Kysytyt ja vastatut
Millä perusteella opiskelijat jaetaan tuutorryhmiin? Onko se vain sattumanvaraista tai esimerkiksi nimien perusteella aakkosjärjestyksessä? Vai vaikuttaako esimerkiksi se, onko tullut valituksi pääsykokeella tai avoimen väylän kautta?
Tuutorryhmiin jako tapahtuu pitkälti tiedekunnan puolelta, minkä vuoksi tiedustelimmekin asiaa tiedekunnalta. He vastasivat seuraavasti:
”Sanoisin, että aakkosten mukaan sattumanvaraisesti. Nimilistahan on aakkosjärjestyksessä, mutta opiskelijoita pyritään laittamaan tasapainoisesti siten, ettei ole ryhmää, jossa olisi vain yksi mies ja loput naisia tai toisinpäin. Usein myös katsotaan, että jos syntymävuosi on kovin poikkeava muista ryhmäläisistä, niin siihen ryhmään on pyritty sijoittumaan toinenkin samaa ikäluokkaa oleva. Toisaalta, ei se ikä eikä myöskään sukupuoli takaa mitään, miten tutustuvat ja viihtyvät ryhmässä. Avoimen väylän kautta tulleita on sijoitettu samoihin ryhmiin, koska heillä opinnot hyppäävät kertaheitolla niin pitkälle, että on hyvä, kun heillä on ryhmässä vertainen, jonka kanssa voi vaihtaa ajatuksia opintojen suunnittelusta.
Sinänsä olemme avoinna kaikenlaisille ehdotuksille, mitä tulee tuutoriryhmiin jakamiseen :)”
Mitä fuksiviikon ekalle päivällä pitää ottaa mukaan? Entä lähetetäänkö uusille opiskelijoille postissa jotain lisäinfoa vielä elokuun aikana ennen opiskelujen alkua?
Kuten ”kunnon koululaisen” (lue: opiskelijan) kuuluu, niin kynä, muistiinpanovälineet ja kalenteri ovat hyödyllisiä ensimmäisenä päivänä. Muuten et tarvitse mukaan mitään ihmeellistä, tärkeintä on, että saavut paikalle Calonialle maanantaiaamuna – siitä kaikki lähtee! Tiedekunnan ohjelman selviää tiedekunnan sivuilta, ja sieltä pitäisi löytyä info, jos jotain erityistä tarvitsee mukaan. Tuutorit lähettävät omille ryhmäläisilleen tervehdyksen noin viikko ennen Fuksiviikon alkua. Samalla saat tietää oman tuutorisi! Lisäksi tuutorit katsovat ryhmiensä kanssa ensimmäiset kurssi-ilmoittautumiset kuntoon ja neuvovat minä päivänä pitää ottaa mukaan tietokone sitä varten.
Mitä fuksipisteet ovat ja mistä niitä saa?
Jokainen fuksi saa fuksiviikon alkajaisiksi omalta tuutoriltaan Fuksipassin, johon fuksit keräävät leimoja eli fuksipisteitä. Fuksipassissa on omat paikkansa pisteille mauttomista mutta näyttävistä suoritteista, toimikuntapisteille ja tapahtumapisteille. Fuksipisteitä fukseille voivat antaa vain Lexin hallituksen jäsenet ja fuksien tuleekin olla tarkkoja sen suhteen keneltä pisteen loppujen lopuksi saavat, sillä takuulla löytyy vanhempia tieteenharjoittajia, jotka lupailevat katteettomia fuksipisteitä. Koko fuksipisteiden keräämisen taustalla on sääntö, että ne fuksit, jotka ovat keränneet Fuksipassinsa täyteen, voivat lunastaa Lexin toimistolta itselleen uutuuttaan kiiltävät viininpunaiset Lexin haalarit.
Lexin ja ELSAn jäsenyys sekä LexLibrillä myynnissä olevat tuotteet ovat mauttomia mutta näyttäviä. Loput pisteet riviin saat mielikuvituksellisilla suoritteilla. Tapahtumapisteitä voi kerätä fuksien järjestämiin Toogabileisiin asti käymällä erilaisissa Lexin tapahtumissa. Muistathan, että fuksiviikko on kokonaisuudessaan yksi tapahtuma, joten se oikeuttaa vain yhteen leimaan.
Toimikuntapisteitä saa aktiivisesta toimikuntalaisuudesta, jonka voi osoittaa tekemällä esim. Kirkkotie-bileissä juomanjako- ja narikkavuoroja, auttamalla tapahtumien järjestelyissä, kirjoittamalla LexPressiin tai Cal§ariin tai lähtemällä kv-viikolle! Myös toimikuntakokoukset osoittavat aktiivisuutta, mutta toimikuntakokouksista leimoja saa maksimissaan kaksi kappaletta; kolme muuta leimaa on hankittava muulla toimikunta-aktiivisuudella. Liikuntavuoroista voit saada yhden leiman.
Haluan hankkia Lexin haalarit? Miten ja mistä saan ne?
Lexin haalarit ovat haluttua tavaraa ja ne herättävät ihailua siellä missä ikinä liikkuvatkin. Jotta voit saada itsellesi Lexin haalarit, tulee sinun tietysti olla lexiläinen. Fukseille ei haalareita kuitenkaan luovuteta heti ensi kädessä, vaan fuksin tulee osoittaa olevansa aito ja haalarinsa ansaitseva lexiläinen. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että jokaisen fuksin tulee kerätä Fuksipassiinsa riitävä määrä fuksipisteitä, ennen kuin hän voi haalarit itselleen lunastaa. Fuksit voivat lunastaa upeat haalarit itsellensä aikaisintaan Toogabileiden jälkeen.
Miten fuksin tulee pukeutua tapahtumaan, jonka pukukoodina on haalarit, kun haalareita ei vielä ole?
Fuksit saavat legendaariset bolognanpunaiset haalarinsa vasta toogabileiden jälkeen täyttä fuksipassia vastaan, joten voit pukeutua mielesi mukaan asuun missä on mukavinta itsellä! Kuitenkin vanhemmat tieteenharjoittajat voivat kiskoa päällensä haalarit fuksiviikolle, jos tulevat aistimaan fuksiviikon tunnelmaa. Yliopistoon voi laittaa päällensä siistin ja normaalin kouluvaatetuksen, yhtään paineita ei kannata vaatetuksesta ottaa :).
Voiko haalarit saada, vaikka ei halua/pysty osallistua Lexin fuksiviikon ohjelmaan?
Fuksipassiin (täysi fuksipassi oikeuttaa haalareihin) kerättäviä leimoja on tarjolla monista muistakin aktiviteeteista kuin Fuksiviikosta – tuutorisi kertoo tarkemmin heti ensimmäisenä päivänä, mistä kaikesta voit saada leimoja. Mikäli vapaamuotoinen ohjelma ja siitä saatavat leimat eivät kiinnosta, voit aina osallistua esim. asiapitoisempaan ohjelmaan opintoasiaintoimikunnassa puuhailemalla, osallistumalla seminaareihin ja klubi-iltoihin tai kirjoittamalla artikkelin ainejärjestölehti LexPressiin. Ne ovat yhtä kelpoja leimoja kuin muutkin!
Jokaisella fuksillahan on syksy aikaa kerätä leimoja Lexin toiminnasta. Täydellä fuksipassilla hankitut haalarit ovatkin merkki siitä, että olet tutustunut aktiivisesti Lexin toimintaan ja ansainnut yhden lexiläisyyden tärkeimmästä tunnusmerkistä eli bolognanpunaiset haalarit.
Älä siis suotta ahdistu, kenenkään ei ole pakko osallistua, mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä jokainen fuksiviikon kokenut voi varmasti suositella sitä lämpimästi! Saat loistavan startin opiskeluvuosiisi, päivällä perehdyt tiedekunnan tarjoamiin infopläjäyksiin ja juuri fuksiviikolla tutustut mahtaviin opiskelijatovereihisi, joita ilman opiskeluaika voi olla tylsää.
Voiko haalarit lunastaa vaikka fuksipassi ei olisikaan täynnä leimoja, jos ei vaikkapa ehdi käydä tapahtumissa ja toimikuntakokouksissa esim. terveydellisistä syistä?
Ilman täynnä olevaa Fuksipassia haalarit voi yleensä hankkia vasta keväällä. Tapahtumapisteitä on tarjolla useasta kymmenestä eri tapahtumasta ennen Toogia ja toimikuntapisteitäkin on mahdollista kerätä useista eri toimikuntanakeista, vaikka toimikuntakokouksiin ei pääsisikään osallistumaan. Mikäli sinulla on esimerkiksi terveydellinen tai muu henkilökohtainen syy, ota yhteyttä esimerkiksi hallituslaiseen niin voidaan jutella mitä keksitään.
Mikä on Lexiläisten laulu?
Lexiläisten laulu on Lexin kansallishymni, joka jokaisen lexiläisen on osattava viimeistään fuksiviikon päätteeksi. Laulu on sanoitettu vuonna 1997, joten kyseinen laulu on jo elämää nähnyt. Lexiläisten laulu on tapana laulaa kovaa, mieluusti ryhmässä ja mikäli mahdollista ei-lexiläisille. Lauluun kuuluuva koreografia on myös hyvä olla hallussa, sillä ison lexiläisjoukon esitystä seuratessa on kokemus kuin Kansallisbaletissa.
Lexiläisten laulu
Lakikirjaa luetaan,
viinaa kurkkuun kaadetaan,
Calonian kahvilassa,
aikaa tapetaan.
Huomenna on bileet taas,
klubikselta kaljaa saa,
Kirkkotiellä aamuun asti,
Kikkaa soitetaan.
Humanistit, kemistit,
ekonomit, lääkärit,
yhteiskunnan pohjasakkaa jonnin joutavaa,
Tuomari kun tuomitsee,
niin kaikki vapisee –
Lexiläiset maailmaa hallitsee!
Lakimieheks’ tahdon tulla, pykälillä brassailla.
Ongelmia jos on sulla,
rahasta voin vastailla.
Keitä ovat Fuksikapteenit?
Fuksikapteenit ovat vuosikurssinsa johtajat. He vastaavat Toogien järjestämisestä muu 1. vuosikurssi apunaan sekä seuraavan vuoden Kastajaisista. Fuksikapteenit valitaan Fuksiviikon jälkeen. Äänestää ja ehdolleasettua saavat kaikki 1. vuosikurssin opiskelijat.
Aikaisempien vuosien fuksikapteenit vastaavat mielellään kysymyksiin tehtävään liittyen:
2024: Saku Leskinen (saku.l.leskinen@utu.fi) ja Jade Nivala (jade.s.nivala@utu.fi).
2023: Vivian Gerlander (vivian.a.gerlander@utu.fi) ja Jere Kääriäinen (jere.k.kaariainen@utu.fi).
Onko kurssikirjoja helppo saada kirjastosta, vai kannattaako niitä ostaa omaksi opiskelujen alkuvaiheessa?
Etenkin opintojen alkuvaiheiden kursseilla (perusopinnot, oikeudenalojen perusteet) on niin paljon osallistujia, ettei kirjoja yleensä riitä kaikille. Kurssikirjoja kannattaa yliopiston kirjastojen lisäksi metsästää esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta sekä Lexin kirjastosta yhdistyksen toimistolla. Ulkopaikkakuntalaisille lisäksi vinkkinä, että kurssikirjoja saattaa löytyä myös kotipaikkakuntienne kirjastoista. Suuri osa kurssikirjallisuudesta on ilmaiseksi luettavissa e-kirjoina!
Hyvin yleistä on kopioida kurssikirjat omaan käyttöönsä. Kopiointi onnistuu mm. yliopiston kurssikirjastolla Educariumilla. Yleensä kurssikirjoista on olemassa kappaleita yön yli -lainoihin, jollaisen aikana kirjan ehtii mukavasti kopioida. Valmiita kopioita kannattaa myös kysellä vuosikurssikavereilta sekä vanhemmiltakin tieteenharjoittajilta. Vuosikurssit tekevät yleensä myös yhteisen kirjakopiotilauksen, josta voit tilata uudet kopiot itsellesi oppikirjoista.
Mikäli kurssi- tai lakikirjoja haluaa hankkia omakseen, kannattaa se ehdottomasti tehdä edullisesti Lex Librin kautta. Lakikirjojen ostaminen on opiskelijalle melko suuri investointi. Hyvältähän lakikirjat näyttävät kirjahyllyssä, mutta kätevämmin säädösteksteihin pääsee kiinni netissä erilaisten säädöstietopalvelujen kautta. Ilmaisen Finlex-tietokannan lisäksi utu-tunnuksilla pystyt käyttämään useampia maksullisia tietokantoja.
Milloin luennoille ilmoittaudutaan, ja saavatko fuksit jotain infoa asiasta?
Perusopintojen ja oikeudenalojen perusteiden kursseille pitää erikseen ilmoittautua Pepissä. Peppiin kirjautuaksesi tarvitset utu-tunnukset, jotka saat käyttöön hyväksymiskirjeen mukana tulleita ohjeita noudattamalla.
Myös kieliopintojen, valinnaisten opintojen, erikoistumisjaksojen ja syventävien opintojen kursseille täytyy ilmoittautua ennakkoon. Kursseille ilmoittautuminen tehdään niin ikään Pepissä. Huom! Oikeustieteellisen tiedekunnan valinnaisille kursseille voi ilmoittautua vain tiettyyn aikaan ilmoittautumispäivänä. Tarkistathan Pepistä valinnaisten kurssien ilmoittautumisajat.
Ensimmäisen vuoden opiskelijan täytyy huolehtia kurssi-ilmoittautumisesta ensin kieliopintojen osalta, sillä aineopinnoista fuksit suorittavat aluksi lähinnä perusopintoja ja oikeudenalojen perusteita. Kieliopintoihin ilmoittaudutaan syyskuun alussa.
Tuutorisi opastaa varmasti sinua Pepin käytössä ja kurssi- sekä tentti-ilmoittautumisissa Fuksiviikon aikana. Tämän lisäksi ilmoittautumisista löydät hyödyllistä tietoa tiedekunnan opinto-oppaasta, joka on luettavissa sähköisenä Pepissä tai jonka voit lunastaa itsellesi paperiversiona Lex Libriltä.
Miten hyvin fuksivuonna ehtii olemaan töissä opiskelun ja kaiken muun mukavan ohella?
Opiskelu on meillä hyvin joustavaa ja sen pystyy sovittamaan omiin aikatauluihin mainiosti jo ekana vuonna. Osa-aikainen työskentely hoituu mallikkaasti opiskelun ja Lexin menojen ohella, kun taas kokoaikainen työ voi verottaa opintoihin käytettävää aikaa. Erityisesti viikonlopputyöt luonnistuu erinomaisesti, koska Lexin tapahtumatkin sijoittuvat pääosin arkiviikolle.
Mistä näen mitä opintoja voi suorittaa?
Jos haluat kurkata opinto-infoja etukäteen, tietoja löydät opinto-oppaasta lukuvuodelle oikeusnotaarin tutkinto 2022-2024, joka löytyy sähköisenä https://opas.peppi.utu.fi/fi/perustutkintokoulutus/oikeustieteellinen-tiedekunta/14002/13353?period=2022-2024
Eikö löydy vastausta? Kysy!
Lexin hallitus on valmiina vastaamaan mitä kummallisimpiin kysymyksiisi. Voit kysyä anonyymisti tai omalla nimelläsi. Kysyminen tapahtuu kyselylomakkeen kautta.