Ennakkokysymykset toimihenkilöehdokkaille 2025
Yhdistyksen III sääntömääräisessä kokouksessa valitaan toimihenkilöt vuodelle 2025.
Toimihenkilöiden kähmintälista, johon toimihenkilövaaleissa ehdolle asettuvilla on mahdollisuus toimiston aukioloaikojen puitteissa kirjoittaa nimensä, löytyy toimiston seinältä keskiviikosta 13.11. alkaen. Halutessasi voit myös laittaa sähköpostia pääsihteeri Eemil Piispaselle osoitteeseen paasihteeri@lex.fi tai viestiä numeroon 045 854 2488. Tällöin Eemil kirjoittaa nimesi listaan puolestasi.
Toimihenkilöehdokkaiden on suositeltavaa vastata etukäteen ennakkokysymyksiin.
Lex ry:n toimihenkilöiksi valitaan yhdistyksen sääntöjen mukaan LexPressin päätoimittaja, sitsivastaava, kulttuurivastaava sekä liikuntavastaava.
Varsinainen toimihenkilövaali käydään yhdistyksen III sääntömääräisessä kokouksessa keskiviikkona 27.11. klo 17. Tällöin ehdokkaat esittäytyvät lyhyesti ja jäsenillä on tilaisuus kysyä toimihenkilökandidaateilta kysymyksiä.
Kulttuurivastaava
1. Kuka olet ja miksi haet kulttuurivastaavaksi?
Nimeni on Santeri Korsi, olen toisen vuosikurssin opiskelija, ja haen Lex ry:n kulttuurivastaavaksi vuodelle 2025.
Olen toiminut vuoden 2024 tapahtumajaostossa, jonka kautta olen saanut paljon kokemusta tapahtumien järjestämisestä. Jaoston kautta olen myös auttanut nykyistä kulttista ollessani tähän asti vuoden jokaisella juviksella auttamassa keittiössä ja muutenkin järjestämisessä. Jaostohommien lisäksi olen toiminut tiedekunnan opiskelijatuutorina, sekä hoitanut fuksivuonna kahden toogakomitean eli matrikkeli- ja kalenterikomiteoiden vastuuhommia ja muutenkin osallistunut moniin nakkihommiin.
Nykyisessä taloustilanteessa opiskelijoiden mahdollisuudet harrastaa ja kokea kulttuuria ovat entistä rajoitetumpia. Tämän takia ainejärjestön kulttuuritapahtumien merkitys kasvaa mielestäni entisestään. Lexin kautta jäsenistö voi nauttia kulttuuritarjonnasta opiskelijaystävällisillä hinnoilla sekä tutustua eri kulttuurin aloihin. Haluan olla itse mukana edistämässä tätä toimintaa.
Kulttuuri onkin minulle erityisen tärkeää. Olen pienestä pitäen nauttinut kulttuurista ja harrastanutkin muun muassa paljon musiikkia. Haluan nyt kanavoida tämän kiinnostukseni kulttuurista ja käyttää sen ainejärjestötoiminnan kehittämiseen. Lisäksi on sanomattakin selvää, että Lex niin ainejärjestönä, mutta erityisesti yhteisönä, on lähellä sydäntäni. Näin ollen olen valmis antamaan kaikkeni tämän järjestön kulttuuritoiminnan edistämiseksi!
2. Mitä kehitysideoita sinulla on ensi vuodelle?
Suuri tavoitteeni vuoden 2025 kulttuuritoiminnalle on tuoda kulttuuria ja kulttuurituntemusta paremmin osaksi jäsenistön arkipäivää.
Lexin nykyinen kulttuuritarjonta on mielestäni hyvää ja laajaa, mutta keskittyy enemmän 1–2 suurempaan tapahtumaan per kuukausi, esimerkiksi juvikset ja excursiot. Haluaisinkin tuoda näiden suurempien tapahtumien ohelle lisää matalan kynnyksen toimintaa. Olen suunnittelut järjestäväni esimerkiksi lukupiiriä ja rentoja peli- ja elokuvailtoja. Tätä toimintaa voitaisiin pyörittää minimibudjetilla eikä osallistujien tarvitsisi maksaa siitä mitään. Näin kulttiksen varat voidaan edelleen suunnata suurempiin tapahtumiin.
Haluaisin myös kartoittaa mahdollisuuksia laajentaa kulttuurijaostoa. Varapuheenjohtajalla tai 1–2 rivijäsenellä voitaisiin varmistaa kulttuuritoiminnan toteutuminen. Tällä hetkellä tapahtumajaosto on ottanut tämän roolin, mutta voisi olla tarkoituksenmukaisempaa valjastaa kulttuurijaosto tähän hommaan.
Haluan kannustaa jäsenistöä harrastamaan kulttuuria ja kulttuurintuntemusta myös itsenäisesti. Minua saakin aina tulla nykäisemään hihasta, ja voimme keskustella nykyisestä kulttuuritarjonnasta ja harrastamisen mahdollisuuksista Turussa!
Käsittelen jo olemassa olevien tapahtumien kehitysideoita seuraavassa kysymyksessä.
3. Millaista tapahtumatarjontaa haluaisit tuottaa lexiläisille?
Kulttiksen perinteisimmät tapahtumat eli juvikset, excursiot ja kevätretki tulisivat kyllä säilymään. Näitäkin pystyy toki aina kehittämään. Juviksilla haluaisin lisätä osallistujien mahdollisuuksia osallistua keskusteluun paremmin. Tämä voitaisiin toteuttaa antamalla osallistujille etukäteen tiedot joko koko illan kategorioista, viinien hinnoista tai jotain muuta arvuuteltavaa. Näin jokaisella olisi jokin pohja, mistä lähteä arvaamaan viinejä.
Excursiot ovat tällä hetkellä keskittyneet teatteriin. Haluaisin laajentaa tätä käsittämään myös konsertteja ja museoexcuja. Lisäksi voisimme käydä tutustumassa Turun Kirja- ja Ruokamessuille.
Edellisessä kysymyksessä toin esille ideani matalan kynnyksen toiminnasta. Lukupiiriä voisin järjestää kerran kuukaudessa esimerkiksi Calonian kahvilassa. Elokuvailtoja järjestettäisiin joko Kirkkotiellä tai sitten toimistolla päivystyksen jatkeeksi. Lautapeli-iltaa ei tänä syksynä järjestetty, mutta voisin jatkossa ottaa sen hoidettavakseni kulttiksena. Haluaisin lisätä lautapeli-iltaan tietoisuutta pelikulttuureista ja mahdollisesti yhdistää Mario Kart -turnauksen samaan iltaan.
4. Millainen olisi unelmiesi Kulttiksen kevätretki?
Me opiskelemme Suomen vanhimmassa kaupungissa, mutta tiedätkös, mikä on Suomen toiseksi vanhin kaupunki? No sehän on Porvoo! Haluaisinkin viedä lexiläiset tutustumaan tähän Itä-Uudenmaan helmeen.
Voisimme tutustua Porvoon kauniiseen vanhaan kaupunkiin, vierailla J. L. Runebergin kotimuseossa, maistella suklaata Brunbergin tehtaalla, kiertää Porvoon Taidehallin nykytaiteen näyttelyä sekä käydä Borgå Gymnasiumin kirjastossa, joka on rakennettu jo 1700-luvulla! Päivän päätteeksi voisimme nauttia Porvoon teatterin tarjonnasta.
Liikuntavastaava
1. Kuka olet ja miksi haet liikuntavastaavaksi?
Olen Matti Sankari, 4. vuosikurssin lexiläinen Nousiaisista. Vuosien varrella olen kerryttänyt kokemusta ainejärjestötoiminnasta jo jonkin verran. Olen toiminut esimerkiksi Bootlex-vastaavana 2023-2024 ja hallituksen klubimestarina vuonna 2024.
Liikuntavastaavan pesti on kiinnostanut minua siitä asti, kun ensimmäistä kertaa lähdin mukaan ainejärjestötoimintaan. Liikuntatapahtumat luovat tapahtumakalenteriin tasapainoa, tuovat iloa ja liikettä lexiläisten arkeen ja ovat myös yhteistyökumppanien osalta houkuttelevia.
Olen ollut mukana näkemässä Lexin liikuntatarjontaa niin osallistujan kuin järjestäjänkin näkökulmasta, minkä lisäksi olen hallituksen jäsenenä päässyt näkemään ja oppimaan paljon siitäkin puolesta tapahtuman järjestämistä, joka ei näy osallistujalle. Kokemuksen kartuttua suhtaudunkin innolla mahdollisuuteen toimia Lexin liikuntavastaavana!
2. Mitä kehitysideoita sinulla on ensi vuodelle?
Lexin liikuntatoiminta on kehittynyt viime vuosina muun tapahtumatoiminnan ohella paljon. Liikuntakerhojen osalta etenkin Bootlex ja Lex Hockey ovat saaneet toimintaansa uutta virtaa. Lex Puuhelmien osalta uskon, että toiminnan “sählyistäminen” voisi nostaa osallistujamäärää nykyisestä.
Yleisen liikuntavuoron rooli on kuluneen vuoden aikana onnistuttu vakiinnuttamaan, mikä on luonnollisesti erinomainen asia. Vakiintumisen myötä liikuntavuoron lajikirjoa voisi pyrkiä laajentamaan ja erityisesti mahdollistaa vuorolla myös sellaisia liikuntamahdollisuuksia, joita ei yksin ole mahdollista harrastaa. Mielessäni on ollut esimerkiksi liikuntavuoro, jossa pelattaisiin erilaisia koulusta tuttuja pelejä, kuten kirkonrottaa tai lipunryöstöä, esimerkiksi kampusalueella.
Lajikokeilujen osalta koen, että niiden määrää tulisi mahdollisuuksien mukaan lisätä. Kuten muussakin toiminnassa, on lajikokeiluidenkin kohdalla tärkeää, että jokaiselle on tarjolla jotain kiinnostavaa. Tänä vuonna lajikokeiluista on tullut positiivista palautetta ja tavoitteeni olisikin tuottaa lisää hyviä kokemuksia liikunnan parissa.
3. Miten saisit lexiläiset osallistumaan liikuntakerhojen toimintaan entistä paremmin?
Kuten jo edellä totesin, on liikuntakerhojen tilanne pääosin hyvä. Bootlexin toiminta saavuttaa hyvin jäsenistöä ja on helposti lähestyttävää. Toki pieniä parannuksia voidaan aina tehdä, mutta pääosin näen että toiminta kehittyy tällä hetkellä hyvää tahtia.
Lex Hockeyn toiminta on kehittynyt paljon. Yhdistyminen lääkiksen kanssa on mahdollistanut toiminnan jatkumisen ja kehittymisen. Viikkovuoro on siirtynyt Varissuon bunkkerista Kupittaalle ja pelaajamäärän kasvettua toimintaa on mahdollista toteuttaa viikottain. Lisäksi FLL Hockey osallistuu kansalliseen FCAA korkeakoulusarjaan ja Turussa pelaavat ottelut keräävät myös paljon lexiläisiä kannattajia. Kun toiminta vakiintuu entisestään, uskon että se tavoittaa entistä enemmän kiinnostuneita lexiläisiä.
Lex Puuhelmien kohdalla olen sitä mieltä, että sarjatasoa ja viikkovuoron rakennetta olisi hyvä muuttaa. Nykyinen järjestelmä ei ole kustannustehokas eikä myöskään osallista jäsenistöä parhaalla mahdollisella tavalla. Käytännössä toimintaan aktiivisesti osallistuminen nykyisellään vaatii lajitaustaa. Viikkovuoron voisi siirtää esimerkiksi kouluun tai vastaavaan tilaan ja samalla pelien tasoa pyrkiä laskemaan niin, että tavanomaisella liikuntataustalla olisi mahdollisuus osallistua myös peleihin. Lisäksi uskon, että Puuhelmien näkyvyyttä tulisi pyrkiä kasvattamaan.
Yleisesti koen, että liikuntakerhojen olisi mahdollista tavoittaa enemmän lexiläisiä järjestämällä toimintaa, joka ei itsessään ole ydinalueella, mutta siihen liitännäistä, hieman samalla tavalla kuin esimerkiksi Skimbalex tai Seilailex.
4. Millaisia lajikokeiluja haluaisit järjestää?
Haluaisin järjestää mahdollisimman paljon erilaisia lajikokeiluja niin, että kaikilla olisi mahdollisuus ja intressi osallistua ainakin johonkin vuoden aikana järjestettävään lajikokeiluun. Näen, että Lexin lajikokeilujen tarkoitus on tarjota ihmisille mahdollisuus kokeilla uusia lajeja, tuttujen kasvojen kanssa. Tänä vuonna on järjestetty paljon hyviä kokeiluja, kuten spinning ja pilates. Pyörää on turhaa keksiä uudestaan, mutta mielessäni on uusien kokeilujen osalta käynyt esimerkiksi miekkailu, lacrosse tai golf.
Sitsivastaava
1. Kuka olet ja miksi haet sitsivastaavaksi?
Olen Taika Sokka, fuksi -24. Ennen oikikseen pääsyä vietin 4 hakuvuotta ravintola-alalla erinäisissä ala carte ravintoloissa ja siten kehkeytynyt kokemusta kattausten ja illallistilaisuuksien järjestämisestä. Lisähuomiona puolisoni on töissä keittiöpäällikkönä ja hänestä saisin toisen ideapankin ruokien ja budjetin suhteen.
2. Mitä kehitysideoita sinulla on ensi vuodelle?
En ole hirveästi ehtinyt näiden muutamien kuukausien aikana nähdä mitään erityisiä kehityskohteita, mutta itse aktiivisena sitsaajana ja sitsikeittiön säännöllisenä vapaaehtoisena haluaisin pyrkiä sitsiruokien laadun parantamiseen sekä niiden tarjoilemiseen LÄMPIMÄNÄ. Lisäksi pyrkisin kehittelemään uusia teemoja sitseille ja muutenkin kohottamaan sitsikulttuurin hohtoa.
3. Miten ylläpitäisit sitsien vetovoimaisuutta?
Sitsit itsessään ovat todella vetovoimaisia tapahtumia ja uskon lämpimästi, että hyvällä järjestämisellä niiden vetovoimaisuus pysyy ja toivottavasti kantaa ennestään.
4. Miten houkuttelisit ihmisiä sitsikeittiöön?
Olen itse ollut vastaavan tehtävissä ja kouluttanut uusia työntekijöitä ravintola-alalla työskennellessäni ja kuulemma olen ollut hyvä asioiden ohjaamisessa ja opettamisessa. Lisäksi koen ettei mitään ”työtä” kannata tehdä ilman palkkiota ja näin ollen budjetista ottaisin aina tilaa myös henkilökunnan hyväksi. Muutamia ideoita tähän liittyen voisivat olla esimerkiksi henksun oma yhteinen ruokailu ennen sitsejä ja oma juomatarjoilu! Lisäksi tietty sitsikeittiön perinteiset snacksit pysyisivät katukuvassa.
5. Millaisena näet Lexin sitsikulttuurin?
Lexin sitsikulttuuri on kohtalaisen roisia ja paikoittain aika paljon käsiteltävää ainakin omalle hienohelma luonteelleni. Onnekseni sopeutuminen ei ole koskaan ollut ongelma ja koen, että ihmisille annetaan mitä he haluavat. Kuitenkin tiedän että Lexistä varmasti löytyy kaltaisiani ihmisiä, joten olisi hauska järjestää ns. ”pikkasen paremmat sitsit” ja nähdä onko niillä menekkiä. Paremmilla sitseillä viittaan sitseihin, missä olisi ihan kunnollinen ruokien pöytiintarjoilu, paremmat ruoat, juomaparitukset ja ylipäätään sivistyneempi tunnelma. Edelleen olisi sitsilaulut ja muu sitsikulttuuri paikallaan, mutta ehkä hieman hillitympänä ja sivistyneempänä.
1. Kuka olet ja miksi haet sitsivastaavaksi?
Olen Ella Kurkimäki, 22-vuotias toisen vuosikurssin opiskelija ja haen Lex ry:n sitsivastaavaksi vuodelle 2025. Lexissä olen aiemmin toiminut valmennuskurssituutorina, mölkkykomiteassa, kastajaisoppaana, sekä erilaisissa nakkivuoroissa Kirkkotiellä. Kaikista eniten aikaa on kuitenkin tullut vietettyä sitsikeittiössä järjestämässä useita eri sitsejä, kuten ystis- ja huoltajasitsejä.
Keittiöillä olen saanut paljon kokemusta sitsien järjestelystä, valmistelusta, sekä sitsikulttuurista ylipäätään. Lex on ehtinyt antamaan minulle jo kuluneen puolentoista vuoden aikana todella paljon; ystäviä, kokemuksia, sekä yhteisön, jonka toiminnan edistämiseen koen parhaiten voivani vaikuttaa juuri sitsivastaavan pestissä.
2. Mitä kehitysideoita sinulla on ensi vuodelle?
Yleisesti mielestäni Lexin sitsit toimivat nykyisellään melko hyvin. Onkin siis tärkeää pitää mielessä uudistuksia tehtäessä kauaskantoiset perinteet, jotka Lexin sitseillä vallitsevat. Haluaisin kuitenkin kehittää esimerkiksi vielä enemmän sitsivastaavan ja laulunjohtajien välistä kommunikaatiota niin ennen sitsejä, kuin sitsien aikanakin. Tällöin myös laulunjohtajien on helpompi reagoida esimerkiksi sitsien aikana, jos sen on tarpeen.
Haluaisin myös tuoda sitseille käytännön, jossa sitsien paras asu palkitaan. Tämä motivoisi sitsaajia panostamaan yhä enemmän teeman mukaiseen pukeutumiseen, mikä taas edistäisi teeman toteutumista vielä paremmin.
Kirkkotien irtaimistossa on myös pieniä puutteita, jotka ovat merkittäviä sitsien ja sitsikeittiön kannalta. Mielestäni näistä voisi keskustella sitsivastaavan ja klubimestarin kesken. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi mahdollisuus hioa kirkkotiellä olevat jakkarat sitseille sopivampaan kuntoon, sekä sähkövatkaimen hankinta keittiöön.
3. Miten ylläpitäisit sitsien vetovoimaisuutta?
Lexin sitsit ovat mielestäni pääosin hyvin vetovoimaisia. Useat sitsit, kuten päivä- ja ystissitsit, loppuunmyydäänkin ihan sekunneissa. Onkin siis tärkeää, että kyseiset sitsit säilyttävät perinteensä ja paikkansa Lexin tapahtumatarjonnassa. Vetovoimaisuuden kanssa kehittämistä onkin sitseissä, joihin ei ole muodostunut yhtä pitkiä perinteitä, kuin aiemmin mainittuihin. Näiden sitsien kohdalla vetovoimaisuutta voisi kehittää teemalla, joka innostaisi jäsenistöä osallistumaan.
Myös sitsien ajankohdalla on merkitystä niiden vetovoimaisuuden suhteen. Esimerkiksi sitsien järjestäminen heti tammikuussa ei ole tarkoituksenmukaista, sillä aikainen ajankohta karsisi todennäköisesti osallistujamäärää. Muutenkin sitsien tarkoituksenmukainen sijoittaminen Lexin jo täysinäiseen tapahtumakalenteriin on avainasemassa niiden vetovoimaisuuden kannalta.
Haluaisin myös tuoda vielä useammille sitseille haalarimerkit. Niiden kautta olisi varmasti mahdollisuus aktivoida vielä enemmän osallistujia sitseille. Kuitenkin mahdollisten merkkien hankinnassa tulee ottaa huomioon sitsien koko ja sitä kautta budjetti.
4. Miten houkuttelisit ihmisiä sitsikeittiöön?
Sitsikeittiön hankkiminen syksyn ensimmäisille sitseille ja fuksisitseille harvoin tuottaa ongelmia, sillä fuksit ovat tällöin hyvin aktiivisia toimikuntaleimojen takia. Fuksipassien täyttymisen jälkeen sitsikeittiölle osallistumisesta on luvattu etuosto-oikeus sitsivastaavan seuraaville sitseille. Mielestäni kyseisiä etuosto-oikeuksia tulisi varsinkin kevään sitsikeittiöissä mainostaa vielä näkyvämmin, sillä useat etuosto-oikeudet kohdistuisivat sitseihin, jotka myyvät todella nopeasti loppuun.
Toinen mahdollisuus houkutella ihmisiä sitsikeittiöön on pääsy Lexin kiitostapahtuma Keijoon. Aiemmin Keijo-kutsun ovat saaneet aktiiviset sitsikeittiöillä kävijät. Tätä käytäntöä voisi lähteä jalostamaan asettamalla esimerkiksi keväälle tietyn rajan sitsikeittiökertoja, joiden suorittamisen jälkeen Keijo-kutsu olisi mahdollinen. Halutessaan tähän voisi yhdistää myös Kirkkotiellä suoritettavat nakkivuorot, jolloin esimerkiksi jonkinlaisen passin luominen voisi selkeyttää kirjanpitoa vuoroista.
5. Millaisena näet Lexin sitsikulttuurin?
Mielestäni Lexin sitsikulttuuri voi melko hyvin. Osallistujamäärä sitseillä on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, sitsilauluista epäsopivimmat ovat karsiutuneet pois lauluvalikoimasta ja sitseille osallistuminen holittomana onnistuu hyvin.
Kuitenkin joillain sitseillä ongelmia on saattanut tuottaa esimerkiksi muiden päälle puhuminen, mikä on ilmeisesti lisääntynyt hieman aiemmilta vuosilta. Tähän olisi tärkeää löytää laulunjohtajien kanssa jo sitsien aikana keino, joka ei kuitenkaan rajoita sitsaamista liikaa.
Useilla sitseillä lauletaan pitkälti samoja lauluja, jolloin hieman harvinaisemmat laulut putoavat helposti sitseiltä pois. Juuri sitsejä edeltävässä kommunikaatiossa voisikin painottaa laulunjohtajia ottamaan laulettavaksi myös niitä itselle harvinaisempiakin lauluja.
LexPressin päätoimittaja
1. Kuka olet ja miksi haet LexPressin päätoimittajaksi?
Nimeni on Iina Marttila ja olen toisen vuoden lexiläinen. Olen fuksisyksystä lähtien tiennyt haluavani olla mukana mahdollisimman laajalla skaalalla Lexin toiminnassa, joka näkyikin muun muassa fuksisyksynä Toogien kalenteri- ja trailerivastaavan pesteinä, keväällä 2024 alkaneena LexPressin toimitusavustajan pestinä sekä nyt lukuvuoden 2024–2025 bändin vastuuhenkilön pestinä. Haen LexPressin päätoimittajaksi vuodelle 2025, sillä kirjoittaminen ja kaikenlainen muu sanallinen tuottaminen ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Kirjoitin jo pienenä tarinoita elämästäni, tehden niistä ystävieni kanssa käsin kirjoja ja erilaisia lehtisiä, joita sitten esittelimme yhdessä huoltajillemme. Lexissä sain mahdollisuuden päästä mukaan LexPressin toimintaan toimitusavustajana, jossa olen päässyt sekä kirjoittamaan että näkemään lähietäisyydeltä mitä kaikkea tämänkaltaisen julkaisun kokoamisen aikana tapahtuu. Seuratessani vuoden 2024 päätoimittajan Verna Niskasen hommia, heräsi minullekin kiinnostus ja inspiraatio päätoimittajan pestiin. Näen LexPressin yhtenä tärkeimmistä kanavista Lexin ulkoiselle viestinnälle, joten tähän ulkoiseen kuvaan oman työni kautta vaikuttaminen tuntuu äärimmäisen mielekkäälle ja palkitsevalle.
2. Mitä kehitysideoita sinulla on ensi vuodelle?
Haluaisin ennestään laajentaa lexiläisten mahdollisuuksista tietää erilaisista työmahdollisuuksista jo opiskeluaikana. Siksi esimerkiksi jonkilainen Lexiläiset töissä -palsta voisi olla mielenkiintoinen, sillä siihen voisi haastatella opintojen ohella työssäkäyviä lexiläisiä. Esimerkiksi tieto työnhakuprosessista ja siitä miten lexiläinen kyseiseen tehtävään hoksasi hakea olisivat mielenkiintoisia. Lisäksi haluaisin kannustaa vuosikursseja kertomaan omista fiiliksistään esimerkiksi vuosikurssien välillä kiertävällä palstalla, toki tämän logistiikkaa pitäisi selvittää.
3. Miten houkuttelisit ihmisiä kirjoittamaan LexPressiin?
LexPressiin ei vuoden 2024 aikana ole sinänsä ollut vaikeuksia saada tarpeeksi kirjoittajia. Koska lehden sivumäärä on rajallinen, ei lehteen toistuvien palstojen lisäksi mahdu määräänsä enempää artikkeleita. Tärkeää on kuitenkin pitää huolta jatkuvasta kiinnostuneiden kirjoittajien rekrytoinnista pitämällä silmät auki ja kiinnittämällä huomiota henkilöihin joita kirjoittaminen voisi kiinnostaa. Yleensä kirjoittamisen esteenä on se, ettei ole mitään mistä kirjoittaa. Kokemukseni mukaan lexiläiset ovat lähtökohtaisesti kirjallisesti lahjakkaita, joten valmiin juttuidean myötä moni onkin varsin mielellään lopulta kirjoittanut lehteen. Hyvin suunnitetulla lehdellä ja aktiivisella kontaktoinnilla uskon, että kirjoittajista ei tulevanakaan vuonna ole puutetta. Toki on myös tärkeää huolehtia aktiivisesta tiedottamisesta lehden toiminnasta, oli se sitten tiedotustoimikunnan kokouksista tiedottamista tai fuksiviikon ja -syksyn aikana tapahtuvaa markkinointia.
4. Onko sinulla jotain kokemusta lehden taittamisesta?
Minulla ei ole suoranaista kokemusta lehden taittamisesta, mutta olen päässyt toimitusavustajana läheisesti seuraamaan lehden taittoprosessia. Olen kuitenkin visuaalisesti taitava enkä pelkää pyytää apua varsinkaan alkuvaiheessa.
5. Miten lisäisit LexPressin näkyvyyttä?
LexPressin näkyvyyden kannalta tärkeimmät kanavat ovat Instagram ja Calonian sekä toimiston fyysiset lehdet. Tulevalla kaudella haluan keskittyä erityisesti lehden markkinointiin Instagramissa yhdessä tiedotusvastaavan kanssa, sillä uskon, että suurin kynnys lehden lukemiselle on itse lehden avaaminen. On hyvä, että LexPressin julkaisusta on mainittun ja julkaistuun lehteen on linkki Lexin instagramin tarinoissa, mutta haluaisin kokeilla ensi vuodelle laajennettua mallia tästä. Mielestäni kiinnostusta voisi herättää lisäämällä julkaisusta ilmoittamisen yhteyteen katkelmia tai nostoja lehden joistakin jutuista. Tämä voisi herättää kiinnostusta joitain tiettyä juttua kohtaan, jolloin se madaltaisi kynnystä lehden avaamiselle ja samalla myös koko lehden lukemiselle. Lisäksi tulee pitää huolta, että lehtiä on saatavilla siten, että niitä on mahdollista selailla opiskelujen lomassa tai toimistolla istuskeltaessa. Näkyvyyden lisääminen ja ylläpitäminen on äärimmäisen tärkeää, sillä LexPress on edelleen suuri mainoskanava, johon yhteistyökumppanit mielellään saavat mainoksiaan.