsenistön kyselyihin vastaaminen eivät siis olisi minulle uusia asioita.

Lisäksi olen tiedotusvastaavana jatkuvasti tietoinen siitä, mitä Lexissä milloinkin tapahtuu. Tiedotusvastaavana ja muissa Lex-pesteissäni olen oppinut sovittamaan yhteen eri toimijoiden aikatauluja, varmistamaan toimivan tiedonkulun ja johtamaan oman toimikuntani työskentelyä. Nämä ovat kaikki sellaisia taitoja, joista on suoraan hyötyä puheenjohtajan tehtävässä.

Puheenjohtajan tehtäväkenttä on laaja ja huomiota vaativia asioita tulee niin kansallisilta edunvalvontaorganisaatioilta, yliopistolta, hallituksen sisältä kuin jäsenistöltäkin. Siksi koen, että erityisesti tiedotusvastaavana kehittämäni järjestelmällisyys on erityisen hyödyllistä puheenjohtajan tehtävän hoitamiseen. Puheenjohtajan on tärkeää pystyä seuraamaan samanaikaisesti usean eri toimijan toimintaa, sillä hän on eräänlainen takalauta, johon jokaisen Lexin toimijan pitää pystyä viime kädessä luottamaan.

5. Miten jaksat toisen hallitusvuoden?

Puheenjohtajana oleminen vaatii, että tehtävä on ykkösprioriteettina ja olen täysin valmis myös näin tekemään. Olen järjestellyt ensi vuoteni tavalla, jonka ansiosta pystyn keskittymään puheenjohtajuuteen täysillä, esimerkiksi jättämällä työnteon pois. Koulun suhteen minulla on sen verran hyvä tilanne, että saan edistettyä opintojani sen verran leppoisalla tahdilla, ettei siitä synny ylimääräistä rasitetta hallitustyöskentelyn rinnalle. Kaiken tämän rinnalla ovat kaikki ne tiedot ja taidot, joita olen ensimmäisen hallitusvuoden aikana oppinut omasta jaksamisestani. Niiden ytimessä on ihan perustarpeista, kuten riittävästä unesta, ravinnosta ja ulkoilmasta, huolehtiminen.

Lisäksi minulla on vahva tukiverkko perheessäni ja ystävissäni, jotka ovat jo nyt olleet itselleni korvaamaton apu hallitusvuoden pyörityksessä. Uskon, että omista tuntemuksista ja stressaavista asioista mahdollisuuksien mukaan kertominen on yksi sellainen asia, joka auttaa hallitusvuodessa jaksamisessa. Toisaalta ihan jo perustasolla tärkeää on myös ymmärtää ja löytää ne hetket, jolloin pystyn vetämään rajan siihen, mikä on puheenjohtajan tehtävän kannalta juuri sillä hetkellä tarpeellista ja mikä on sellaista, jonka voi siirtää oman levon taikka jaksamisen tieltä myöhempään ajankohtaan. Samalla myös tehdyn työn laatu pysyy hyvänä, kun samaa kynttilää ei polteta molemmista päistä.

Toisaalta tärkeänä jaksamista tukevana seikkana pidän myös motivaatiota puheenjohtajuutta kohtaan. Puheenjohtajan vaikuttamismahdollisuudet, mahdollisuus päästä luomaan uudelle hallitukselle vähintäänkin yhtä hyvä yhteishenki kuin mikä meillä on vuoden 2026 hallituksen kanssa ollut sekä ajatukseni itselleni rakkaimman yhteisön edun ajamisesta ovat kaikki niin vahvoja motivaattoreita, että lähden ensi vuoteen ikään kuin kyseessä olisi täysin uusi projekti, jota pääsen edistämään.

6. Miten huolehdit hallituksen jaksamisesta ja motivoimisesta?

Hallituksen jaksamisen ytimessä on ehdottomasti hyvä ja avoin yhteishenki sekä luottamus siihen, että omasta tilanteesta voi puhua avoimesti ja tarvittaessa saada matalalla kynnyksellä apua. Hyvä yhteishenki vie jo pitkälle, mutta sen rinnalle tarvitaan myös selkeitä raameja, joiden puitteissa toimitaan. Hommia on paljon helpompi ja motivoivampaa tehdä porukalla niin, että kaikki ovat samassa reessä ja vetävät yhtä köyttä yhteisen tavoitteen eteen.

Suurin jaksamista ja motivaatiota rokottava tekijä ovatkin hallituksen sisäiset ongelmat, joten on todella tärkeää korostaa heti hallitusvuoden alkuun yhteishengen merkitystä, yhteisiä pelisääntöjä ja sitä, että koko hallituksen jaksaminen riippuu juurikin siitä, miten hyvin työskentelemme yhdessä. Hallituksessa pitää voida olla eri mieltä ja puheenjohtajana aion huolehtia siitä, että keskustelu pysyy asiallisena ja jokainen saa näkemyksensä esiin. Pyrin varmistamaan, että jokainen hallituslainen tuntee työnsä merkitykselliseksi, sillä jokainen hallituspesti on aivan yhtä arvokas. Koen, että suoran positiivisen palautteen antaminen on myös sellainen seikka, jolla on selkeä vaikutus hallituksen motivaatioon.

Puheenjohtajan on todella tärkeää olla jokaiselle hallituslaiselle saatavilla kuuntelevana korvana sekä henkilönä, johon voi luottaa tilanteissa, joissa omat voimavarat eivät riitä. Puheenjohtajana olisin sellainen henkilö, joka on valmis tarjoamaan apua matalalla kynnyksellä ja joka kiinnittää huomiota ympärillään oleviin ihmisiin, sillä aina jaksamisen haasteet eivät tule tietoon suoraan sanomalla. Olisin tarvittaessa valmis ottamaan asian puheeksi ihan kahden kesken, sillä uskon, että jo asiasta keskusteleminen helpottaa taakkaa.

Jos työmäärä kasvaa liian suureksi, pitää yhdessä arvioida, mistä kuormitus syntyy ja mitä sille voidaan tehdä. Joskus avuksi riittää hetkellinen työtaakan jakaminen, mutta pidempään jatkuvassa tilanteessa voi tulla tilanteita, joissa joudutaan keksimään pidempiaikaisempia ratkaisuja, kuten työtaakan uudelleenjärjestelyä tai tekemisen karsimista.

7. Paljonko olet itse valmis auttamaan muita hallituslaisia ja toimijoita?

Pitäisin hallituslaisten ja toimijoiden tukena olemista yhtenä tärkeimmistä, ellei jopa tärkeimpänä, puheenjohtajan tehtävistä, joten olen valmis auttamaan toimijoita aina, kun tarve sitä vaatii. Haluan heti vuoden alusta tuoda ilmi, että olen ihminen, keneltä voi tulla pyytämään apua tai tukea, vaikka avun tarve voisi tuntua turhalta tai nololta.

Auttaminen voi tarkoittaa työtaakan lievittämistä ottamalla asioita hoitaakseen, mutta se voi aivan yhtä hyvin tarkoittaa kuuntelemista, sparrailua tai jonkin vaikean asian selvittämistä yhdessä. Monesti apua tuo jo se, että ongelmaa käydään yhdessä läpi ja toinen saa varmuutta omaan tekemiseensä tai apua siihen, mistä aloittaa.

8. Onko Lex tapahtuma- vai edunvalvontaorganisaatio?

Pitäisin itse Lexiä sekä edunvalvontaorganisaationa että tapahtumaorganisaationa. Mielestäni ei ole mielekästä koettaa ryhmittää Lexiä jompaankumpaan näistä lokeroista, sillä toimintamme ytimessä on lexiläisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantaminen. Tämä voi tarkoittaa ammatillisen osaamisen, opintojen toimivuuden tai sosiaalisen hyvinvoinnin parantamista. Olen sitä mieltä, että ilman Lexin vahvaa asemaa myös tapahtumaorganisaationa ei edunvalvonnallamme olisi yhtä vahvaa pohjaa kuin mikä sillä on nyt. Edunvalvontamme vaikuttavuuden edellytyksenä on se, että mahdollisimman moni lexiläinen uskoo aidosti Lexin edistävän asiaansa ja puhuvan lexiläisten äänellä.

Tämän roolin saavuttamisen ytimessä on lexiläisten yhteishenki, yhteenkuuluvuuden tunne sekä kokemus lexiläisyydestä. Joku voisi puhua myös lexiläisestä identiteetistä. Näiden kaikkien synnyttämiseksi ja edistämiseksi tarvitsemme laajaa tapahtumatoimintaa, jossa ne muistot, kokemukset ja kohtaamiset, jotka tätä kyseistä identiteettiä (tai Lex-henkeä) kasvattavat, tapahtuvat. Yhteishenkeä on vaikea luoda pelkillä edunvalvontafoorumeilla, vaan sen lisäksi tarvitaan juuri tapahtumissa, toimistolla ja Calonialla tapahtuvia kohtaamisia.

Toisaalta jokaisen meistä tavoitteena on ennen pitkää valmistua ammattitaitoiseksi juristiksi, joten myös edunvalvonnalla on ilmiselvä merkitys Lexin toiminnassa. Opiskelijoiden hyvinvointi kärsii, mikäli opintoja ei järjestetä tarkoituksenmukaisesti tai kansallisten muutosten myötä opiskelijoiden asema ensisijaisesti opiskelijana heikkenee. Yksittäisen oikkarin ääni voi olla vaikea saada kuuluviin, mutta Lex pystyy omalla äänellään ja tekemällä yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa edustamaan lexiläisiä foorumeilla, joihin yksittäisen lexiläisen on vaikea päästä osaksi.

9. Mitä tulevaisuuden haasteita Lexillä on?

Suurimpana tulevaisuuden haasteena Lexin toiminnalle pidän varainhankinnan tulevaisuutta. Viime vuosina on huomattu, että esimerkiksi yritysyhteistöistä saatavat varat alkavat olla huipussaan, eikä niitä mielestäni ole realistisesti enää mahdollista merkittävästi kasvattaa. Kuitenkin samaan aikaan Lexin kiinteät kulut tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa kasvamaan, joten meidän tulee jatkossa löytää uusia tapoja kasvattaa Lexin varainhankintaa ja tuloja. Akateeminen Mölkky ja LexKurssit ovat toki jossain määrin kasvatettavissa olevia konsepteja, mutta niiden rinnalle kaivattaisiin myös uusia varainhankinnan keinoja. Riskinä myös on, että yritysyhteistyöstä saatavat varat tippuvat esimerkiksi huonon taloustilanteen vuoksi, jolloin olisi erityisen tärkeää, että pystyisimme paikkaamaan niiden vajetta jollain muulla. Onneksi kuitenkin Lex on vakavarainen järjestö, eikä meillä ole suoranaista hätää, mutta toimintamme jatkuvuuden takaamiseksi ratkaisuja on tärkeää löytää ennakkoon eikä vasta sitten, kun ongelma realisoituu.

Tässä samalla kulkee rinnalla pitkäaikaisempi ongelma siitä, että kilpailemme lexiläisten ajasta yhä enenevissä määrin Helsingin ja työelämän kanssa. Opiskelijoiden kiristynyt taloustilanne sekä työmarkkinoiden kiristyneet vaatimukset ajavat opiskelijoitamme yhä varhaisemmassa vaiheessa työelämään, jolloin väistämättä toimintamme kulmakivet eli itse osallistujat ja toimijat vähenevät. Lexin tulisi löytää keinoja siihen, että pysymme jatkossakin toimijana, joka koetaan merkitykselliseksi niin ihan tapahtumaosallistujan kuin myös ihan toimijan näkökulmasta. Tässä tärkeänä on seurata aktiivisesti lexiläisten toiveita tapahtumista ja toiminnasta, jotta toimintamme jatkossakin vastaa jäsenistön tarpeisiin. Tällöin Lex pysyy myös asiana, jolle halutaan antaa aikaa.

1. Kuka olet ja miksi haet pääsihteeriksi?
2. Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi pääsihteerin tehtävien kannalta?
3. Mitä uudistaisit toimistolla tai mitä hankkisit sinne? 
4. Miten ja mihin toimistoa käytettäisiin? 
5. Miten varmistaisit toimistopäivystyksissä hyvän ilmapiirin ympäri vuoden?
6. Millaista kokemusta sinulla on pääsihteerin pestiä ajatellen? 
7. Hallitsetko eheän kielellisen ilmaisun ja osaatko poimia olennaiset asiat  informaatiotulvan joukosta? 
8. Kuinka järjestelmällinen olet? 
9. Miten varmistat taloushallinnon sujuvuuden?

1. Kuka olet ja miksi haet pääsihteeriksi?

Olen Juho Sinisalo, 23-vuotias toisen vuosikurssin lexiläinen ja alun perin tänne Turkuun muuttanut Hämeenlinnasta. Haen pääsihteeriksi, koska haluan vaikuttaa ainejärjestötoiminnassa tavalla, joka on Lexille vahvuuksieni kautta antoisaa, sekä itselleni mielekästä ja hauskaa. Pääsihteerin tehtävissä pystyn tuomaan esiin tarkkaa ja asiallista, sekä heittäytyvää ja tapahtumissa ravaava aktiivista puoltani. Lexillä on ainejärjestönä rikas historia, eloisa nykytila ja valoisa tulevaisuus. Haluan olla osana tämän järjestön arkea ja vaikuttaa siihen. Muiden lexiläisten kohtaaminen on arkielämäni kohokohta, joten mikä olisikaan parempaa, kuin esimerkiksi toimistopäivystysten piristäminen ja pyörittäminen. 

2. Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi pääsihteerin tehtävien kannalta?

Suurimpana vahvuutenani näen joustavuuden. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vaikka olenkin monissa asioissa hyvinkin tarkka ja järjestelmällinen, olen aina valmis muuttamaan tapojani tai mielipiteitäni uuden edessä. Vähintäänkin otan aina huomioon muiden mielipiteet, vaikka ne eivät olisi omieni kanssa yhteneviä. Olen joustava myös aikataulutuksen tasolla. Minulle on sanottu, että omistan jopa liikaakin vapaa-aikaa, joten pääsihteerin pestiin kuuluvien tehtävien hoitaminen, vaikka varmasti aikaa vievää, sopii elämäntilanteeseeni hyvin. Kykenen omistamaan hyvin aikaa arjestani esimerkiksi toimistopäivystyksille ja äkillisten muutoksien vaatimiin toimenpiteisiin. Vaikka suunnittelen ja aikataulutankin päiviäni tarkasti, ei näistä poikkeaminen ole maailmanloppu, sillä aikatauluani on helppo muuttaa tarvittaessa. 

Harmikseni, en ole aiemmin lähtenyt lexin toimintaan mukaan suuremmin. Valitettavasti ainejärjestötoiminnan CV:ni on toogien komiteapäällikkyyttä ja akateemisen mölkyn tuomarointia vaille tyhjä, ja taloushallinnolliset elementit ovat minulle uusia. Kaikki toiminta lexissä ei suoraan valmista pääsihteerin tehtäviin, mutta hyppy hallitukseen ilman aiempaa pohjaa esimerkiksi toimikunnista on varmasti haastava. Olen nopea omaksumaan uusia asioita, joten itselle etukäteen vieraat asiatkin kykenen omaksumaan matkan varrella. Tehdessä oppii aina. 

3. Mitä uudistaisit toimistolla tai mitä hankkisit sinne? 

Toimiston ahtaus ja tilan puute on selkeä kohde, johon tarttua, mutta tilaa voi luoda kohtuullisen rajallisesti. Tila on ennen kaikkea toimisto, joten asiakirjojen ja tarvikkeiden säilyttämiseen kuluu huomattava määrä tilaa. Näiden kanssa tilan siistiyttä voin omalla aktiivisella toiminnalla kohentaa pitämällä ne hyvässä järjestyksessä. Käyttäisin kuitenkin toimiston vessaa yhä enemmän säilytystilana, sillä se on koko tilan neliömäärään nähden kohtuullisen suuri. Myös toimiston varastoa käyttäisin aktiivisesti sellaisen tavaran kanssa, joka ei ole arjen kannalta olennaista. Toimistolle hankkisin tarvikkeita lähinnä tulevia teemapäivystyksiä varten. Esimerkiksi darts-teemapäivystykseen löydän kaiken tarvittavan kotoa, kunhan vaan taululle keksii sellaisen paikan, missä ikkuna tai lexiläisen silmä ei mene rikki. 

4. Miten ja mihin toimistoa käytettäisiin? 

Luonnollisesti toimisto on auki hallituksen ja toimikuntien kokouksille, sekä viikoittaisille toimistopäivystyksille, kuten tähänkin asti. Haluaisin kuitenkin käyttää toimistoa yhä enemmän tapahtumien etkopaikkana. Toimistoetkot toimivat erityisen hyvin silloin, kun tapahtumaan lähdetään kuljetuksella toimiston edestä iltapäivän puolella ja joissakin tämänkaltaisissa tapahtumissa on jo järjestettykin virallisia toimistoetkoja. Henkilökohtaisesti en myöskään näe kuljetuksen aikaista lähtöaikaa (esim. curling 2026 9:15) esteenä etkoille. Toimistopäivystysten venyttäminen kello 16 myöhemmälle ajalle voisi myös onnistua. Selvittäisin myös mahdollisuutta päivystysten pitämiseen ilta-aikaan erityistapauksissa. 

5. Miten varmistaisit toimistopäivystyksissä hyvän ilmapiirin ympäri vuoden?

Lex on ainejärjestönä onnekas, että meillä on oma klubitila, jossa järjestää tapahtumia ympäri vuoden. Meillä ei kuitenkaan ole omaa kiltahuonetta tai sen tapaista, joten toimisto on nimikkotehtävänsä lisäksi myös järjestön hengailupaikka. Haluaisin, että mahdollisimman moni näkisi toimiston paikkana, johon on helppo tulla jutustelemaan, ja paikkana, johon jokainen voi tulla sellaisena kuin on. Toimisto kyllä oman kokemukseni mukaan on tällainen paikka, mutta siitä huolimatta jäseniä näkee toimistolla edelleen kohtuullisen vähän, joten työtä ennakkokäsitysten kääntämisen eteen vaaditaan edelleen. 

Samojen naamojen pyöriminen toimistolla antaa helposti kuvan sisäpiirimäisestä tunnelmasta, ja monet uudet opiskelijat, sekä toimistolla harvemmin käyvät jäsenet, eivät välttämättä uskalla liittyä pöydän keskusteluun mukaan. Tässä tapauksessa tulee helposti miettineeksi, miksi menisi toimistolle hengaamaan, kun se tuntuu luontevammalta muualla. Toimiston ilmapiiriä pyrkisin kohottamaan tuomalla kävijöitä yhä enemmän yhteen yhteisen tekemisen kautta. Jo olemassa oleva esimerkki tästä on joka torstainen Seiskavisa. Tämän kaltaiset yhdistävät aktiviteetit kannustavat jäseniä tulemaan hengaamaan nimenomaan toimistolle. Myös aiemmin mainitun dartstaulun ympärille voisi rakentaa turnauksen, ovathan lexiläiset tunnetusti kilpailullista porukkaa. Olen tietysti myös valmis ottamaan vastaan ehdotuksia toimiston kehittämisen suhteen. 

6. Millaista kokemusta sinulla on pääsihteerin pestiä ajatellen? 

Olen toiminut vuosina 2016-2022 hyvin aktiivisena PC-gamerina, joten näppäimistön näpyttely on tuttuakin tutumpaa. 

7. Hallitsetko eheän kielellisen ilmaisun ja osaatko poimia olennaiset asiat informaatiotulvan joukosta? 

Olen kielellisen ilmaisun suhteen monipuolinen kirjoittaja. Osaan muokata kirjallista ilmaisuani asian vaativan vakavuuden, tai joskus ehkä mauttomuudenkin mukaan. Kenties nämäkin vastaukset antavat viitteitä molemmista. Olennaisten asioiden poimiminen paljoudesta on haastavaa, kun asia on sisäistettävä ja kirjoitettava samaan aikaan, mutta itse olen noudattanut sellaista kaavaa, että mieluummin kirjoitan ensin liikaa ja tiivistän myöhemmin.  

8. Kuinka järjestelmällinen olet? 

Olen hyvin järjestelmällinen ihminen. Minua on kuvattu opiskelijatoverini toimimesta jopa pelottavan tarkaksi ihmiseksi tiettyjen asioiden suhteen. Tämä näkyy esimerkiksi aiemmin mainittuna arjen suunnitteluna ja aikataulutuksena. Kun joku asia tuottaa haastetta tai päänvaivaa, hoidan sen pois alta niin nopeasti kuin mahdollista. Asioiden ripeä hoitaminen ei tarkoita sitä, että tekisin ne puolivillaisesti, nimittäin olen myös elämäntapavainoharhailija. Tarkistan kaiken aina vähintään toiseen kertaan ja tämänkokoisen ainejärjestön asioiden hoitaminen varmasti vain kiihdyttää tätä tapaa. 

9. Miten varmistat taloushallinnon sujuvuuden?

Taloushallinto muistuttaa logistiikan ketjua siinä mielessä, että yhden toimijan myöhästyminen vaikuttaa kaikkien toimintaan kokonaisuudessa. Tämä vaatii aktiivisuutta ensinnäkin sen suhteen, että taloushallinnollisten asioiden hoitamisen tulee olla selkeää itseni lisäksi myös jäsenistölle. Esimerkiksi kuittilomakkeiden suhteen toiminnan selkeys ja toistuvuus on varmistettava. Aikatauluissa pysyminen on luonnollisesti välttämättömyys taloushallinnon sujuvuuden kannalta, joten omaa aktiivisuutta vaaditaan myös siihen, että toimijoita muistutetaan lähettämään kuitit ajallaan. Aihe on itselleni entuudestaan kohtuullisen vieras, joten asioiden nopea omaksuminen heti alkuun on ensiluokkaisen tärkeää.

1. Kuka olet ja miksi haet klubimestariksi? 
2. Vastaako Kirkkotie mielestäsi Lexin tarpeisiin? 
3. Millaisia kehityskohteita näet Kirkkotiellä? 
4. Miten hyödyntäisit kirkkotiejaostoa mahdollisimman tehokkaasti? 
5. Miten kehittäisit Kirkkotien ja pomppulinnan vuokraustoimintaa?
   
6. Millaiset ovat valmiutesi huolehtia vuokraustoiminnasta?
7. Kuinka paljon ja millä tavalla olisit valmis auttamaan vuokralaisia ja  Kirkkotien muita käyttäjiä? 
8. Kuinka houkuttelisit ihmisiä nakkivuoroihin? 
9. Miten pidät yllä Kirkkotiebileiden vetovoimaisuutta?

1. Kuka olet ja miksi haet Klubimestariksi
   Olen Jesse Sutela, toisen vuosikurssin lexiläinen Naantalista ja Kirkkotiejaoston jäsen.
   Kirkkotie on aina tuntunut paikalta, jonka eteen haluan tehdä kaikkeni. Hain fuksina jaostoon ja tiedän tehneeni elämäni parhaimman päätöksen lähtiessäni mukaan Kirkkotien toimintaan. Vuosi jaostossa on opettanut minulle paljon Kirkkotien ylläpitämisestä sekä Klubimestarin tehtävistä ja vastuista, sekä tuonut esiin, kuinka paljon nuo tehtävät minua aidosti kiinnostavat.

2. Vastaako kirkkotie mielestäsi Lexin tarpeisiin?
   Kirkkotie tuo Lexille hyötyä niin säästömielessä tapahtumissa kuin myös tulonlähteenä vuokraustoiminnassa. Kerhotilamme ansiosta Lexin tapahtumakulttuurin on mahdollista olla niin rikasta kuin se on. Tila sijaitsee lähellä kampusta ja sisältää kaikki tarpeelliset varusteet, jotka mahdollistavat tapahtumat Kirkkotiellä. Luonnollisesti Kirkkotiellä on kehityskohtia, mutta kerhotilamme on pitkän historiansa aikana jatkuvasti kehittynyt vastaamaan jäsenistönsä muuttuvia tarpeita. Tämä on hyvä, ja tämän suunnan tulee myös jatkua.

3. Millaisia kehityskohteita näet kirkkotiellä?
   Olemme jaoston kanssa toteuttaneet kuluneen vuoden aikana huikeita uudistuksia. Näiden lisäksi olen vakaasti sitä mieltä, että Kirkkotielle tarvitaan karaokemahdollisuus. Lisäksi Kirkkotien seinien maalipinta täytyy uusia, toisen vessan liukuovi on korjattava ja valokuvaseinää laajennettava. Biljardikeppien kärjet ovat loppuun kuluneet ja tilan siivoustarvikevalikoimaa tulisi laajentaa, sillä Kirkkotieltä puuttuu edelleen esimerkiksi yksinkertainen pölyimuri.

4. Miten hyödyntäisit kirkkotiejaostoa mahdollisimmantehokkaasti?
   Kirkkotiejaosto on aina ollut ja on nykyiselläänkin äärimmäisen motivoitunut tehtäviensä hoitamiseen. Uskoisin että tuleva jaostokin on halukas tekemään mitä vain tehtäviä, kunhan he saavat siihen oikeanlaisen ohjeistuksen ja perehdytyksen. Tästä syystä pitäisin jaostolleni kunnollisia perehdytyskertoja, joissa käymme konkreettisesti läpi kaiken mitä Kirkkotiestä ja sen ylläpidosta tulee tietää. Tällöin jaosto olisi alusta saakka valmis hoitamaan mitä tahansa tehtäviä, eikä heidän tarvitsisi esimerkiksi kesken sitsien alkaa harjoittelemaan käsienkuivaimien huoltoa. Lisäksi antaisin jaostolle säännöllisin väliajoin tilannepäivityksiä Kirkkotien tarpeellisista huoltotoimista ja muista havainnoista sekä lisäisin yhteisten jaostopäivien määrää. Olen varma, että saisimme asioita hoidettua tehokkaammin, jos työskentelisimme useammin, mutta lyhyempiä päiviä. Kokemuksestani yli 7–8 tunnin jaostopäivät, vaikka niissä saadaan paljon aikaiseksi, ovat kuluttavia, eivätkä kovin tehokkaita.
   

5. Miten kehittäisit Kirkkotien ja pomppulinnan vuokraustoimintaa?
   Turusta löytyy jo lukuisia ainejärjestöjä, jotka vuokraavat jokaiseen tapahtumaansa jonkun tilan. Kirkkotie täytyy tuoda näille järjestöille esiin vaihtoehtona, jonka ne valitsevat muiden vuokrattavien tilojen yli. Kirkkotien tarjoamien palvelujen kehittäminen, muun muassa karaokemahdollisuus, toisi huomattavasti lisää kiinnostusta kerhotilaamme kohtaan. Nykyinen kysyntä Kirkkotielle on kuitenkin jo valmiiksi suurta, ja tämän näkee varauskalenterin täyteisyydestä. En täten usko, että itse toiminta vaatii varsinaisia suuria muutoksia.
   
   Pomppulinnan vuokraustoiminnan suurin kehityskohta on markkinointi. Valtaosalle pomppulinnan mahdollisista vuokraajista ei Lexin pomppulinnan vuokraaminen tule edes mieleen. Toinen ongelma pomppulinnan vuokraustoiminnassa on pomppulinnan kuljetus. Järjestöt, jotka tietävät meidän tarjoavan vuokrapomppulinnaa ovat vastahakoisia järjestämään kuljetusta itse. Tänä vuonna alennettiin pomppulinnan vuokraushintoja, mutta tämä ei ole johtanut huomattavaan nousuun vuokrauksissa. Hintaa voisi kokeilla nostaa summaan, jolla pystyisimme hoitamaan asiakkaalle myös kuljetuksen.

6. Millaiset ovat valmiutesi huolehtia vuokraustoiminnasta?
   Suunnittelen aikatauluni nykyisyydessäkin vuokraustoiminnan avustamisen ympärille.
   Klubimestarina pääprioriteettini on Kirkkotie, ja tulen hoitamaan vuokraustoiminnan muiden pestin tuomien vastuiden ohella arjen pääasiana.

7. Kuinka paljon ja millä tavalla olisit valmis auttamaan vuokralaisia ja Kirkkotien muita käyttäjiä?
   Suurimmat haasteet kirkkotien käyttäjillä on yleensä siivoukseen liittyvät epävarmuudet. Tilan siivousohjeita tulisi ajantasaistaa ja täsmentää ja esimerkiksi pöytien oikeaoppinen käsittely tulisi varmistaa paremmalla ohjeistuksella, etteivät tämän vuoden pöytäongelmat toistu. Kirkkotien siivoustarvikkeita tulisi uusia hankkimalla vähintään kevyt, yksinkertainen pölynimuri nykyisen märkäimurin rinnalle sekä paremmat varusteet wc-tilojen siivoukseen. Musiikkilaitteiston ohjeet tulisi päivittää ajantasaisiksi. Vuokrausten aikana olen tavoitettavissa puhelimitse, ja hätätapauksissa olen valmiudessa saapumaan paikalle. Lexin tapahtumien aikana olen niin ikään aina tavoitettavissa ja tarvittaessa valmis auttamaan kaikessa Kirkkotiehen liittyvässä.
   

8. Kuinka houkuttelisit ihmisiä nakkivuoroihin?
   Nakkivuorolaiset tulevat jatkossakin saamaan ilmaisen narikan tapahtumaan, jossa suorittavat nakkiaan. Olen ymmärtänyt, että suurinta vastahakoisuutta nakkihommissa aiheuttaa tietynlainen sekasorto, joka illan aikana lankeaa. Narikkaan ja keittiöön tulisi laatia lyhyet kirjalliset ohjeet, jotta homma pysyisi todennäköisemmin kasassa. Kiertäisin myös itse bileiden aikana varmistamassa nakkivuorolaisten kuulumisia, jotta pysyisin narikan ja juomanjaon tilanteista ajan tasalla. Korostaisin myös, kuinka olemme uudistaneet narikan numeroinnin huomattavasti yksinkertaisempaan järjestykseen, joten homma on huomattavasti helpompaa ja hauskempaa.
   

9. Miten pidät yllä Kirkkotiebileiden vetovoimaisuutta?
   Kirkkotie tulee pitää siistinä ja mieluisena paikkana, jossa ihmiset haluavat viettää aikaa. Bileissä täytyy olla riittävästi boolia sekä hyvää musiikkia. Järjestyksenvalvojien on oltava asiallisia ja huolellisia työssään ja hallituksen on pysyttävä tavoitettavissa. Karaoke tekisi Kirkkotiebileistä ikimuistoisia, ja minä olen valmis sellaisen vihdoin järjestämään.

1. Kuka olet ja miksi haet klubimestariksi? 

Olen Siiri, kolmannen vuosikurssin lexiläinen Espoosta ja toimin tällä hetkellä toimihenkilönä sitsivastaavana. Olen Lex-urallani päässyt myös toimimaan muun muassa vuosijuhlaviskaalina, ulkoasiainjaostossa sekä tuutorina. Klubimestariksi olen halunnut hakea fuksivuoden keväästä lähtien, sillä haluan pitää huolta meille kaikille rakkaasta kerhotilasta ja sen viihtyvyydestä, kehittää Kirkkotietä ja varmistaa Kirkkotien bileiden ja muiden tapahtumien vetovoimaisuuden myös jatkossa. Koen myös, että omat vahvuuteni ja osaamiseni pääsevät klubiksena esille parhaiten.

Olen viimeisen kahden vuoden aikana kuluttanut aikaani Kirkkotiellä varsin runsaasti, alkaen vuosijuhlien jatkojen jatkojen, ensimmäisten Kirkkotiebileideni järjestämisestä fuksina. Sitsivastaavana Kirkkotien kalusto, laitteisto ja jokainen nurkka on tullut todella tutuksi. Olen kuluneen vuoden aikana saanut kokemusta täysin itsenäisestä tapahtumien järjestämisestä Kirkkotiellä, oman pienen jaostoni johtamisesta sekä yhteistyöstä muiden Lexin toimijoiden kanssa. Olen koko vuoden tehnyt tiiviisti yhteistyötä nykyisen klubimestarin kanssa, osallistunut kesäkokouksessa klubitoimikunnan strategian päivittämiseen sekä päässyt seuraamaan myös hallitustyöskentelyä varsin läheltä. Minulla on siis erinomaiset valmiudet ottaa päävastuu Kirkkotiestä harteilleni.

Rakastan ainejärjestötoimintaa ja olen kahden vuoden aikana saanut todella kattavan kuvan järjestömme toiminnasta. Klubimestarina ja hallituksen jäsenenä pystyn parhaiten antamaan osaamiseni ja vahvuuteni järjestömme toiminnalle. Olen saanut Lexiltä valtavan paljon ja haluan antaa mahdollisimman paljon takaisin jäsenistölle. Olen erittäin motivoitunut toimimaan hallituksessa klubimestarina ja kehittämään Lexiä entistä parempaan suuntaan.

2. Vastaako Kirkkotie mielestäsi Lexin tarpeisiin? 

Mielestäni Kirkkotie vastaa Lexin tarpeisiin hyvin. Olemme etuoikeutetussa asemassa siinä, että meillä on oma tila, joka mahdollistaa meille monipuolisen tapahtumatarjonnan sekä tapahtumien joustavan valmistelun ja järjestämisen. Emme ole riippuvaisia muiden omistamien tilojen vuokraamisesta ja Kirkkotien vuokraaminen ulkopuolisille mahdollistaa Lexille tärkeitä tuloja.

On hienoa, että saamme järjestää ikiomalla, historiallisella kerhotilallamme tapahtumia vuodesta toiseen. Kirkkotie on Lexin toimijoille tuttu, turvallinen ja tärkeä tila.

3. Millaisia kehityskohteita näet Kirkkotiellä? 

Mielestäni isoin kehityskohde Kirkkotiellä, josta myös vuokralaiset useasti ovat kyselleet ja antaneet palautetta, on keittiö ja sen varustelu. Keittiössä ei tällä hetkellä ole tarpeeksi astioita 75:lle henkilölle, joille tilaa kuitenkin nettisivuilla mainostetaan. Lisäksi ruuanlaittovälineet kuten kattilat, leikkuulaudat ja kahvinkeittimet kaipaavat päivittämistä. Tärkeä projekti ensi vuodelle olisi keittiön kaluston ja astiaston kokonaisvaltainen päivittäminen, jotta keittiö palvelisi sekä vuokralaisten, että Lexin toimijoiden tarpeita paremmin.

Toinen selkeä kehityskohde on penkit. Iso osa penkeistä on huonossa kunnossa ja niitä riittää enää juuri ja juuri isoimmille 90hlö sitseille. Uusimmat puiset penkit ovat erittäin toimivia ja kestäviä ja mielelläni hankkisin niitä lisää, jotta vanhat voitaisiin korvata kokonaan. Tällä tavoin bilishuoneeseen saataisiin myös paremmin tilaa, sillä penkit saataisiin pinottua siistimmin.

Kuluvan vuoden aikana sitsivastaavana olen itsekin kiinnittänyt huomiota kyseisiin puutteisiin ja mielelläni toteuttaisin keittiön päivittämisen yhdessä ensi vuoden sitsivastaavan kanssa.

4. Miten hyödyntäisit kirkkotiejaostoa mahdollisimman tehokkaasti? 

Pyrkisin pitämään kirkkotiejaoston roolin nykyisen tasolla, aktiivisena apuna Kirkkotien ylläpidossa ja vuokraustoiminnan sujuvuudessa. Mielestäni onkin hienoa, miten paljon näkyvämmäksi kirkkotiejaosto on kuluneen vuoden aikana kehittynyt. Haluaisin osallistaa jaostoa jäsenten oman kiinnostuksen ja vahvuuksien mukaan vuokraustoiminnassa, ylläpidossa sekä kehitystoiminnassa. Kuuntelisin jaoston toiveita toiminnan sekä Kirkkotien kehittämisessä.

Olen kuluneen vuoden aikana johtanut omaa, hyvin pientä jaostoani ja entistä paremmin oppinut, miten suuri merkitys pienelläkin jaostolla on ja kuinka tehtäviä delegoidaan tehokkaasti. Toimisin klubimestarina samalla tavalla kuin sitsivastaavana, luotettavana ja vastuullisena vastuuhenkilönä, jonka kanssa jaoston on kiva työskennellä!

5. Miten kehittäisit Kirkkotien ja pomppulinnan vuokraustoimintaa? 

Kirkkotien vuokraustoimintaa, erityisesti kesän osalta on kehitetty tänä vuonna erittäin onnistuneesti. Haluaisinkin keskittyä ylläpitämään nykyistä vuokrausten tasoa ja määrää, sekä sujuvoittamaan vuokraamista sekä vuokraajille, että klubikselle.

Haluaisin ottaa käyttöön sähköisen vuokrasopimusten allekirjoittamisen, mikä sujuvoittaisi vuokraamista huomattavasti sekä bonuksena vähentäisi turhan paperin määrää. Haluaisin myös hankkia tarvittaessa käytettävän, lukittavan avainboksin Kirkkotielle, josta vuokralaiset saisivat noudettua avaimet, jos kukaan ei pääse paikan päälle. Nämä kaksi keinoa tekisivät vuokraustoiminnasta joustavampaa esimerkiksi aikataulujen suhteen sekä toisivat vuokraustoimintamme nykyaikaan.

Pomppulinnan kohdalla keskittyisin suoramarkkinointiin muille ainejärjestöille, sillä pomppulinna on tällä hetkellä käytössä lähinnä omissa tapahtumissamme. Voisimme myös tarjota pomppulinnan kuljetuksen tapahtumapaikalle sopivaan hintaan. Tämä voisi nostaa pomppulinnan vuokrausten määrää ja tuoda Lexille pieniä lisätuloja.

6. Millaiset ovat valmiutesi huolehtia vuokraustoiminnasta?

Valmiuteni huolehtia vuokraustoiminnasta ovat erittäin hyvät, sillä minulla on siitä jo kokemusta. Olen tänä vuonna päässyt muutaman kerran hoitamaan vuokrauksia sekä lexiläisille, muille ainejärjestöille, että täysin ulkopuolisille vuokraajille, kerran myös hyvin nopealla varoitusajalla. Vuokrauksen perusasiat, vuokraajien ohjeistaminen ja vuokrasopimukset ovat minulle siis tuttuja ja sanoisin, että olen vuoden aikana saanut ikään kuin pikakurssin vuokraustoiminnan pyörittämiseen.

7. Kuinka paljon ja millä tavalla olisit valmis auttamaan vuokralaisia ja Kirkkotien muita käyttäjiä? 

Olen valmis auttamaan kaikkia Kirkkotien käyttäjiä, jotta heillä on varma ja hyvä fiilis siitä, että he tuntevat tilan ja osaavat siivota sen asianmukaisesti. Ohjeistaisin erityisesti ulkopuolisia vuokralaisia siivoukseen liittyvissä asioissa ja kehottaisin kaikkia käyttäjiä olemaan minuun yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos mitään ongelmia ilmenee. Aion jatkossakin käydä aktiivisesti Lexin tapahtumissa, joten todennäköisesti olen myös paikalla sammuttamassa tulipaloja, kun kyse on Lexin tapahtumissa. Asun myös hyvin lähellä Kirkkotietä, joten hätätilanteessa paikalle saapuminen ei ole suuri logistinen haaste.

Haluan jatkossakin pitää uusille toimijoille, ja kaikille, jotka sitä kokevat tarvitsevansa Kirkkotien käyttökoulutuksen alkuvuodesta, sekä auttaa aktiivisesti toimijoita tapahtumissa. Haluaisin myös kuvata moppaus+harjaustutoriaalin (klubiksen kuukausittaiset siivousvinkit instagramiin?)

Sitsivastaavana olen tottunut käyttämään Kirkkotien kalustoa, siivoamaan tilan huolellisesti mutta tehokkaasti ja erityisesti ohjeistamaan muita näissä asioissa. Tiedän siis osaavani ohjata kokemattomimmankin käyttäjän siivouksen saloihin.

8. Kuinka houkuttelisit ihmisiä nakkivuoroihin? 

Syksyllä toimikuntaleima on fukseille varsin toimiva houkutin nakkivuoroihin, mutta keväällä tilanne voi olla haastavampi. Uskon, että omalla asenteellani ja selkeällä ohjeistuksella voin parhaiten varmistaa, että ihmiset haluavat tehdä nakkivuoroja jatkossakin. Haluan myös painottaa heti syksyn alussa, miten kevyt ja hauska homma yhden nakkivuoron tekeminen kavereiden kanssa voi parhaimmillaan olla.

Kuluvan vuoden aikana oma toimintani ja tapahtumien sujuminen on ollut vahvasti kiinni aktiivisista nakkivuorolaisista ja onnekseni olen saanut jokaiseen sitsikeittiöön arvokkaita apukäsiä, joista osa on myös halunnut keittiööni uudestaan. Olen pyrkinyt osoittamaan keittiöläisille, että heidän apunsa on minulle korvaamatonta sekä pitämään hyvää ilmapiiriä yllä keittiössä. Koen onnistuneeni tässä vuoden aikana hyvin ja jatkaisin klubimestarina samalla asenteella Toivon ja uskon, että ainejärjestössämme on aina ihmisiä, jotka haluavat antaa oman pienen kortensa kekoon, jotta bileet ovat aina onnistuneet.

Varmistaisin, että nakkivuoroissa aina joku hallituslainen/toimihenkilö apuna ja viimekädessä paikkaan aukkoja itse, jos on tarve. Lisäksi, musiikin soittaminen ei sinänsä ole nakkivuoro ja vuorot on perinteisesti jaettu hallituksen kesken. Jos jäsenistöstä kuitenkin löytyy henkilöitä, jotka haluaisivat toimia tunnin tai pari bileissäni DJ:nä, järjestän tämän mielelläni. Tämä voisi vapauttaa hallituslaisia tarvittaessa muihin nakkivuoroihin, jos sille on tarvetta.

9. Miten pidät yllä Kirkkotiebileiden vetovoimaisuutta?

Onnistuneiden bileiden resepti ei onneksi ole kovin monimutkainen. Bileiden vetovoimaisuuden kannalta tärkeintä on hyvä tunnelma, hyvä musiikki ja hyvä (ja riittävä) booli, sekä erityisesti syys- ja kevätkauden avajaisten onnistuminen. Kun kauden ekat bileet onnistuvat, tulee seuraaviinkin varmasti porukkaa hyvällä meiningillä. Haluan myös omalta osaltani varmistaa, että Kirkkotie on kaikille lexiläisille turvallinen paikka, jotta siellä halutaan jatkossakin viettää aikaa. Kirkkotiebileet ovat mielestäni lexiläisyyden ja yhteisöllisyytemme kulmakivi ja teen kaiken voitavani, jotta tämä jatkuu.

Jos Kirkkotiebileille olisi kysyntää vielä nykyistä enemmän, ja jäsenistö kaipaa edullista biletystä muualla kuin baareissa, voisin lisäksi järjestää muutamat teemabileet (lue: peruskoulun halloween/ystävänpäivädisco aikuisille).

1. Kuka olet ja miksi haet talousvastaavaksi? 
2. Mistä konkreettisesti leikkaisit, jos se olisi tarpeen ja mihin käyttäisit lisää  rahaa, jos se olisi mahdollista? 
3. Miten ennaltaehkäiset budjetin ylityksiä ja miten toimit, jos budjetti ylittyy?
4. Mikä on taloustoimikunnan rooli yhdistyksessä? Miten kehittäisit  taloustoimikuntaa? 
5. Miten kehittäisit varainhankintaa? 
6. Keksi uusi yritysyhteistyön muoto. 
7. Minkälaista sijoitustoimintaa Lexin tulisi mielestäsi harjoittaa? 
8. Miten kehittäisit valmennuskurssitoimintaa?

1. Kuka olet ja miksi haet talousvastaavaksi?

Olen Lenni-Heikki Ruokanen, tuttavallisemmin Lehe, ja olen neljännen vuoden lexiläinen. 

Toimin tällä hetkellä Lexissä excursioista vastaavana yrityssuhdevastaavana, ja kuluvana syksynä olen toiminut myös tuutorina. Aiemmin olen toiminut SeilaiLexin jaostossa 2024, mölkkyjaostossa 2025, ELSA Turun hallituksen rekrytointimessuvastaavana 2025 sekä 2026 TYY:n avustustoimikunnassa, joka päättää toiminta-avustusten jakamisesta jäsenjärjestöille.

Koen haluavani antaa kaikkeni Lexin ja lexiläisten eteen, ja talousvastaavan tehtävät tuntuvat kaikista hallituksen tehtävistä omimmilta. Koen, että nykyinen tehtäväni yrityssuhdevastaavana ja aiempi toimintani ContactExpo-rekrytointimessujen parissa ovat antaneet minulle erinomaista kokemusta varainkeruusta ja suurten kokonaisuuksien hahmottamisesta, ja haluan antaa tämän kokemuksen tämän minulle rakkaan ainejärjestön käyttöön. 

2. Mistä konkreettisesti leikkaisit, jos se olisi tarpeen ja mihin käyttäisit lisää rahaa, jos se olisi mahdollista?

Lexin budjettia tulee aina lähtökohtaisesti tarkastella kokonaisuutena, ja erityisesti kun budjettia tarkastellaan mahdollisten leikkausten näkökulmasta, tulee katsoa muun muassa sitä minkä toiminnan voi nähdä tuottavan lisäarvoa Lexille. Lisäarvon mittarina voi käyttää esimerkiksi toiminnan suosiota jäsenistön keskuudessa. Lisäksi tulisi tarkastella, että Lex tarjoaa aidosti vaihtelevaa toimintaa jäsenistölleen eri kerhojen kautta, ja kerhot eivät turhan päiten kilpaile keskenään liian samantyyppisillä tapahtumilla tai toiminnalla.

Mikäli eteen tulisi tilanne, jossa tulisi leikata, olisi tärkeää, että hallitus näyttää esimerkkiä säästötoimenpiteissä, ja itse olenkin sitä mieltä, että hallituksen jäsenet voisivat maksaa kokouseväänsä omasta pussistaan.

Jos ilmaantuu mahdollisuus käyttää lisää rahaa, tulisi tarkastella sitä, mikä toiminta kiinnostaa lexiläisiä, ja löytyisikö siitä toiminnasta jotain rahaa vaativia kehitystarpeita.

3. Miten ennaltaehkäiset budjetin ylityksiä, ja miten toimit, jos budjetti ylittyy?

Budjetin ylityksiä ehkäistään ennen kaikkea varmistamalla, että jokainen Lexin toimija on tietoinen budjetista, joka heille on annettu toimintaansa, ja kehottamalla kulujen tarkkaan seurantaan. On myös hyvä, että jokainen toimija on tietoinen siitä, miksi heille on asetettu tietyn suuruinen budjetti, sillä näkisin tämän lisäävän sitoutumista sovittuun budjettiin.

Mikäli budjetti ylittyisi olisi ensiarvoisen tärkeää selvittää mistä ylitys johtuu. Mikäli kyseessä olisi esimerkiksi tietokatkos tai väärinymmärrys, kysymyksessä olisi toimintatapoihin liittyvä ongelma, joka olisi helppo oikaista esimerkiksi parantamalla kommunikaatiota. Mikäli kysymyksessä taas olisi vakavampi ylitys tai esimerkiksi toistuva kaava, pyrkisin keskustelemaan hallituksen puheenjohtajan ja muun hallituksen kanssa siitä, miten menetellään. 

4. Mikä on taloustoimikunnan rooli yhdistyksessä? Miten kehittäisit taloustoimikuntaa?

Näkemykseni taloustoimikunnan roolista vastaa sitä, mitä taloustoimikunnasta sanotaan yhdistyksen toimikuntaohjesäännössä: Taloustoimikunta huolehtii yhdistyksen varainhankinnasta ja yritysyhteistöistä, ja tämän ohella järjestää valmennuskurssitoimintaa, opiskelijateatteritoimintaa sekä erinäisiä tapahtumia, kuten yritysvierailuja, vuosijuhlia, akateemisen silliaamiaisen ja Akateemisen Mölkyn.

Taloustoimikunnan eri jaostojen toiminta ja jaostojen toiminnan kehittäminen on taloustoimikunnan tapauksessa käsittääkseni pitkälti jaoston vetäjien vastuulla, ja pitäisin pitkälti tämän linjan. En näe tarvetta sille, että esimerkiksi Spexin tuottajien tai mölkkyvastaavien tulisi olla talousvastaavan tiukemmassa ohjauksessa. 

Kehittämistarpeet tulevat lähinnä mahdollisten uusien varainkeruutapojen myötä. Esimerkiksi mikäli Lex järjestää oman messutapahtumansa, jonka järjestämisen selvittämisestä on maininta vuoden 2026 toimintasuunnitelmassa, tulisi päätettäväksi se, että perustetaanko taloustoimikuntaan oma messujaosto.

Lisäksi näkisin, että jäsenistön tietoisuutta jäseneduista voisi pyrkiä parantamaan, ja tätä voisi kehittää esimerkiksi perustamalla Lexin yrityssuhdejaostolle oma IG-tili.

5. Miten kehittäisit varainhankintaa?

Lexin yritysyhteistöissä selvä haaste on saada pienempiä ja keskisuuria lakialan yrityksiä motivoitua lähtemään yhteistöihin, koska yhteistyöt ovat melko markkinointi- ja näkyvyyspainotteisia, ja pienemmät yritykset eivät välttämättä näe tätä yritykselleen tarkoituksenmukaisena. Tähän voitaisiin pyrkiä tuomaan muutosta paitsi kehittämällä tämän kokoluokan firmoille suunnattuja yhteistyömuotoja, myös hyödyntämällä alumniverkostoa. 

Yrityssuhdejaoston toiminnassa yleisesti näen tärkeäksi, että calling centereiden pitämistä jatketaan, ja jaoston hyvää tekemisen meininkiä pyritään pitämään yllä, jotta saadaan mahdollisimman paljon kontakteja eri kokoisiin yrityksiin. Varainhankintaa voisi myös harkita laajennettavan siten, että esimerkiksi SeilaiLexillä ja SkimbaLexillä olisi purjehdus- ja laskettelualan yrityksiä yhteistyössä.

6. Keksi uusi yritysyhteistyön muoto.

Lexissä voisi kokeilla esimerkiksi ”Juristin työelämän perustaidot” -tyyppisen kurssin pitämistä pari kertaa vuodessa. Kurssilla voitaisiin käydä läpi luennoilla opitun juridiikan käytännön soveltamista ja erilaisten dokumenttien, esimerkiksi haastehakemusten tai sopimusten laatimista. Kurssille otettaisiin rajallinen määrä lexiläisiä.

Konseptin yhteistyötä pyrittäisiin markkinoimaan nimenomaan pienille ja keskisuurille asianajotoimistoille, erotuksena klubi-illoista, joiden yhteistyöyritykset ovat tyypillisesti suuria asianajotoimistoja. Yritys saisi näkyvyyttä ja tarjoaisi kurssille luennoitsijat. Vastineeksi näkyvyydestä yritys suorittaisi Lexille tietynsuuruisen maksun.

7. Minkälaista sijoitustoimintaa Lexin tulisi mielestäsi harjoittaa?

Lexin sijoitustoimintaa ohjaavat sijoitusohjesääntö ja sijoitussuunnitelma, joka asettavat raamit sille, millaista sijoitustoimintaa Lex voi harjoittaa. Pitkäjänteisyys ja kustannuskehokkuus ovat mielestäni kaksi avainsanaa Lexin sijoitustoimintaa ajatellen. Sijoitukset tulee pyrkiä hajauttamaan mahdollisimman hyvin maantieteellisesti ja eri toimialoille. Se, että sijoitukset maksavat tuottoja ulos, on mielestäni lähtökohtaisesti perusteltua, sillä tuottoja voidaan käyttää yhdistyksen toimintaan.

8. Miten kehittäisit valmennuskurssitoimintaa?

Valmennuskurssien tuotto on laskenut huippuvuosista, mutta ylittänyt budjetoidun, minkä voi sinällään nähdä varsin positiivisena merkkinä. Valmennuskurssien kehittämisessä tulee ottaa huomioon kursseille osallistujilta tullut palaute sekä valintakokeen mahdollinen tulevaisuuden kehitys. 

Vuodelle 2027 ei ole odotettavissa muutoksia valintakokeeseen, vaan koe tulee ennakkotietojen valossa olemaan samanlainen, kuin vuosina 2025 ja 2026. Näkisin että LexKurssien kurssivalikoima lähtökohtaisesti vastaa muuttuneen pääsykoeurakan tarpeisiin hyvin, ja sen vuoksi kehittämistä tulee tehdä ensisijaisesti saadun palautteen perusteella.

1. Kuka olet ja miksi haet opintovastaavaksi? 
2. Mikä on opintovastaavan rooli Lexin edunvalvonnassa? 
3. Mainitse mielestäsi tärkeimmät sidosryhmät Lexin edunvalvonnan kannalta. Mikä on opintovastaavan rooli näiden sidosryhmien kannalta?
4.  Mitkä ovat suurimmat haasteet tulevaisuudessa opintoedunvalvonnan kannalta? 
5. Mitä haasteita näet opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja miten vastaisit niihin  opintovastaavana? 
6. Miten keräät tehokkaasti palautetta? 
7. Miten kehittäisit Lexin edunvalvontaa ja jäsenistön tietoisuutta edunvalvonnasta?
8. Onko sinulla kokemusta asiapitoisten tapahtumien järjestämisestä, ja mitkä  olisivat suurimmat vahvuutesi asiatapahtumien järjestämisessä?

1. Moikka! Olen Ella-Sofia Lindeman, monelle tutummin ES. Olen 3. vuoden lexiläinen sekä turkulaistunut pirkanmaalainen. Lexissä olen toiminut aiemmin yhtenä vuoden 2025 sillisvastaavista sekä opintojaostossa jaostolaisena. Tällä hetkellä olen Ryhmä Lexin puheenjohtaja ja TYY:n edustajiston jäsen.  Haen opintovastaavaksi, koska haluan jatkaa edunvalvontatyötä Lexissä myös ensi vuonna. Olen kerryttänyt kokemusta edunvalvonnasta sekä tiedekunnan että TYY:n puolelta, joten ymmärrän edunvalvontaa kokonaisvaltaisesti. Haluan olla kehittämässä edunvalvontaa ja tekemässä tiedekunnasta yhä parempaa paikkaa opiskelijoille.

2. Opintovastaava johtaa Lexin edunvalvontatyötä yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa. Hän vastaa tiedekunnan sisällä tehdystä edunvalvonnasta ja toimii tiedekunnan koulutustoimikunnassa opiskelijajäsenenä. Lisäksi opintovastaava valmistelee edunvalvontaan liittyviä asioita hallituksen päätettäviksi. 

Opintovastaava johtaa opintoasiaintoimikuntaa ja -jaostoa. Hän toimii linkkinä opiskelijoiden ja tiedekunnan välillä sekä koordinoi myös muiden edunvalvontatoimijoiden toimintaa ja kokoaa nämä yhteen. 

3. Lexin edunvalvonnan kannalta tärkeimmät sidosryhmät ovat Ryhmä Lex ja TYY sekä hallinnon opiskelijaedustajat. Lisäksi aktiivista yhteistyötä tehdään Juristiliiton opiskelijaedustajien ja Oikeustieteen opiskelijoiden liiton kanssa. 

Opintovastaavan tehtävä on koordinoida sidosryhmien toimintaa ja varmistaa, että ne ajavat Lexin edunvalvonnan tavoitteita omassa toiminnassaan. Opintovastaava toimii sidosryhmien linkkinä Lexiin ja toisinpäin. 

4. Opintoedunvalvonnan keskeinen tulevaisuuden haaste on tekoäly. Se muuttaa tapaa tehdä tenttejä sekä on jo nyt vähentänyt lisäpistetehtävien järjestämistä kursseilla. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa lähes kaikki Moodle-tentit on lakkautettu tekoälyn käytön vuoksi. On selvää, että opetusta sekä tenttien järjestämistä tulee tarkastella uudelleen tekoälyn aikakaudella. 

Lisäksi haasteena on paine nostaa aloituspaikkoja. Tänä vuonna nostolta vältyttiin, mutta asia tuodaan pöydälle varmasti uudestaan. Työllisyystilanteen ollessa haastava ja opetuksen resurssien ollessa niukat, aloituspaikkojen lisääminen on täysin kestämätöntä. 

Ensi vuonna käsittelyyn on tulossa myös opetussuunnitelman uudistus. Se tulee olemaan pitkä prosessi, jonka aikana on erityisen tärkeää, että opiskelijoiden ääni kuuluu. Uudistus tarjoaa mahdollisuuksia puuttua nyt havaittuihin ongelmakohtiin tehokkaasti. 

6. Tähänhän voisi listata vaikka mitä. Alla mainitsen kaksi aihetta, joista mielestäni on ollut eniten keskustelua viime aikoina. Ne ovat myös sellaisia, joihin itse koen pystyväni parhaiten vastaamaan ensi vuonna. 

Opintojen tiukka tahti, erityisesti toisena vuonna, on monelle haastavaa. Tähän pystyy puuttumaan parhaiten OPS-uudistuksen tullessa ensi vuonna pöydälle. Laajentavien kurssien paikoitusta tulisi tarkastella uudelleen, sillä nykyisellään ne eivät palvele opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Aikataulutusta säätämällä perusteiden kursseille voitaisiin saada lisää tilaa periodeihin. 

Haasteeksi on myös koettu syventävien opintojen haku, jonka tilanne vaikeutuu varmasti entisestään aloituspaikkojen noston myötä. Jo nyt monet eivät pääse haluamalleen opintojaksolle ja joutuvat joko hidastamaan opintojaan tai kirjoittamaan gradun aiheesta, joka heitä ei kiinnosta. Ongelma on nostettu jo esille koulutustoimikunnassa ja ensi vuonna pyrkisinkin kehittämään syvärihakua sekä varmistamaan, että paikkoja syväreille olisi riittävästi. 

7. Perinteisesti palautetta kerätään erilaisilla lomakkeilla, joiden linkit tulevat sähköposteihin. Tämä on sinänsä toimiva tapa ja kyselyt tavoittavatkin monet esimerkiksi Lexinfon kautta. Silti kyselyissä on usein alhaiset vastausprosentit, vaikka suurin osa viestit vastaanottaakin ja vastaamisesta lähetetään myös muistutuksia. Erilaiset houkuttimet, kuten kyselyyn osallistuneiden kesken järjestettävät arvonnat, voivat nostaa vastausten määrää. Näitä onkin jo ajoittain ollut käytössä. 

Palautetta voitaisiin kerätä myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai järjestämällä matalan kynnyksen tapahtumia, joissa opiskelijat voisivat tuoda huoliaan esiin joko tiedekunnalle tai opintovastaavalle. Olen puhelias, joten ihmisten kanssa keskusteleminen on myös hyvä tapa kerätä palautetta. Tässä opintojaostolla on arvokas rooli, ovathan he opintovastaavan silmät ja korvat tiedekunnassa. 

8. Lexissä tehdään jo tällä hetkellä äärimmäisen hyvää edunvalvontaa verrattuna moniin muihin toimijoihin yliopistolla. Meillä on hyvät suhteet tiedekuntaan ja professoreihin. Kehitettävää on kuitenkin aina.

Edunvalvontaa voisi tehdä yhä paremmin yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Olisi hyvä varmistaa, että jokaisella keskeisellä sidosryhmällä on edunvalvonnan suunnasta ja tavoitteista selkeä kuva. Lisäksi opintojaoston roolia voisi kehittää sekä tehostaa ja antaa myös jaostolle enemmän vastuuta edunvalvonnasta. Edunvalvonnan ohjesääntöä voisi ensi vuonna tarkastella uudestaan. 

Mielestäni jo kuluneena vuonna on tehty hyvää työtä edunvalvonnan näkyvyyden lisäämiseksi, kun nettisivuille ja Instagramiin on tuotu opintoedunvalvonnan ajankohtaiset -osio. Toimintamallia voisi tulevana vuonna kehittää ja vakiinnuttaa sen osaksi edunvalvontaviestintää. 

Lisäksi opintovastaava voisi yhteistyössä pääsihteerin kanssa järjestää edunvalvontateemaisia toimistopäivystyksiä. Toimistopäivystyksissä voisi tulla matalalla kynnyksellä kysymään esimerkiksi edunvalvonnasta ja eri edunvalvontatoimijoista tai kertomaan omia huolia liittyen opintoihin. 

9. On! Olen ollut opintojaoston jaostolaisena mukana useiden klubi-iltojen järjestämisessä. Lisäksi olen päässyt järjestämään asiatapahtumia muun järjestötoiminnan sekä työelämän kautta, mitkä ovat sisältäneet esimerkiksi verkostoitumista sekä asiantuntijoiden puheenvuoroja. 

Suurimpina vahvuuksinani asiatapahtumien järjestämisessä pidän projektinhallintataitojani sekä paineensietokykyäni. Näitä taitoja testattiin varsinkin sillistä järjestäessä. Lisäksi minulla on kokemusta puhuja- ja sidosryhmäviestinnästä, joten pystyn varmistamaan, että esiintyjillä on selkeä, tervetullut ja huomioitu olo aina valmisteluista tapahtumapäivään asti. 

1. Kuka olet ja miksi haet ulkosuhdevastaavaksi? 
2. Minkälaista kokemusta sinulla on tapahtumien tai  tapahtumakokonaisuuksien järjestämisestä?
3. Millaiset ovat yhteistyötaitosi? Miten varmistaisit yhteistyön sujuvuuden Lexin poikkitieteellisten kontaktien ja sisarainejärjestöjen kanssa?
4. Miten kannustaisit lexiläisiä osallistumaan kv-viikoille? 
5. Mikä on kv-viikkojen merkitys Lexin toiminnassa? 
6. Miten kehittäisit Lexin ulkosuhdetoimintaa?
7. Minkä ainejärjestöjen kanssa Lexin tulisi tehdä yhteistyötä ja missä  muodoissa?

1. Kuka olet ja miksi haet ulkosuhdevastaavaksi?

Olen Otto Tammi, 22-vuotias 2. vuoden lexiläinen ja olen kotoisin Kaarinasta. Tänä vuonna olen toiminut ulkoasiainjaostossa ja Ryhmä Lexin toisena varapuheenjohtajana; syksyllä toimin myös tiedekunnan tuutorina uusille opiskelijoille.

Ainejärjestötoiminta ja Lex ylipäätänsä ovat antaneet minulle todella paljon jo nyt, kun olen saanut kuulua tähän hienoon yhteisöön reilun vuoden ajan. Lexin kansainväliset mahdollisuudet ja lukioaikani opiskelijavaihdot motivoivat minua hakemaan vuosi sitten ulkoasiainjaostoon, ja olenkin viihtynyt jaostossa todella hyvin ja oppinut paljon uutta. Kun tilaisuus hakea ulkosuhdevastaavaksi tarjoutui, päätin siihen tarttua, sillä pidän tehtävää erittäin kiinnostavana, ja koen nyt olevani valmis antamaan täyden panokseni Lexin kansainväliselle toiminnalle ja kantaa näin korteni kekoon.

2. Minkälaista kokemusta sinulla on tapahtumien tai tapahtumakokonaisuuksien järjestämisestä?

Olen ulkoasiainjaoston kautta ollut auttamassa usean tapahtuman järjestämisessä vuoden aikana aina sitsien valmistelusta, tarjoilujen ostamisesta ja sitsikeittiöstä sponsorien etsimiseen, rastivihjeiden keksimiseen ja hyttepaikan siivoamiseen. Olen siis päässyt konkreettisesti näkemään, mitä kaikkea suurtenkin tapahtumien järjestäminen vaatii.

Aiemmin olen ollut mukana järjestämässä lukiomme opiskelijakunnan kanssa muun muassa virkistyspäivää koko lukioyhteisöllemme. Lisäksi olen jo pitkään toiminut erilaisissa luottamustehtävissä, joiden kautta vastuunkanto sekä ajan- ja kokonaisuudenhallinta on minulle hyvinkin tuttua. Luonnollisestikaan en väitä vielä osaavani kaikkea, mutta olen motivoitunut oppimaan ja ottamaan aktiivisesti selvää sellaisista eteeni tulevista asioista ja kysymyksistä, joihin en suoraan itse tiedä vastausta tai oikeaa toimintatapaa.

3. Millaiset ovat yhteistyötaitosi? Miten varmistaisit yhteistyön sujuvuuden Lexin poikkitieteellisten kontaktien ja sisarainejärjestöjen kanssa?

Tykkään olla muiden kanssa tekemisissä ja tulen hyvin toimeen kaikkien kanssa. Ymmärrän toimivien ja hyvien suhteiden tärkeyden varsinkin ainejärjestöjen välillä ja olen valmis panostamaan paitsi suhteiden kehittämiseen ja mahdolliseen laajentamiseen, myös niiden ylläpitämiseen.

Sujuvimman mahdollisen yhteistyön varmistamiseksi pyrkisin tapaamaan muiden ainejärjestöjen ulkosuhdevastaavia kauden alkupuolella varmistaakseni sen, että molemmilla osapuolilla on yhteinen suunnitelma ja näkemys vuoden toiminnasta tai vähintäänkin kattava käsitys toistensa näkemyksistä tulevalle vuodelle. Olisin myös helposti lähestyttävä ja mahdollisimman hyvin tavoitettavissa niin muiden ainejärjestöjen kuin jäsenistömme suuntaan, jotta minkäänlaista kynnystä ottaa minuun yhteyttä ei olisi.

4. Miten kannustaisit lexiläisiä osallistumaan kv-viikoille?

Pyrkisin korostamaan, että kv-viikot ovat ainutlaatuinen mahdollisuus päästä helposti ja ennen kaikkea hauskasti tutustumaan viikon (tai viikonlopun!) ajan sisarainejärjestöjemme toimintaan ympäri Pohjoismaita, sekä osallistumaan viikon järjestävän ainejärjestön vuosijuhlille. Jatkaisin edelleen tänä vuonna luodun lexgoesworldwide-Instagram-tilin päivittämistä viikoilta tarjotakseni jäsenistölle kurkistusikkunan viikon tapahtumiin ja rakenteeseen, ja madaltaakseni kynnystä lähteä viikolle mukaan.

Toisin myös esille, kuinka kv-viikoilta saa uusia ystäviä ja tuttavia, ja että viikoilla pääsee vierailemaan mielenkiintoisissa kohteissa ympäri Pohjoismaita. Kiinnittäisin huomiota lisäksi Lexin kulukorvauskäytäntöön kv-viikkojen osalta; lähtökohtaisesti viikolle osallistuvien matka- ja osallistumiskuluja tuetaan, eivätkä kaikki tätä välttämättä tule ajatelleeksi.

Tavoitteenani olisi myös järjestää esimerkiksi Instagramissa mahdollisuus kysyä kysymyksiä siitä, mitä viikoilla yleensä tapahtuu ja mitä kannattaa ottaa huomioon ennen viikolle lähtemistä, jotta kynnys osallistua viikolle ensimmäisen kerran olisi mahdollisimman matala.

5. Mikä on kv-viikkojen merkitys Lexin toiminnassa?

Kuten edellä totesinkin, kv-viikot ovat hieno ja ainutlaatuinen mahdollisuus lexiläisille päästä näkemään ja tutustumaan muiden pohjoismaisten oikkariainejärjestöjen toimintaan parhaimmillaan. Juuri sen takia pidän kv-viikkoja tärkeinä Lexin kannalta; yhtäältä ne tarjoavat lexiläisille hienoja ja ainutlaatuisia kansainvälisiä mahdollisuuksia, ja toisaalta Lexin oma viikko tarjoaa erinomaisen väylän tuoda Lexin omaa, hienoa toimintaa esille muiden pohjoismaisten oikkariainejärjestöjen edustajille ja jäsenistölle! Tästä perinteestä on pidettävä kiinni.

Ajatusleikinomaisesti voi kysymyksen myös kääntää toisin päin: miltä kansainvälinen yhteistyömme näyttäisi, jos kv-viikkoja ei järjestettäisi tai Lex ei niille osallistuisi? Kv-viikot ovatkin tärkein ja näkyvin kv-yhteistyömme muoto, ja niistä tulee pitää kiinni nyt ja tulevaisuudessa.

6. Miten kehittäisit Lexin ulkosuhdetoimintaa?

Ensisijaisesti haluan keskittyä syventämään entisestään jo olemassa olevaa yhteistyö- ja ulkosuhdetoimintaamme, jota meillä on nykyiselläänkin iloksemme muun muassa TuKY:n ja TLKS:n, Stadgan, P-klubin, Indexin, Nordiska Sekretariatetin eli pohjoismaisten oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestöjen, Elsan sekä muiden suomalaisten oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestöjen kanssa. Myös teekkareiden kanssa pitkästä aikaa järjestetyt muusiaiset saavuttivat tänä vappuna suosiota.

Pyrkisin kaikin keinoin parantamaan tiedonkulkua ja hiomaan yhteistyötämme näiden pitkäaikaisten kumppaniemme kanssa. En poissulje yhteistyön virittelemistä muidenkaan ainejärjestöjen välillä, mutta ensisijaisen painopisteen tulee mielestäni olla nykyisten suhteiden vaalimisessa. Kuten todettu, jatkaisin luonnollisesti myös lexgoesworldwide-tilin päivittämistä ja kehittämistä edelleen Instagramin puolella.

Haluaisin myös osallistaa ulkoasiainjaostoa – toki jaostoa kuunnellen – tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen entistä enemmän tarjoten näin myös jaostolaisille mahdollisuuden päästä toteuttamaan itseään ja oppimaan uutta. Jaoston kokoukset ovat myös todella tärkeitä, ja aikoisin jatkaa niiden järjestämistä säännöllisesti.

7. Minkä ainejärjestöjen kanssa Lexin tulisi tehdä yhteistyötä ja missä muodoissa?

Edellä luetellut ainejärjestöt muodostavat Lexin poikkitieteellisen yhteistyön perustan, ja yhteistyötä näiden ainejärjestöjen kanssa tulisi jatkaa myös tulevana vuonna. Luonnollisena ja samalla kaikkein konkreettisimpana yhteistyömuotona jäsenistön kannalta näen yhteiset tapahtumat, joissa pääsee tutustumaan poikkitieteellisesti uusiin ihmisiin sekä tapaamaan tuttuja muista ainejärjestöistä.

Kansainvälisen yhteistyön, eli Nordiska Sekretariatetin osalta yhteistyön tärkein ilmentymä on kuitenkin itseoikeutetusti kunkin ainejärjestön oma kv-viikko.

Olisin kiinnostunut aktivoimaan uudelleen yhteistyötämme Indexin kanssa sekä tutkimaan yhteistyömahdollisuuksia muidenkin ainejärjestöjen, esimerkiksi Opexin kanssa, mutta mahdollisuutta uusiin yhteistapahtumiin tulee harkita huolellisesti muun muassa nykyisten tapahtumien runsaan määrän vuoksi.

8. Miten kehittäisit Lexin kv-viikkoa? Millaisin keinoin saisit lexiläisiä lähtemään mukaan järjestämään viikkoa?

Kokonaisuutena Lexin kv-viikko toimii mielestäni hyvin nykyisellään, eikä siihen ole tarpeen tehdä suuria uudistuksia. Pyrkisin luonnollisesti kaikin keinoin järjestämään kv-viikostamme

mahdollisimman miellyttävän, hauskan ja sujuvan paitsi saapuville vieraille, myös viikon järjestäjille ja majoittajille.

Alleviivaisin järjestäjä-, majoittaja- ja vapaaehtoishaussa viikollemme hienoa mahdollisuutta saada uusia ystäviä Lexin ulkopuolelta sekä mahdollisuutta päästä mukaan kurkistamaan oman viikkomme tunnelmaan helposti, ja ettei aiempaa kokemusta kv-toiminnasta vaadita. Tavoitteenani on, että viikolla apuna toimiminen hyvässä seurassa on hauskaa, ja että myös järjestäjät ja vapaaehtoiset kokisivat, että viikko on ollut heille antoisa. Kiitoksena vapaaehtoisena toimimisesta voisi aiempien vuosien tapaan tarjota myös jonkin konkreettisen kiitoksen, kuten sitsikeittiölle etuosto-oikeuden joillekin tuleville sitseille; tämän käytännön säilyttäisin tulevanakin vuonna. Lisäksi viikolle erityisen aktiivisesti osallistuneille vapaaehtoisille selvittäisin mahdollisuutta saada esimerkiksi kutsun kiitostapahtumaan.

1. Kuka olet ja miksi haet tiedotusvastaavaksi?
2. Millaiseksi koet tekstien viimeistelytaitosi?
3. Onko sinulla jonkinlaista tietoteknistä osaamista?
4. Millaisiksi koet visuaaliset taitosi?
5. Miten pyrkisit varmistamaan, että tarvittava tieto tavoittaa jokaisen lexiläisen?
6. Miten kehittäisit Lexin tiedotusta?
7. Miten hyödyntäisit ja/tai kehittäisit Lexin tiedotuskanavia varainhankinnassa?
8. Tiedotusvastaavalle tulee paljon informaatiota eri suunnista ja tiedotusaikataulu saattaa muuttua hyvinkin äkkiä. Miten hallitset ajankäyttöäsi suunnitteluvaiheessa ja toisaalta pystytkö nopeasti reagoimaan muutoksiin?

1. Olen Pilvi, 23-vuotias kolmannen vuosikurssin lexiläinen Kuopiosta. Lexin toiminnassa olen ollut mukana jo fuksisyksystä lähtien. Olen toiminut muun muassa fuksisyksynä yhtenä toogien koristelukomitean vastaavana, myöhemmin vujukomiteassa sekä tiedekunnan tuutorina. Myös tiedotustoimikunta on ehtinyt tulla tutuksi, sillä olen päässyt tekemään ison kasan haalarimerkkejä ja muuta markkinointimatskua markkinointijaostossa. Lisäksi nyt koko kuluvan vuoden olen toiminut Librin hallituksen markkinointivastaavana sekä LexPressin päätoimittajana.

Lexin toiminta on tullut siis hyvinkin tutuksi niin tiedotuksen kuin muunkin toiminnan osalta. Haen tiedotusvastaavaksi, koska visuaalisuus, viestintä ja luovuus ovat minulle mieleisiä asioita ja koen, että minulla on annettavaa näillä osa-alueilla. Olen päässyt vastaamaan yhdestä tiedotuksen osa-alueesta ja sitä kautta seuraamaan myös tiedotuksen muuta toimintaa läheltä. Tämä on ollut todella mielenkiintoista ja herättänyt halun päästä mukaan kehittämään tiedotusta vielä entisestään. Tiedotuksessa minua kiinnostavat erityisesti luovuuden hyödyntäminen ja yhdistyksen toiminnan helpottaminen esimerkiksi visuaalisten ratkaisujen avulla. Lisäksi koen, että olen tähän mennessä kartuttanut paljon sellaista osaamista ja oppeja, joista olisi vielä hyötyä tälle ainejärjestölle ja joita olisin halukas jalostamaan entistäkin laajempaan muotoon, kokonaisvaltaisesti Lexin hyväksi. Haluaisin ehdottomasti vielä kerran päästä kunnolla toiminnan ytimeen ja tekemään jotain, mistä nautin.

2. Olen aina tykännyt kirjoittaa ja tekstin oikeakielisyys on minulle tärkeää. Kiinnitän paljon huomiota kirjoitusvirheisiin ja lauserakenteiden sujuvuuteen, ja varaan aina aikaa tekstien huolelliseen hiomiseen. Kirjallinen ilmaisuni on selkeää ja sujuvaa, ja tästä olenkin saanut positiivista palautetta myös työelämässä.

Olen sekä koulun, työn ja pestien kautta päässyt oikolukemaan ja viimeistelemään monenlaisia tekstejä. Tunnistan erilaisten tekstilajien vaatimukset ja osaan mukauttaa kieltä ja tyyliä tekstin tarkoituksen ja kohderyhmän mukaan. Markkinointijaoston aikaan olin myös tekemässä Lexin graafista ohjeistusta, joten tekstien viimeistely visuaalisen ilmeen ja yhteisten linjausten mukaisesti onnistuu helposti.

3. Minulla on monipuolista kokemusta erilaisista graafisen suunnittelun ja sisällöntuotannon työkaluista. Olen käyttänyt Adobe Creative Cloudia, ja esimerkiksi Adobe InDesignin ja Adobe Photoshopin käyttö sujuu minulta mutkitta. Myös Canva on tullut erityisen tutuksi kuluneiden vuosien aikana, ja koenkin osaavani erinomaisesti sen salat! Hallitsen myös useita muita kuvankäsittelyohjelmia sekä videotyökaluja, ja esimerkiksi sosiaalisen median alustojen omat muokkaus- ja videointityökalut ovat hyvin hallussani. Lisäksi olen vuoden aikana päivittänyt LexPressin osuuksia Lexin nettisivuilta, joten niiden toiminta on jo jokseenkin tullut tutuksi.

Olen päässyt lehden lisäksi suunnittelemaan ja tekemään erilaisia markkinointimateriaaleja mm. Lexille, Librille ja TYY:lle hyödyntäen erilaisia ohjelmia ja niiden toiminnallisuuksia. Kokemukseni on kehittänyt teknistä osaamistani ja antanut valmiuksia monenlaisten visuaalisten materiaalien toteuttamiseen eri tahoille. Samalla olen oppinut tunnistamaan, millaiset tekotavat ja ratkaisut sopivat mihinkin tilanteeseen.

4. Koen omaavani visuaalista silmää, jota olen myös päässyt kehittämään toimijavuosieni aikana ja soveltamaan Lexin visuaaliseen ilmeeseen. Nautin luovasta tekemisestä, kuten sommittelusta, piirtämisestä ja kollaasien kokoamisesta. Tiedotusvastaavan visuaalinen vastuu sekä erilaiset luovuutta ja ideointia edellyttävät projektit ovatkin juuri niitä asioita, jotka tekevät pestistä minulle erityisen kiinnostavan. Ideoinnin ja visuaalisen toteutuksen lisäksi osaan hyödyntää monia erilaisia työkaluja haluamani visuaalisen ilmeen saavuttamiseksi.

5. Lexinfot ja Sunnuntaimaili ovat tähän toimiva ja asianmukaisin tapa, mutta myös Instagramilla ja Whatsappilla on iso merkitys jäsenten tavoittamisen kannalta. En lähtisi muuttamaan näitä. Myös LinkedIn on hyvä alusta ehkä jo Lexin aktiivisimmasta toiminnasta kaikonneille, mutta lisäksi myös valmistuneille. Pitäisin tiedotettavat asiat LinkedInissä asiapitoisina. Esimerkiksi uusista LexPresseistä ja joistain niiden spesifeistä artikkeleista postaamista erityisesti aktivoisin.

Joillain jaostoilla on omaan toimintaansa keskittyviä Whatsapp-ryhmiä, joihin toiminnasta kiinnostuneet ovat voineet liittyä. Tällaiseen on ollut erilaisia kantoja vuosien saatossa, mutta koen tärkeäksi seurata erillisten ryhmien vaikutusta tiedonsaantiin. Erillisillä ryhmillä juuri nimenomaisesta toiminnasta kiinnostuneet onnistutaan tavoittamaan helposti, mutta pääsääntöisesti kaikilla pitää olla mahdollisuus saavuttaa sama tieto. Jos tiedon siis koetaan jäävän tavoittamattomiin muilta kuin ryhmän jäseniltä, pitäisi erillisistä ryhmistä olla myös valmiita luopumaan. En lähtisi kieltämäänkään ryhmiä, sillä niiden avulla toiminta voidaan myös saada tuntumaan entistä osallistavammalta.

Koska tavoitteena on, että tieto on mahdollisimman saavutettavaa, kiinnittäisin erityisesti somessa huomiota nopeaan ja yksinkertaiseen viestintään. Lisäksi tapahtumien lipunmyynneistä voisi tiedottaa useampaankin otteeseen, sillä yksi ainoa stoori tapahtumasta menee helposti ohitse. Käytännössä siis vielä Lexinfon ja Maanantai-infon jälkeen voitaisiin postata Instagramiin tapahtumasta/lipunmyynnistä, ja postata uudestaan sitten lipunmyyntiviikolla tai itse myyntipäivänä, riippuen tapahtuman luonteesta ja tavoitteista lipunmyynnin suhteen. Koska tapahtumia on vuoden aikana paljon, toimintatapaan olisi hyvä hyödyntää pääsääntöisesti stooreja, jotta feediä ei kuormitettaisi.

6. Tiedotuksen kehittämistä pohtiessa tärkeimmässä roolissa on sosiaalinen media. Haluaisin erityisesti lähteä yhdenmukaistamaan Lexin somea, pääosin Instagramia. Konkreettisesti tämä tarkoittaisi mm. yhtenäisiä värejä, fontteja ja tyylejä. Myös Lexin alaisten jaostojen someja voisi soveltuvin osin yhdenmukaistaa Lexin pääasiallisen sometilin kanssa. Olisin halukas edistämään tätä ns. ”julkaisupohjapankin” kautta eli luotaisiin valmiita, graafisen ohjeistuksen mukaisia, pohjia muun muassa ig-stooreja varten, joihin on helppo lähteä rakentamaan lopullista postausta. Pankkia ei tarvitsisi jättää vain tiedotusvastaavan käyttöön, vaan myös muut toimijat pääsisivät tätä hyödyntämään ja mukauttamaan esim. värit jaostonsa mukaiseksi. Tällaisella voitaisiin helpottaa vaikkapa luovaa blokkia tai kiireen keskellä tehtävää somepäivitystä niin, että lopputuote vaikuttaisi laadukkaalta. Tarkoituksena olisi kuitenkin, että jaostot saisivat tehdä näköistään ja ohjeistusten mukaista somea, mutta heillä olisi halutessaan käytössä tällainen apuväline.

En lähtisi laajentamaan Lexin omaa sosiaalista mediaa jo käytössä olevien somealustojen ulkopuolelle, kuten TikTokiin. Jaostojen kohdalla tällainen toisaalta voisi olla mahdollista, jos koetaan, että uusi alusta palvelee jaoston toimintaa. Lexin pääasiallista somea ajatellen koen tärkeämmäksi panostaa laadukkaampaan sisältöön yhdessä paikassa kuin lähteä levittäytymään vain levittäytymisen ilosta.

Haluaisin myös monipuolistaa sosiaalisen median sisältöjä esimerkiksi tapahtumavideoilla ja tapahtumakoosteilla. Markkinointijaostossa on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia, jota näihin voisi valjastaa esimerkiksi jaottelemalla omia vastuualueita jaostolaisille. Haluaisin myös saada markkinointijaostoon osallistavampaa ja jaostomaisempaa fiilistä, jota esimerkiksi yhteinen tapahtumavideoprojekti hyvinkin loisi.

Lisäksi kiinnittäisin tarkemmin huomiota tietojen ajantasaisuuteen Lexin nettisivuilla ja tarvittaessa lisäisin pudotusvalikoita.

7. Lexin tiedotus on iso osa varainhankintaa ja siksi onkin tärkeää pitää tiedotuskanavat mainostajille kiinnostavana alustana. Koska mainontaa tapahtuu niin nettisivuilla kuin somessa, on tärkeää pitää kaikki Lexin käytössä olevat tilit siisteinä ja houkuttelevina. Tähän voitaisiin pyrkiä etenkin jo mainitulla Lexin pääasiallisen Instagram-tilin sisällön yhdenmukaistamisella. Keskittyisin erityisesti someen ja tarkemmin Instagramiin, sillä siellä tapahtuvat mainonnan muodot ovat olleet sekä mainostajien puolelta suosittuja että katsojan kannalta helpoimmin nähtävissä. Ajattelen, että voisi olla hyvä myös pohtia mahdollisuuksia LexCastin sponsoroituihin jaksoihin.

On lisäksi tärkeää pysyä kärryillä siitä, millaisia somemainoksia on sovittu ja mitä milloinkin on tulossa, jotta tiedetään kuinka paljon mainoksia voidaan myydä lisää. Esimerkiksi IG-takeoverit ovat olleet suosittuja, joten näille pyrkisin raivaamaan edelleen tilaa.

Somejulkaisujen saavutettavuus, laadukas sisältö sekä hyvät valmiudet luoda ja tuottaa erilaisia materiaaleja tekevät Lexin tiedotuskanavista sellaisia, joihin mainostaja haluaa mainoksensa esille. Nämä ovat tärkeitä seikkoja myös muuten, sillä tiedotus on keskeisessä roolissa siinä, millainen kuva ulkopuolisille muodostuu Lexistä, sen toiminnasta ja tunnelmasta.

8. Pystyn hyvin suunnittelemaan sekä hallitsemaan ajankäyttöäni, ja kalenteri on minulla kovassa käytössä. Minulla on tapana merkata asioiden dedikset vähän todellista määräpäivää aiemmaksi, jotta aikaa jää kaikenlaisille muuttujille. Päätoimittajavuoden aikana koin parhaaksi suunnitella aikatauluni siten, että jo lähtökohtaisesti oletan tekstien ja materiaalien saannin venyvän, sillä tällöin kiirettä projektille ei tule vaan parhaassa tapauksessa aikaa jää enemmän suunnittelulle ja sommittelulle. Suunnittelen aikaani myös niin, että pystyn tarvittaessa mukauttamaan sen muiden esimerkiksi mainostajien aikatauluihin.

Koska vuosiin on mahtunut paljon erilaisten materiaalien sekä lehtien tekoa, on joukkoon mahtunut myös paljon projekteja pikaisella aikataululla. Olen pyrkinyt siihen, että kun minulle tulee jokin hoidettava asia, pyrin edistämään sitä heti joko hoitamalla sen siinä hetkessä tai aikatauluttamaan sen seuraavaan sopivaan väliin huomioiden muut tärkeät hoidettavat asiat. Olen niin työ- kuin kouluelämässäkin joutunut opettelemaan priorisointia paineen alla, ja olenkin kehittynyt vuosien saatossa suhteellisen kylmähermoiseksi. En säikähdä äkillisiä muuttujia, vaan pystyn niiden ilmetessä reagoimaan nopeasti ja ryhtyä etsimään ratkaisuja. Olen myös aktiivisimman lehdenteon aikaan tottunut siihen, etten ilman konetta pysty lähtemään pitkäksi aikaa muualle, jotta asiat edistyisivät mahdollisimman nopeasti ja oikein.

1. Kuka olet ja miksi haet tapahtumavastaavaksi? 
2. Onko sinulla aikaisempaa kokemusta tapahtumien järjestämisestä?
3. Miten tapahtumakalenteri tällä hetkellä mielestäsi palvelee jäsenistön  tarpeita/toiveita? 
4. Mitkä tapahtumat ehdottomasti säilyttäisit ensi vuonna? Entä mitkä  tapahtumat tarvitsevat eniten kehittämistä?
5. Miten takaat tasapainon perinteiden säilyttämisen ja tapahtumantarjonnan  uudistamisen välillä? 
6. Minkälaisena näet tapahtumajaoston ja tapahtumatoimikunnan roolin ensi  vuonna? 
7. Keksi uusi tapahtuma. 
8. Miten varmistat, että tapahtumat pysyvät niille myönnetyssä budjetissa?
9. Miten pidät langat käsissä, kun tekemistä ja muistettavaa on paljon? Anna  konkreettinen esimerkki.

1. Moikka! Oon Nina, toisen vuoden lexiläinen. Haen tapahtumavastaavaksi, koska olen tapahtumien järjestämisen kautta päässyt kokemaan kuinka mahtava yhteisö Lex on, ja haluan mahdollistaa jokaiselle lexiläiselle positiivisia kokemuksia ainejärjestön parissa. Tapahtumat kokoavat lexiläiset yhteen ja siksi tapahtumien järjestäminen tuntuu erityisen merkitykselliseltä.

Koen omaavani hyvät lähtökohdat tapahtumavastaavaksi, koska olen fuksivuoden aikana ollut aktiivisesti mukana tapahtumien järjestämisessä ja tiedän mitä se edellyttää. Olen järjestelmällinen ja huolellinen, mitkä ovat hyviä piirteitä tapahtumavastaavalla, sillä muistettavaa ja tekemistä on paljon.

2. Olen toiminut kuluvan vuoden Lexin tapahtumajaostossa. Jaostolaisena olen päässyt suunnittelemaan ja järjestämään niin isoja kuin pieniä tapahtumia aina Lex on the beachista lautapeli-iltaan. Vuosi jaostossa on opettanut paljon tapahtumien järjestämisestä, sillä olen päässyt suunnittelemaan, toteuttamaan ja ottamaan vastuuta tapahtumista. Jaostossa toimiminen on antanut hyvän kuvan tapahtumavastaavan tehtävästä lähietäisyydeltä.

Fuksivuonna toimin vuosijuhlaviskaalina, toogien etkojen komiteapäällikkönä ja mölkkykomiteassa. Viskaalina sain arvokasta kokemusta suuren tapahtuman järjestämisestä ja komitean johtamisesta, sillä yhdessä kahden muun viskaalin kanssa johdimme 20 henkilöstä koostunutta vuosijuhlakomiteaa. Komiteapäällikköys oli ensimmäinen kosketus tapahtumien järjestämiseen Lexissä. Pestissä oli paljon vastuuta, mutta myös vapautta, ja se saikin syttymään innon tapahtumien järjestämisestä.

3. Mielestäni tapahtumakalenteri palvelee jäsenistön tarpeita hyvin. Kalenterissa on paljon ja tasaisesti erilaisia tapahtumia, joista löytyy jokaiselle jotakin. Tapahtumissa on runsaasti osallistuja ja usein ne myydäänkin loppuun. Tämä mielestäni kertoo siitä, että tapahtumilla on vahva suosio Lexissä ja tapahtumakalenteri palvelee tarkoitustaan. Kalenteriin voisi lisätä asiapitoisia tapahtumia klubi-iltojen lisäksi.

4. Säilyttäisin ehdottomasti perinteisten tapahtumien lisäksi beer milen, muusiaiset ja karaokeapprot kiertoajeluna. Beer mile oli onnistunut ja keräsi paikalle ilahduttavan paljon osallistujia. Muusiaiset oli hauska ja erilainen rastikierros sekä erinomainen mahdollisuus yhteistyöhön teekkareiden kanssa, joiden kanssa harvemmin järjestetään yhteisiä tapahtumia. Karaokeapprot kiertoajeluna oli yksinkertaisesti hitti.

Kehittämistä kaipaa lautapeli-illat. Lautapeli-illoista voisi luopua ja kehittää tilalle hengailuillat niin, että järjestettäisiin rentoja illanviettoja vaihtuvilla aktiviteeteilla. Joskus pelattaisiin lautapelejä kirkkotiellä ja joskus käytäisiin pelaamassa biljardia tai heittämässä dartsia.

5. Perinteistä tulee pitää kiinni, sillä ne tekevät Lexistä Lexin. Perinteiset tapahtumat, kuten Lex on the beach, vappupiknik ja pikkujoulut ovat odotettuja ja suosittuja tapahtumia sekä luovat ennustettavuutta tapahtumakalenteriin. Tapahtumakalenterissa on kuitenkin tilaa uusille ideoille, jotka ovat erittäin tervetulleita. Uudet tapahtumat tuovat erilaista mielenkiintoa ja virkistystä tapahtumatoimintaan. Tärkeintä on löytää tapahtumakalenteriin luonteva soljuminen niin, että perinteiset ja uudet tapahtumat asettuvat kalenteriin tasaisesti. 

6. Tapahtumajaosto on tärkeä ja olennainen osa tapahtumatoimintaa, sillä tapahtumajaosto suunnittelee ja järjestää suuren osan koko vuoden tapahtumista. Tapahtumajaosto toimii tapahtumavastaavan apuna ja tukena tapahtumien järjestämisessä eikä ilman jaostoa olisi tapahtumia. Sen rooli on ja tulee olemaan vahva sekä vakiintunut myös ensi vuonna.

Tapahtumatoimikuntaan kuuluu monta toimijaa, jotka järjestävät erilaisia tapahtumia, mikä takaa tapahtumien moninaisuuden ja sen, että jokaiselle löytyy tapahtumakalenterista jotakin sitseistä liikuntaan. Tapahtumatoimikunnan tapahtumilla on ensi vuonnakin vakiintunut paikka tapahtumakalenterissa.

7. Poikkitieteellinen pitchaus ilta, jossa ideana on pitchata kaveri yleisölle. Kaveri ei saa vaikuttaa siihen, millä tavalla hänet pitchataan! Tapahtumassa voi syntyä uusia ystävyyksiä tai sieltä voi löytää elämänsä rakkauden 😀

8. Budjetissa pysyminen onnistuu tarkalla ja ennakoivalla budjetoinnilla. Kun budjetista on aina selvillä, on helpompi suunnitella tapahtumia ja varautua tuleviin kuluihin. Jokainen meno tulee merkitä tarkasti ja tapahtuman järjestäjien kanssa on keskusteltava annetusta budjetista avoimesti. Lisäksi suunnitteluvaiheessa on hyvä varautua myös yllättäviin kuluihin.

9. Ennakoiva kalenterin käyttö on ehdottoman tärkeää siinä, että pysyy ajan tasalla kaikesta. Kalenteriin tulee tapahtumien lisäksi merkitä esimerkiksi deadline haalarimerkkien tilaamiselle, jotta ne ehtivät tapahtumapäiväksi. Muistilistat tukevat kalenterin käyttöä, sillä tehtyjen ja tekemättömien asioiden merkitseminen pitää langat käsissä tehokkaasti. Kun tekemistä on paljon, on myös osattava asiat laittaa tärkeysjärjestykseen ja tarvittaessa delegoitava hoidettavia asioita esimerkiksi tapahtumajaostolle.