Kähmintöjen ennakkovastaukset 2020

Puheenjohtaja

Aleksi Rautiainen

Hei! Olen Aleksi Rautiainen, 26-vuotias nuori kloppi ja kolmannen vuoden lexiläinen.

1. Miksi haluat puheenjohtajaksi?

On itsestään selvää, että haluan puheenjohtajaksi, koska koen, että minulla on vielä niin paljon
annettavaa niin sanotusti takaisin rakkaalle ainejärjestöllemme, joka on jo antanut niin paljon myös
minulle. Tahdon olla mukana rakentamassa yhdistystä, jossa kaikki kokevat olonsa turvalliseksi ja
tervetulleeksi. Puheenjohtajana haluaisin viedä yhdistystä eteenpäin muiden ihmisten kanssa
suuntaan, joka on kestävä tulevien haasteiden ja muuttuvan ympäristön kanssa. On tärkeää, että
suuntaamme jälleen katseen tulevaisuuteen pienillä muutoksilla kerralla. Isojakin muutoksia on
mahdollisesti tehtävä muutosten murrosvaiheessa, joten olen valmis kokoamaan tarvittavat
resurssit ja henkilöt kasaan vastataksemme muutosten haasteisiin.

2. Mitä vahvuuksia sinulla on puheenjohtajan tehtävään?

Vahvuuksiani tehtävää varten ovat mielestäni kyky kuunnella muita, sosiaaliset taidot sekä kyky
tarkastella asioita monelta kantilta. Tiukan paikan tullen kykenen tekemään myös vaikeitakin
päätöksiä, mikäli asiat eivät muuten etenisi.

3. Mitä muuttaisit tai kehittäisit Lexissä?

Mielestäni olemassa olevien rakenteellisten nyanssien ehostaminen on yhtä tärkeätä kuin uusien
luominen. Aina ei tarvitse luoda uutta, jotta voidaan mennä eteenpäin ja kehittyä yhdistyksenä.
Tärkeätä on ylipäätään katsoa tulevaisuuteen, mennä eteenpäin, ja yksi keino siihen on edistää
entisestään olemassa olevia toimintoja. Aina löytyy varmastikin hiottavaa, ja pienillä muutoksilla
saadaan mukautettua nykyisiä toimintamalleja ja tapahtumia entistäkin paremmaksi. Konkreettinen
esimerkkiteema, johon mielestäni tulisi erityisesti panostaa jatkossakin, on opiskelijoiden
hyvinvointi.

4. Mitä edellinen pestisi tuo puheenjohtajan rooliin?

Edellisessä pestissä olen päässyt näkemään ja kokemaan kuinka yhdistyksemme pyörii ja mitä
puheenjohtajalta vaaditaan. Itse pääsihteerin roolissa olen oppinut ajankäytön hallintaa, oppinut
luomaan kontakteja sekä pitämään ns. monta rautaa tulessa samaan aikaan. Paljon olen myös
vuoden aikana oppinut itsestäni ja muista ihmisistä, mikä auttaa jatkossa erinäisten tehtävien
hoitamisen kanssa.

5. Miten jaksat toisen hallitusvuoden?

Toisen hallitusvuoden jaksan suunnittelemalla päiväni systemaattisesti siten, että työskentely olisi
mahdollisimman tehokasta ja aikaa jäisi myös palautumiseen. Kalenteri on varmasti parhain
työväline tämän toteuttamiseksi. Tehtävien delegointi on myös tärkeä keino edesauttaa jaksamista
vuoden aikana, sillä meillä on mahtavia osaajia ja tekijöitä niin yhdistyksemme sisällä kuin sen
ulkopuolella (mm. Senilexin hyödyntämisessä on valtavasti potentiaalia). Tarvittaessa olen valmis
karsimaan aikaa ja energiaa muista asioista, kuten opiskelusta, sillä tahdon antaa kaikkeni
tehtävän hoitamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla.

6. Miten huolehdit hallituksen jaksamisesta ja motivoimisesta?

Uskon, että oma innokas asenteeni antaa myös motivaatiota muille toimijoille. Lisäksi yhdessä
tekeminen on kaiken a ja o. Tällöin toiminta on useimmiten mielekkäämpää ja jaksaa helpommin.
Myös omalla esimerkillä ja oma-aloitteisuudella vähentäisin muiden hallituslaisten kuormaa,
samalla motivoiden heitä. Puhuminen usein auttaa. Täten tärkeätä on avoin säännöllinen
keskustelu muiden tekijöiden kanssa.

7. Paljonko olet itse valmis auttamaan muita hallituslaisia ja toimijoita?

Olen valmis auttamaan muita toimijoita niin paljon kuin tilanne vaatii ja aika vaan antaa realistisesti
myöden. Kuten ylhäällä mainitsin, yhdessä tekeminen on aina kaikille mukavampaa, ja jopa
entisenä asiakaspalvelun ammattilaisena uskon, että minua olisi vaikeampi saada pois auttamasta
kuin auttamaan. Mielestäni viime kädessä puheenjohtaja vastaa joka tapauksessa asioiden
hoitumisesta, joten on tärkeätä olla aina tilanteen tasalla ja valmis auttamaan.

8. Onko Lex tapahtuma- vai edunvalvontaorganisaatio?

Lex on ehdottomasti molempia. Molemmat ovat hyvin tärkeitä toimintamme kannalta. Jos täytyy
väkisin valita, on Lex viime kädessä enemmän käytännössä tapahtumaorganisaatio. Teemme
tärkeätä työtä edunvalvonnan saralla eri tahoissa, mutta jatkossa on turvattava hanakammin itse
opiskelijoiden äänen kuuluminen.

9. Mitä tulevaisuuden haasteita Lexillä on?

Tulevaisuuden haasteet jatkuvat samoina kuin mitä ne ovat olleet viime vuosina. Todistusvalinnan
vallatessa entistä suuremman osan ensi vuoden sisäänpääsykiintiöstä, on meidän yhdistyksenä
ryhdyttävä tositoimiin varmistaaksemme toiminnan jatkuvuuden vankalla pohjalla. Todellisia
vaikutuksia on vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa, mutta mielestäni olisi hyvä koota useamman
henkilön kokoonpano (mm. aikaisempia valmennuskurssi- ja talousvastaavia tai mahdollisesti
myös Lexin ulkopuolelta, kuten ammattilaisia Senilexistä) kasaan arvioimaan kokonaisvaikutuksia
sekä vaihtoehtoja vastataksemme haasteeseen.
Lisäksi edelleen puhuttava aihe on opiskelijoiden hyvinvointi. Hyvinvointiin on panostettava
jatkossa siten, että kehitämme tapahtumia edelleen, kuten viime keväänä alun saaneen
hyvinvointiviikon, vastaamaan tarvetta, joita huoli opiskelijoiden hyvinvoinnista aiheuttaa. Kaikki on
myös pidettävä mukana. Lex koostuu jäsenistä. Mikäli jäsenet eivät voi hyvin, ei myöskään Lex voi
hyvin.

Pääsihteeri

Matias Temonen

1. Kuka olet ja miksi haet juuri pääsihteeriksi?

Matias Temonen, 21- vuotias turkulaistunut jämsäläinen ja ensimmäisen vuosimallin lexiläinen.
Haen pääsihteeriksi, koska olen ollut jo ennen koulun alkua kiinnostunut hallitustoiminnasta
sekä vaikuttamisesta yhteisiin asioihin. Pääkön virka olisi minulle sopiva rooli hallituksessa, sillä
toimistolla päivystäminen sekä juoksevien asioiden hoitaminen olisi mielekästä ja sopii
elämäntilanteeseeni.

2. Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi pääsihteerin tehtävien kannalta?

Koen että iloisella asenteella, hyvillä vuorovaikutustaidoilla ja pilkkeellä silmäkulmassa pääsee
pitkälle. Hyviä juttuja ja huomiota riittää kaikille ja toimistolla päivystäminen olisi hauskaa.
Lisäksi pidän asioiden järjestelystä ja hoitamisesta sekä teen myös tosi hyviä pullia ja muita
herkkuja. Heikkoutena vasta lyhyt kokemus lexiläisenä, mutta koen, ettei ole asiaa, jota en
voisi oppia.

3. Mitä uudistaisit toimistolla tai mitä hankkisit sinne?

Ainakin tekisin kahvinkeittimen tippalukolle jotain. Lisäksi haluaisin hankkia toimistolla
asioidessa käteismaksun rinnalle mobilepay- tai pivo-maksutavan.

4. Miten ja mihin toimistoa käytettäisiin?

Hallitusten kokousten pitämisen lisäksi toimisto olisi paikka, jonne kaikki voi tulla viettämään
aikaa, tutustumaan uusiin ihmisiin ja opiskelemaan (tai pakoilemaan sitä). Lisäksi toimistoa voisi
käyttää esimerkiksi toimikuntien kokousten pitämiseen. Tärkeintä olisi, että jokainen voisi
saapua toimistolle matalalla kynnyksellä ja kokea toimiston lexiläisten omaksi paikaksi, jonne
voi aina tulla, vaikka yksin.

5. Mitä tekisit, jotta mahdollisimman moni kokisi, että toimistolle on matala kynnys tulla?

Olen kaikille mukava ja hyviä juttuja riittää loputtomiin saakka. Voisin myös esimerkiksi
järjestää jonkinlaisia yhteisiä peli-iltoja. Jos olisin pääkkönä, toimistolla ei olisi ikinä ikävä
tunnelma.

6. Millaista kokemusta sinulla on pääsihteerin pestiä ajatellen?

Olen ollut aktiivisesti mukana monissa toimikunnissa esimerkiksi lukion aikana ja myös
urheiluseuran toiminnassa. Lisäksi myös vapaa-ajallani olen järjestänyt erilaisia reissuja
kaveriporukalle yms. Näin ollen kokemusta juoksevien asioiden hoitamisesta on jonkin verran.

7. Hallitsetko eheän kielellisen ilmaisun ja osaatko poimia olennaiset asiat informaatiotulvan
joukosta?

Mielestäni kyllä. Tietenkin aina on varaa kehittyä.

8. Kuinka järjestelmällinen olet?

Pidän kalenteria kaikista menoista ja pidän päässäni asiat hyvässä järjestyksessä. Lisäksi en
siedä esimerkiksi kotonani sotkua, vaan pidän paikat aina siistinä.

9. Miten mahdollistaisit sujuvan yhteistyön talousvastaavan kanssa?

Omaan hyvät vuorovaikutustaidot ja tutustumalla tarkemmin talousvastaavan pestiin saisin
paremman käsityksen tämän toimenkuvasta.

10. Oletko valmis joustamaan opinnoissasi tarvittaessa?

Tottakai! Jos johonkin hommaan lähdetään, se hoidetaan kunnolla.

Nooa Laurikainen

1. Kuka olet ja miksi haet juuri pääsihteeriksi?
Olen Nooa Laurikainen, 23-vuotias toisen vuosikurssin lexiläinen ja kotoisin
Helsingistä. Pääsihteerin tehtävä vaikuttaa minulle sopivimmalta sekä
mielestäni mielekkäimmältä ja kiinnostavimmalta. Pyrin tuomaan Lexiin ja
toimistolle tuoretta positiivista energiaani.

2. Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi pääsihteerin tehtävien kannalta?
Suurimpia vahvuuksiani ovat ehdottomasti ryhmätyötaidot, järjestelmällisyys
ja ihmisläheisyys. Olen kaikkia kohtaan ennakkoluuloton ja otan heidät vastaan
yksilöinä. Tämän ansiosta olen myös helposti lähestyttävä persoona ja pyrin
tällä tavalla saamaan kaikki kokemaan itsensä tervetulleeksi niin toimistolle
kuin myös puhumaan minulle henkilökohtaisesti. Tiedän vahvuuksieni tulevan
korostumaan innokkuuteni vuoksi tehtävää kohtaan.
Heikkouksiksi pääsihteerin tehtävien kannalta voivat osoittautua liiallinen
kontrollin tarve ja avun pyytämisen vaikeus. Tykkään hallita asioiden
etenemistä ja johtaa muita sitä kautta. Tällöin saatan epätietoisuuden/-
varmuuden tilassa joutua ottamaan hetken hengähdyksen ja tehdä
tilanneselvityksen päästäkseni kartalle. Minulle on myös vaikeaa pyytää apua
muilta, kun oma taakkani tuntuu liian suurelta. Pyrin viimeiseen asti
hoitamaan kaiken yksin ja avun pyytämisessä minun täytyy kehittyä.

3. Mitä uudistaisit toimistolla tai mitä hankkisit sinne?
En ole itse löytänyt merkittäviä kehityskohteita toimistolla, mutta niiden
ilmaantuessa olen halukas kuuntelemaan ehdotuksia, kehittelemään niitä ja
toteuttamaan ne. Haluaisin kuitenkin viedä toimiston seurapeli-kulttuuria
eteenpäin ja järjestää eri lajeissa (tietovisa, yatzy, jne.) kilpailuja ja ryhtyä
pitämään toimistolla pistetaulukkoa menestyvistä pelaajista.

4. Miten ja mihin toimistoa käytettäisiin?
Toimiston tulisi pysyä hallituksen ja muiden Lexin toimihenkilöiden
työskentely- ja kokoustilana sekä kaikkien lexiläisten ajanvietto- ja
taukopaikkana.

5. Mitä tekisit, jotta mahdollisimman moni kokisi, että toimistolle on matala
kynnys tulla?
Markkinoisin aktiivisesti toimistoa kaikille jäsenillemme ja pyrkisin pitämään
yllä toimiston luonnetta: olet aina tervetullut ja kaikilla on (tai jos ei ole, niin
tulee) hyvä fiilis siellä ollessa. Helposti lähestyttävänä ja miellyttämishaluisena
henkilönä haluaisin antaa kaikille saman kuvan myös toimistostamme.

6. Millaista kokemusta sinulla pääsihteerin pestiä ajatellen?
Johtajakoulutus ja työskentely Puolustusvoimissa toivat arvokasta kokemusta
muun muassa ryhmätyötoiminnasta. Johtamistaidot tuovat lisäarvoa erilaisiin
yhteistyötehtäviin niin Lexin sisällä kuin sen ulkopuolellekin. Minulla on myös
pitkä historia asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä, joissa olen oppinut
käsittelemään ihmisiä yksilöinä ja toimimaan erilaisten ihmisten kanssa.

7. Hallitsetko eheän kielellisen ilmaisun ja osaatko poimia olennaiset asiat
informaatiotulvan joukosta?
Koen omaavani hyvän ja eheän kielellisen ilmaisun taidon sekä olevani lisäksi
melko supliikki ja sanavalmis henkilö. Osaan priorisoida ja keskittyä ensin
tärkeämpiin asioihin.

8. Kuinka järjestelmällinen olet?
Olen hyvin järjestelmällinen ja tarkka, erityisesti asioissa, joihin koen
intohimoa ja motivaatiota. Pidän asiat ja tavarat aina siistissä järjestyksessä, ja
tämä tulisi myös näkymään toiminnassani ja Lexin toimistolla.

9. Miten mahdollistaisit sujuvan yhteistyön talousvastaavan kanssa?
Sopisin tästä tulevan talousvastaavan kanssa. Miettisimme yhdessä, millä
keinoilla saisimme juuri meidän välisen yhteistyömme toimimaan
mahdollisimman yksinkertaisesti ja tehokkaasti.

10. Oletko valmis joustamaan opinnoissasi tarvittaessa?

Ehdottomasti. Olenkin siihen tottunut jo tämän ensimmäisen lukuvuoden
aikana. Lisäksi olen valmis joustamaan myös työnteossani tarvittaessa. Olen
hyvin innoissani ryhtymään pääsihteerin rooliin ja tehtävän velvollisuudet
tulevat menemään etusijalle.

Talousvastaava

Krister Koskela

1. Miksi juuri sinä olisit hyvä talousvastaava?

Olisin hyvä talousvastaava, koska minulla on tehtävään tarvittavia ominaisuuksia ja
hyödyllistä kokemusta. Olen luonteeltani huolellinen ja aikaansaava, ja näistä
ominaisuuksistani olenkin saanut työnantajiltani positiivista palautetta. Lisäksi taloudelliset
asiat kiinnostavat ja talouden uutisia tulee seurattua säännöllisesti. Osaamiseni puolesta
puhuu se, että toimin kaudella 2018-2019 LexKurssien valmennuskurssivastaavana.
Pestissä pääsin Lexin varainhankinnan ytimeen. Sain erinomaista kokemusta niin
toiminnan budjetoinnista, varainhankinnasta, markkinoinnista, yritysyhteistyöstä kuin
johtamisestakin. Sain hyvän kuvan Lexin talouden tilanteesta. Valmennuskurssit eivät
enää tuota yhtä paljon kuin takavuosina, joten olen erityisesti konseptin ja sen tilan
tuntevana henkilönä oiva valinta talousvastaavan tehtävään. Kun kurssit eivät enää tuota
yhtä paljon, Lexin täytyy kehittää varainhankintaansa; esimerkiksi AMMM (Akateemisen
Mölkyn maailmanmestaruuskilpailut) täytyy rakentaa isoksi spektaakkeliksi. Myös muita
tapahtumia tulee kehittää tuottavampaan suuntaan. Samoin uusia yritysyhteistyön muotoja
täytyy hankkia; meikäläisen tavoitteena on mm. hankkia sponsoreita Lexin huikeille
reissuille.

2.    Mihin laittaisit enemmän rahaa?

Olisin valmis kohdistamaan lisää rahaa Mölkkyyn, jota voisi käyttää mm. brändin
suunnitteluun ja kattavampaan markkinointiin. Jos tapahtumasta aiotaan rakentaa
suurempi (esimerkiksi approjen kanssa), vaatii sen toteuttaminen lisävaroja. Olisin valmis
kohdistamaan lisävaroja Skimbalexillekin, jotta tulevista laskettelureissuista saataisiin
entistä halvempia. Mielestäni tänä vuonna lanseerattu Lexin oma hyvinvointiviikko on niin
ikään erittäin mahtava, sillä opiskelijoiden hyvinvointiin tulee kiinnittää enemmän huomiota.
Siksi olisin valmis myös tarkastelemaan tämän toiminnan rahoitusta, mikäli hyviä ideoita
hyvinvointiteemaan liittyen ilmenee. Samoin miettisin myös Spexin rahoituksen lisäämistä,
jotta toiminnasta voitaisiin kehittää tuottavampaa.

3.    Mistä konkreettisesti leikkaisit?

Leikkaamaan en lähtisi suoriltaan mistään. En koe leikkaamista itseisarvona, eli en lähtisi
leikkaamaan leikkaamisen ilosta tai sen vuoksi. Mielestäni fokus pitää leikkaamisen sijaan
käyttää uusien tulonlähteiden kartoittamiseen, kuten yritysyhteistyön kehittämiseen ja
valmennuskurssien haasteisiin vastaamiseen. Jos ilmenisi, että Lex käyttää rahojaan
johonkin jäsenistölle epähyödylliseen, olisin valmis tarvittaessa tällaisista kuluista

karsimaan. Mielestäni on kuitenkin tärkeintä pitää lähtökohtana varainhankinnan
kehittäminen ja vasta sitten, jos tilanne vaatii, leikata.

4.    Mitä teet jos/kun budjetti ylittyy?

Budjetin ylittyminen ei tietenkään ole toivottavaa ja budjetti pitää suunnitella
mahdollisimman tarkkaan. Mikäli kuitenkin alkaisi näyttämään siltä, että budjetti voisi
ylittyä, tulisi siitä tiedottaa muita hallituksen jäseniä hyvissä ajoin, jolloin tilanteeseen
voitaisiin keksiä ratkaisu. Kannattaisin talousvastaavana ns. dynaamista budjettikuria:
budjettikuri on lähtökohtaisesti hyvin tiukka eikä budjetista poiketa. Sitä tulee kunnioittaa.
Tilanteen vaatiessa poikkeaminen on kuitenkin mahdollista (ja suotavaa). Tällaisia
tilanteita ilmenisi esimerkiksi silloin kun kesken vuoden keksitään jokin uusi ja tuottava
tapahtuma, jota ei ole voitu ottaa aiemmin budjettia laatiessa mitenkään huomioon
(budjettikuria löysäämällä tämä kuitenkin olisi mahdollista). Näissä poikkeuksellisissa
tilanteissa kurista poikkeamisesta päätettäisiin yhdessä hallituksen kanssa.

5.    Minkälainen sijoittaja olet?

Olen sijoittanut indeksirahastoihin ja nykyisin sijoitan suoraan eri yhtiöiden osakkeisiin.
Indeksirahastoihin sijoittajana arvostan helppoutta ja hyviä tuotto-odotuksia. Suora
osakesijoittaminen on taas paljon haastavampaa ja vaatii enemmän aikaa ja sitoutumista,
mutta se on toisaalta varmin tapa vaurastua. Kaikessa sijoitustoiminnassa pidän mielessä
hajauttamisen tärkeyden; niin ajallisesti kuin eri alojenkin välillä. Aina ennen
sijoituspäätöksen tekemistä perehdyn yhtiöön, seuraan markkinoita ja osakekurssien
kehitystä. Kysyn myös neuvoa asiaan paremmin perehtyneiltä. Pyrin sijoittajana siten
maksimoimaan odotetun tuoton, mutta kuitenkin niin että riskienhallinta on olennaisessa
asemassa. Toimisin näiden periaatteiden mukaan sijoituksista päätettäessä myös Lexin
hallituksessa. Kun yhdistyksen rahat ovat kyseessä, ei liian suuria riskejä voi tietenkään
ottaa. Varoja pitää suojata inflaatiolta ja niitä sijoitettaessa on pyrittävä saamaan maltillista
tuottoa matalalla riskillä, ja mahdollisimman pienillä hallinnointi- ym. kuluilla. Sijoittamisella
vaurastuminen vaatii aikaa ja yhdistyksen varoja investoitaessa pitääkin pyrkiä pitkän
aikavälin tuottoon. Näin talous pidetään kestävällä pohjalla. Tärkeintä on kuitenkin
noudattaa yhdistyksen sijoitusohjesääntöä kaikessa sijoitustoiminnassa. Mikäli ohjesääntö
vaatisi viilauksia, tulisi sen muutosta pohtia yhdessä hallituksen kesken tarkkaan, ja jos
muutostarpeita ilmenisi, voitaisiin sitä muokata.

6.    Mikä on taloustoimikunnan rooli yhdistyksessä? Miten kehittäisit
taloustoimikuntaa?

Erityisesti yritysyhteistyön ja sen kehittämisen kannalta taloustoimikunnan rooli on
merkittävä. Yhteistyö näkyy monissa eri asioissa: Lexinfojen työpaikkailmoituksina,
jäsenetuina ja sponsoreina tapahtumiin. Taloustoimikunnan järjestämä Hesa-excu on
tärkeä, sillä se tarjoaa hyvän mahdollisuuden niin lexiläisille kuin vierailtaville yrityksillekin

tavata rennoissa tunnelmissa, ja kartoittaa tulevia työkuvioita. Ideaalitilanteessa
taloustoimikunta on aktiivinen ja ideoiva elin, jossa pohdittaisiin yhdessä uusia jäsenetuja,
yhteistyökumppaneita ja uusia keinoja hankkia varoja. Toimikunnan on tärkeä käyttää
aikaa ja pohdiskella laajalti mahdollisuuksia yhdistyksen varainhankintaan, mutta yhtä
tärkeässä roolissa täytyy pitää ideoiden konkreettista toteuttamista. Kehittäisin toiminnasta
enemmän säännöllisempää. Lisäksi kehittäisin taloustoimintaa yleisesti tuomalla Lexin
taloudellisia toimijoita useammin yhteen talousneuvoston kokoonpanossa. Näin jokainen
Lexin talousnero pääsisi yhden pöydän ääreen keskustelemaan uusista varainhankinnan
keinoista ja toiminnan kehittämisestä.

7.    Miten kehittäisit varainhankintaa?

Akateemisen Mölkyn kehittäminen on tärkeässä asemassa. Tapahtumalla on todella hyvä
maine ja se on hyvin tunnettu, mutta sen brändin rakentamiseen tulisi panostaa. Sen
markkinoinnin voisi aloittaa suurien opiskelijatapahtumien tapaan jo hyvissä ajoin. Kun
tapahtumalla on entistä ammattimaisempi brändi, siitä voisi rakentaa suuremman. Olisi
mahtavaa, jos mölkkyturnauksen jälkeen siirryttäisiin approkierrokselle keskustaan
vätköilyn sijaan. Näin tapahtumaan voitaisiin houkutella lisää kävijöitä ja suurilla
kävijämäärillä voitaisiin vastaavasti saada mukaan paljon baareja ja ravintoloita.
Onnistuneen approillan kruunaisivat huippuluokan esiintyjät jatkobaareissa.

Lisäksi Lex voisi järjestää oikeudellisia koulutustapahtumia ja seminaareja valmistuneille
juristeille. Koulutuksia järjestettäisiin muutaman vuodessa, ja niihin palkattaisiin
kouluttamaan eri oikeudenalojen osaajia. Tilaisuuksia varten hankittaisiin asianmukaiset
tilat ja mahdolliset ruoka- ja juomatarjoilut.

Tulevaisuudessa voitaisiin pohtia samoin asuntosijoittamisen mahdollisuutta. Lex voisi
hankkia sijoitusasuntoja kasvukeskuksista, kuten Helsingistä. Näin yhdistys voisi saada
säännöllisiä vuokratuloja kuukausittain. Lex hyötyisi tietty pidemmällä aikavälillä myös
asuntojen arvonnoususta.

8.    Keksi uusi yritysyhteistyön muoto?

Uutena yritysyhteistyön muotona lähtisin hankkimaan Skimbalexille sponsorointia
alppimatkalle. Matkailu Alpeille ei ole tietenkään halpaa, ja monelle opiskelijaelämän
kustannuksien jälkeen viivan alle ei jää paljoakaan ylimääräistä. Tällöin matkalle
osallistuminen ei ole mahdollista. Reissu on toki nytkin edullisempi kuin itse
järjestettäessä, mutta sen hinnasta voitaisiin sponsoroinnilla saada vieläkin
opiskelijaystävällisempi. Halvemmalla hinnalla tapahtuma saataisiin lähemmäs kaikkia
opiskelijoita ja se helpottaisi myös Skimbalexin toimintaa. Uusia kiinnostuneita ja aktiivisia
kerhon jäseniä tulisi varmasti jengiin lisää. Hyödyntäisin sponsoroinnin hankinnassa
taloustoimikunnan ammattitaitoa.

9.    Miten kehittäisit valmennuskurssitoimintaa?

Toimin viime kauden valmennuskurssivastaavana, joten tiedän Lexin tärkeimmän
tulonlähteen tilanteen erinomaisesti. Olen hyvin tietoinen siitä, mihin suuntaan kursseja
tulisi viedä. Olen myös jatkuvasti yhteydessä uusiin kurssivastaaviin, joten kykenen
aktiivisesti tuomaan ideoita vastaavien tietoon.

Valintakoeuudistus näkyi viime vuoden kurssimyynnissä muun muassa siten, että
asiakasmäärät olivat korkeita, mutta kulutus ohjautui pääasiassa fyysisistä kursseista
halvempiin vaihtoehtoihin, kuten verkkokurssiin, monivalintapeliin tai materiaalipakettiin.
Verkkokurssi oli ylivoimaisesti suosituin yksittäinen kurssimme: lähes 200 asiakasta osti
sen kurssikeväänsä tueksi. Verkkokurssia ja monivalintapeliä (ja sähköistä sisältöä
ylipäätään) tuleekin kehittää. Verkkokurssin sähköistä materiaalipakettia voisi täydentää
esimerkiksi lakiluettelolla, joka sisältäisi jokaisen valintakoekirjan ulkoa opeteltavat
säännökset kirjakohtaisesti. Verkkokurssiin olisi lisäksi kiinnostavaa sisällyttää
jonkinlainen ”Kurssipodi”, jossa valmennuskurssien henkilöstö, oikeustieteen opiskelijat
ja/tai ammattijuristit voisivat keskustella hakemiseen liittyvistä asioista, opiskelijaelämästä,
oikiksessa opiskelusta ja työelämästä. Myös valintakoekirjojen tarjoaminen äänikirjoina
voisi olla hyvä veto.

Fyysisten luentojen määrää ei välttämättä tarvitsisi vähentää, mutta luentojen pituutta voisi
pohtia lyhennettävän. Kirjat kun eivät ole enää niin paksuja, joten niiden käsittely ei vaadi
välttämättä niin paljoa aikaa. Lyhentämällä luentoaikoja voitaisiin säästää vuokrakuluissa
merkittävästi. Fyysiset luentokurssit on totta kai tärkeä pitää kurssivalikoimassa, koska
moni asiakas haluaa edelleen opiskella kirjojen koukeroita paikan päällä. Ylipäätään
kannatan sähköisen materiaalin lisäämistä kaikessa, toki siten, että asiakkaalla on
mahdollisuus valita myös fyysinen vaihtoehto.

Väinö Loimovuori

1.      Miksi juuri sinä olisit hyvä talousvastaava?

Olisin hyvä talousvastaava, sillä yhdistyksen talous ja talousasiat ylipäätään kiinnostavat minua. Tämän vuoksi olen hyvin motivoitunut ja valmis sitoutumaan talousvastaavan tehtäviin. Henkilökohtaisilta ominaisuuksiltani olen rauhallisen jämpti, tarkka ja analyyttinen, minkä uskon osaltaan sopivan hyvin talousvastaavan tehtäviin.

2.      Mihin laittaisit enemmän rahaa?

Valmennuskurssien murros, mikä johtuu kiristyneestä kilpailutilanteesta, muuntuneesta pääsykokeesta sekä todistuvalinnasta, aiheuttaa haasteita yhdistyksen taloudelle. Tämän vuoksi en lähtisi ajamaan varsinaisia menolisäyksiä. Kirkkotie kuitenkin vaatii jossakin vaiheessa investointeja, minkä ottaisin huomioon talouden pitkäaikaisessa suunnittelussa.

3.      Mistä konkreettisesti leikkaisit?

Jos leikkaustarvetta esiintyy, lähtisin leikkaamaan ensisijaisesti tapahtumien kuluista korottamalla osallistumismaksuja sekä vastaavasti laskemalla lexin tukea. Lisäksi tarkastelisin kv-viikkojen tukemista kriittisesti.

4.      Mitä teet jos/kun budjetti ylittyy?

Budjetit ovat lähtökohtaisesti tehty noudatettaviksi. Tosiasia kuitenkin on, että kaikkia menoja ei pystytä ennakoimaan. Tärkeää budjetoinnissa mielestäni onkin, että budjetissa on joustovaraa. Budjettiylityksen sattuessa olisi tärkeää, että budjetti myös alittuisi vastaavasti jossakin toisessa kohtaa. Painottaisin talousvastaavana muille toimijoille budjetissa pysymisen tärkeyttä ja että koko budjetissa ei ole välttämättä pakko käyttää.

5.      Minkälainen sijoittaja olet?

Aloitin henkilökohtaisen sijoittamisen saatuani ensimmäisen palkkani yläasteikäisenä. Olen siitä lähtien seurannut markkinoita suhteellisen aktiivisesti sekä olen luonnostani suhteellisen säästäväinen luonne.

6.      Mikä on taloustoimikunnan rooli yhdistyksessä? Miten kehittäisit taloustoimikuntaa?

Taloustoimikunnalla on tärkeä mahdollistajan rooli sekä yhdistyksen varainhankinnan kuin jäsenistön uranäkymien parantamisen osalta. Käsitykseni mukaan taloustoimikunta on kuluneen vuoden aikana vallan mainiosti yrityssuhdevastaavien oltua hyvinkin aktiivisia. Pyrkisin tässä suhteessa pitämään taloustoimikunnan toiminnan ennallaan.

7.      Miten kehittäisit varainhankintaa?

Pyrkisin kehittämään varainhankintaa ensinnäkin etsimällä keinoja syventää yhteistyötä jo olemassa olevien kumppanien kanssa kuuntelemalla heidän tarpeitaan sekä toiveitaan. Toiseksi pyrkisin kehittämään yhteistyössä mölkkyvastaavien tapahtumaa entistä isommaksi ja menestyksekkäämmäksi. 
Valmennuskurssien rooli on ja tulee myös tulevaisuudessa olemaan iso. Tukisin valmennuskurssivastaavien työtä.

8.    Miten kehittäisit valmennuskurssitoimintaa?
 Talousvastaavana pyrkisin toimimaan valmennuskurssivastaavien apuna ja tukena, kuitenkin antamalla heille tarvittavan vapauden toiminnan pyörittämiseen. Yleisesti ottaen valmennuskurssien tulevaisuuden takaavat kolme asiaa: markkinointi, laatu ja kulujen tarkkailu. Muuttuneen toimintaympäristön vuoksi markkinointiin tulee satsata lisää. Takamaalla kurssien todellisen positiivisen vaikutuksen hakijan sisäänpääsyyn, kurssit tulevat olemaan haluttuja jatkossakin. Kolmanneksi kurssien kuluja tulee tarkkailla kriittisesti ja mahdollisia turhia kulueriä karsia. 

Tiedotusvastaava

Reetta Pohjankukka

1. Kuka olet ja miksi haet tiedotusvastaavaksi?

Olen Reetta Pohjankukka, 4. vuosikurssin opiskelija sekä kuluvan vuoden tapahtumavastaava, ja haen tiedotusvastaavaksi, koska koluttuani läpi tapahtumasektorin koen, että haluan vielä tehdä töitä Lexin kehittämisen eteen ja minulla on mielestäni paljon annettavaa erityisesti Lexin tiedotukselle. Se, että toimin nykyisessä hallituksessa toisessa pestissä, takaa tuoreen, mutta samaan aikaan asioihin perehtyneen näkökannan tiedotuksen haasteisiin sekä kehitystarpeisiin. Lisäksi nykyinen hallituspestini on mahdollistanut kokonaisvaltaisen tutustumisen Lexin toimintaan syvällisemmin. 

Olen toiminut Lexissä aktiivisesti koko opiskeluaikani: fuksivuonna toimin tapahtumatoimikunnan hallituksessa, toisena opiskeluvuotena olin Lexin kulttuurivastaava ja kolmantena vuonna toimin tapahtumavastaavan pestin lisäksi toisena sillisvastaavista. Lex on siis lähellä sydäntäni ja koen, että tiedotusvastaavan pesti toisi minulle upeita uusia haasteita!

2. Millaiseksi koet kirjallisen ilmaisutaitosi?

Koen, että kirjallinen ilmaisutaitoni on hyvä ja pystyisin johtamaan Lexin tiedotusta asialliseen sävyyn. Olen kirjoittanut lexinfo-tekstejä jo kahden vuoden ajan sekä kulttiksen että tapahtumavastaavan rooleissa, joten hyvä ja asianmukainen kirjoitumuoto on minulle paitsi tuttu myös luonnollinen.

3. Onko sinulla jonkinlaista tietoteknistä osaamista?

On. Hallitsen tavallisten tekstinkäsittelyohjelmien ohella muutaman kuvankäsittelyohjelman, sekä omaan muutenkin nykypäivän perustaidot tietotekniikkaan liittyen.

4. Miten lexinfo-viestitulvaa mielestäsi pitäisi kontrolloida?

Mielestäni Lexissä pitäisi usean monen muun ainejärjestön tapaan siirtyä pelkästään viikoittaisiin infomaileihin, joista löytyisi nykyisten sunnuntaimailien tapaan kootusti kaikki relevantti informaatio, ja yksittäiset lexinfot siirrettäisiin esimerkiksi Facebookin puolelle. Tällöin ”lexinfo-viestitulva” -ongelmaa ei lainkaan olisi, ja aktiivista tiedottamista pystyisi halutessaan seuraamaan esimerkiksi mainitun Facebookin välityksellä.

5. Miten kehittäisit Lexin tiedotusta?

Mielestäni Lexin tiedotuksen suurimmat kehitystarpeet koskevat ensinnäkin itse tiedotusvastaavan pestin sisältöä. Mielestäni ainejärjestön toiminnan peruskivenä olevan asiallisen ja kattavan tiedotuksen takaamiseksi Calonian Sanomien toimitus tulisi siirtää tiedotusvastaavalta esimerkiksi Calonian Sanomien omalle päätoimittajalle tai tiedotustoimikunnan varapuheenjohtajalle, kuitenkin siten, että tiedotusvastaava valvoisi työn tuloksia. Näin taattaisiin se, ettei lehden toimittaminen alentaisi tiedotuksen laatua, ja toisaalta se, että lehti saisi kaiken ansaitsemansa huomio jäämättä muiden tiedotusvastaavan tehtävien jalkoihin. Muiden kehitystarpeiden osalta haluan nostaa esille jo mainitun siirtymisen yksittäisistä lexinfo-sähköposteista yhteen viikoittaiseen infomailiin ja muun tiedottamisen siirtämiseen esimerkiksi Facebookiin, sekä nettisivujen päivitystarpeen. Lexillä on hyvät nettisivut, mutta tietyt tärkeät sivut on piilotettu vaikeiden polkujen taakse, ja osa tiedoista on vanhentunutta. Lisäksi Lexin olisi hyvä vähintäänkin seurata tiedekunnan ja professorien Twitterissä käymää koulutuspoliittista keskustelua.

6. Kuinka toimisit tilanteessa, jossa joku on loukkaantunut Cal§ari-jutusta?

Lähtökohtana näen, että näin ei tulisi tapahtua. Tiedotusvastaavan tulee parhaansa mukaan pyrkiä
varmistamaan, ettei yksikään lehden juttu loukkaisi ketään. Jos näin huolellisuudesta huolimatta
pääsisi tapahtumaan, mielestäni aiheellista on paitsi keskustella asiasta loukkaantuneen henkilön
kanssa, mutta myös tarpeen tullen esittää julkinen oikaisu väärinkäsitysten välttämiseksi.

7. Osaatko käyttää kuvankäsittelyohjelmia?
Osaan käyttää muutamaa kuvankäsittelyohjelmaa. Tapahtumavastaavan pestissä pääsin muun
muassa suunnittelemaan haalarimerkkejä kuvankäsittelyohjelmien avulla ja ne tulivat sitä kautta
tutuksi. Photoshop on vielä toistaiseksi hieman haastava kuvankäsittelyohjelma omiin taitoihini
nähden, mutta olen innokas ja nopea oppimaan uutta!

Klubimestari

Kiira Laine

1. Kuka olet ja miksi haet klubimestariksi?

Olen Kiira Laine, neljännen vuosikurssin lexiläinen, kotoisin Turun lähipaikkakunnalta, maalaisidylistä nimeltä Rusko. Melkein vuoden kestäneen klubimestarin pestin jälkeenkin minulla on edelleen palava halu tehdä töitä ainejärjestömme hyväksi. Tunnen, että minulla on ehdottomasti vielä paljon annettavaa Kirkkotielle, ja koska kaikki olisi jo ennestään tuttua, pääsisin heti aloittamaan hommani täysillä. Tiedostan myös tilan kehityskohteet, joihin pääsisin toteuttamaan parannuksia uuden budjetin myötä. Klubiksen pestiin haen jatkokaudelle, sillä mielestäni Kirkkotie on tärkeä lexiläisiä yhdistävä tekijä, meille kaikille yhteinen bilepaikka, jonka pyörien on pyörittävä jatkossakin. Tila on tullut harvinaisen tutuksi niin klubisvuoden myötä, kuin myös sitä ennen tapahtumien järjestämisen (mm. toogien ja sitsien), Spexin improjen ja näytelmäharjoitusten sekä tietenkin legendaarisissa bileissä nakkivuorojen kautta. Olen ollut fuksivuodesta asti kiinnostunut Kirkkotien toiminnasta ja vuosien myötä tämä tunne on vain vahvistunut. Voinhan sen nyt suoraankin sanoa – Kirkkotiestä on tullut minulle erittäin tärkeä ja rakas, enkä ole vielä valmis luopumaan siitä. Klubiksen homma istuu luonteeseeni kuin nakutettu, sillä minussa on siivousintoilijan, järjestäjän ja tarjoushaukan vikaa. Tämä tarkan markan tyttö tietää, mistä vessapaperit ja jätesäkit kannattaa hakea, sillä en missään nimessä halua tuhlata ainejärjestömme varoja turhaan! 

Sanottakoon vielä, että luottamustehtävissä toimiminen on minulle tuttua, sillä olen ollut esimiestehtävissä useamman vuoden ajan. Vastuullani oli koko myymälän pyörittäminen ja siihen kuului paljon samantyyppisiä tehtäviä kuin klubiksenkin tehtäviin; työtehtävien delegointi ja valvominen sekä turvallisuuden ja siisteyden takaaminen. Lisäksi minun oli varmistettava kaikkien laitteiden toimivuus ja järjestettävä niille tarvittaessa huolto. Ongelmatilanteiden sattuessa olin se, johon otettiin ensimmäisenä yhteyttä ja kenen vastuulla oli ratkaista tilanne.

2. Soveltuuko Kirkkotie mielestäsi Lexin tarpeisiin?

Kirkkotie kattaa mielestäni hyvin Lexin jäsenistön tarpeet, sillä se toimii loistavasti niin bileiden ja sitsien, kuin asiallisempien tapahtumien, kuten klubi-iltojen, esittelyiden ja kokousten, järjestämiseen. Kirkkotie on todella tärkeä mm. Spexin toiminnalle, sillä se toimii tapahtumapaikkana syksyn improille ja kevään näytelmäharjoituksille. Yhteinen kerhotila luo yhteishenkeä eri vuosikurssilaisten kesken ja Kirkkotiellä vallitseekin ihanan rento tunnelma, jollaista baaribileissä ei saa kokea. Missään muualla ei tule bondattua niin helposti muiden lexiläisten kanssa, vuosikurssiin katsomatta! Kirkkotiellä järjestettävissä bileissä parasta niille ominaisen tunnelman ja tietenkin ilmaisen boolin lisäksi on se, että niissä voi huoletta bailata aamuun asti eikä pilkkua tunneta. Toki suuren luokan tapahtumiin, kuten Kirkkotien Wappuun, tilan neliöt eivät aina aivan riitä, mikä johtaa tiiviiseen tunnelmaan. Lexin jäsenetuihin kuuluva edullinen tilavuokra antaa myös jäsenistölle hyvän mahdollisuuden järjestää omia juhliaan. Lisäksi Kirkkotie sijaitsee mielestäni hyvällä paikalla, tarpeeksi lähellä keskustaa ja yliopistoa, ja vieressä oleva kauppa tarjoaa (varsinkin sitseillä) mahdollisuuden käydä hakemassa lisää virvoketta. 

3. Miten kehittäisit Kirkkotietä entisestään?

Viime vuonna vastasin tähän samaan kysymykseen haluavani panostaa Kirkkotien siisteyteen ja hygieenisyyteen, joihin tämän vuoden aikana olenkin juuri satsannut. Olen halunnut mm. varmistaa, että tilassa on aina tarvittavia puhdistusaineita sekä puhtaita moppeja, rättejä ja pyyhkeitä käytettäväksi. Koska olen jonkin sortin siivousintoilija, olen myös monet illat viettänyt Kirkkotiellä lattioita luututen varmistaakseni tilan olevan parhaassa mahdollisessa kunnossa seuraavia käyttäjiä varten (ja näin aikoisin jatkossakin tehdä). Tästä kehityksestä olen ilokseni saanut kuulla kiitosta vanhemman vuosikurssin lexiläisiltä, jotka ovat kehuneet siisteystason nousseen viime vuokrauskerrasta. Vessojen hygieenisyyteen on tulossa suuri harppaus eteenpäin – olen tilannut ekologiset puuvillapyyherulla-annostelijat, jotta meidän ei enää tarvitse odotella käsiemme kuivumista vanhoilla käsipuhaltimilla!

Seuraavaksi kehityskohteeksi olen pohtinut Kirkkotien keittiötä, joka mielestäni kaipaisi hieman ehostusta. Olen jo tämän vuoden alussa laajentanut astiastoa niin, että tilan omat astiat kattaisivat suurempienkin sitsien tarpeet. Muovituopit tulen vielä hankimaan tämän vuoden puolella. Jotta  astiasto pääsisi todellisuudessa käyttöön, uuden tiskikoneen hankinta saattaisi olla paikallaan, sillä nykyinen alkaa olla jo useamman vuoden vanha eikä siksi aina tottele. Tämän vuoden alussa saimme lisää kylmäkaappeja, joten niiden hankkimiselle ei onneksi ole tarvetta. Mikäli budjettini ei tänä vuonna riitä, uusisin kaikki keittiön vetimet ensi vuoden budjetilla. 

Uuden tilan hankinta on ollut jo vuosia puheenaiheena, ja mielestäni mahdollisia tiloja on hyvä pitää silmällä, mutta todellisuudessa paremman löytäminen on hankalaa. Siksi panostaisin ennemmin Kirkkotien kunnostukseen, niin kauan kuin se olisi taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto. 

4. Rajoittaisitko henkilömäärää Kirkkotiebileissä? Jos rajoittaisit, miten tekisit sen?

Kirkkotien bileissä on säilytettävä niille ominainen rento tunnelma ja mielestäni myös lexiläisten tuomien ystävien on tunnettava itsensä tervetulleiksi. Tällä hetkellä käytössä oleva avec-sääntö on mielestäni toimiva ratkaisu ”perus” Kirkkotiebileiden henkilömäärän rajoittamiseen. Suurempien bileiden, kuten Kirkkotien Wapun, osallistujamäärää voisi kuitenkin tarpeen mukaan rajoittaa avec-säännön muokkaamisella, esimerkiksi niin, että sallittaisiin vain yksi avec lexiläistä kohden tai ettei aveceja saisi tuoda lainkaan, viimeksi mainittua en lähtisi kuitenkaan  mielelläni toteuttamaan. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös henkilömäärältään rajattu avec-lista (esim. maksimissaan 50 avecia per bileet), johon ei-lexiläinen vierailija pitäisi ilmoittaa etukäteen sisäänpääsyn varmistamiseksi. Näistä parhaana vaihtoehtona näen avec-määrän rajoittamista yhteen, sillä liiallinen rajoittaminen rikkoo Kirkkotien avoimuutta, jonka säilyttäminen on mielestäni tärkeää. 

5. Kuvaile pahin mahdollinen tilanne Kirkkotiellä, miten ratkaisisit sen?

Kuvitellessani vaikeinta mahdollista tilannetta, joka voisi sattua Kirkkotiellä, mieleeni tulee tulipalon syttyminen bileissä, joissa juhlakansaa olisi aivan liikaa. Hätääntyneiden juhlijoiden töniessä toisiaan ihmisiä kaatuisi ja loukkaantuisi ja uloskäynnit tukkeutuisivat. Tällaisen tilanteen sattuessa pyrkisin ensimmäisenä saamaan kaikkien huomion, jolloin voisin pyytää heitä rauhoittumaan ja siirtymään rauhallisesti kohti uloskäyntejä. Valtuuttaisin muutaman henkilön auttamaan ulosohjaamisessa ja loukkaantuneiden voinnin tarkastamisessa. Käskisin heitä soittamaan tarvittaessa apua loukkaantuneille. Mikäli paloalue olisi pieni, yrittäisin sammuttaa sen itse. Jollen onnistuisi, tarkastaisin kaikkien olevan turvallisesti ulkona ja poistuisin sitten itsekin, jolloin soittaisin hätäkeskukseen. Toivon kuitenkin hartaasti, ettei tällaista tilannetta ikinä oikeasti satu. Ennaltaehkäistäkseni katastrofit Kirkkotiellä pyrkisin kartoittamaan mahdollisia onnettomuustilanteita ja toimintatapoja niiden selvittämiseksi. Lisäksi varmistaisin, että saatavilla on aina asianmukaiset ensiaputarvikkeet.

6. Kuinka paljon olisit valmis auttamaan Kirkkotien vuokralaisia ja muita käyttäjiä?

Auttaisin Kirkkotien kaikkia käyttäjiä aina parhaani mukaan. Olen luonteeltani melko (lue: todella) avulias, joten tämä tulisi minulta aivan luonnostaan. Minulle saisi aina soittaa ja lähtisin myöhäänkin käymään Kirkkotiellä, jos tilanne sellaista vaatisi. Mielestäni klubiksen tehtäviin kuuluu olla vuokralaisten ja muiden Kirkkotien käyttäjien tavoitettavissa.

7. Miten houkuttelisit ihmisiä nakkivuoroihin?

Houkuttelisin ihmisiä pizzan, Jaffan ja muiden herkkujen (ehkä jopa omien leipomuksieni) lisäksi kiitostapahtumilla ja kertomalla, miten yhteinen tekeminen luo yhteishenkeä ja uusia kaverisuhteita. Kannustaisin nakkivuorojen ottamista muistuttamalla siitä, kuinka nopeasti aika niissä kuluu, jonka jälkeen onkin taas yllin kyllin aikaa juhlia kavereiden kanssa. Todellisen nakkivuorolaisten puutteen iskiessä harkitsisin palkitsemissysteemiä, kuten jonkin Lex-tuotteen arvontaa vuorolaisten kesken. Lisäksi klubitoimikunnalle ja muille Kirkkotiellä auttaneille voisi järjestää omia kiitostapahtumia, kuten etkoja tai virkistysiltoja.

8. Joisitko klubiksena Kirkkotiebileissä?

Klubiksena en ole tähänkään mennessä juonut humalahakuisesti Kirkkotiebileissä, vaan nauttinut ilolientä ainoastaan hillitysti tai ollut kokonaan vesilinjalla. Haluan pysyä kartalla siitä, mitä bileissä tapahtuu ja näin taata kyvykkyyteni toimia mahdollisten ongelmatilanteiden sattuessa. Tärkeää on pitää homma kasassa niin, että juhlijat viihtyvät ja bileet pysyvät käynnissä pikkutunneille asti. Parasta klubiksena olossa on se ilon tunne, kun näen riemukkaita juhlijoita Kirkkotien tanssilattialla näyttämässä parastaan!

Opintovastaava

Emma Suur-Hamari

1. Kuka olet?

Moi! Olen Emma Suur-Hamari, 20- vuotias toisen vuosikurssin opiskelija Kotkasta.

2. Miksi haet opintovastaavaksi?
Olen tehnyt viimeisen vuoden aikana paljon erilaisia hommia Lexissä, ja
edunvalvonta- ja opintoasiat ovat uudenlainen ja kiinnostava haaste. Innostuin
hallitushommista, sillä olen kiinnostunut kehittämään järjestömme toimintaa ja
tuomaan omia mielipiteitäni esille. Opintovastaavalla on tilaisuus vaikuttaa
opiskelijoita koskeviin asioihin, esimerkiksi seuraavan kahden vuoden
opetussuunnitelmaa työstettäessä. Juuri tarjoutuvat vaikutusmahdollisuudet ja
tilaisuus oppia miten ja miksi asiat tehdään tietyllä tavalla houkuttelivat minut
hakemaan. Haluan, että opiskelusta tehdään opiskelijaläheistä ja opintojen
järjestämisessä valitaan opiskelijoille mielekkäimmät vaihtoehdot. On tärkeää, että
opiskelijoiden ääni saadaan kunnolla kuuluviin myös tiedekunnan tasolla.

3. Mitä muuttaisit Lexin edunvalvonnassa?

Opiskelijoiden edunvalvonta, ja mitä se konkreettisesti on, on monelle vieras asia.
Tahtoisin tehdä siitä helpommin ymmärrettävää kaikille, sillä edunvalvonta tukee
myös yksittäisiä opiskelijoita. Opiskelijapalautetta voitaisiin kerätä useammin, jotta
opiskelijoille tärkeisiin asioihin voitaisiin kiinnittää huomiota esimerkiksi
tiedekunnan peruskoulutustoimikunnassa. Olisi myös hienoa järjestää useammin
erilaisia työelämän taitoja kehittäviä kursseja, esimerkiksi lisäämällä esiintymiseen
liittyviä iltoja.

4. Mainitse mielestäsi tärkeimmät sidosryhmät Lexin edunvalvonnan kannalta.
TYY, Lakimiesliitto, Ryhmä Lex, oikeustieteellinen tiedekunta ja
oikeusaputoimikunta.

5. Miten keräät tehokkaasti palautetta?
Näppärin keino palautteen keräämiseen ovat erilaiset kyselyt, sillä ne tavoittavat
laajan yleisön ja ovat usein helppoja täyttää. Kyselyissä täytyy ottaa huomioon
kysymysten jäsentely, ja jäsenistön vastausinnokkuus. Voitaisiinko tarjota
esimerkiksi jonkinlainen porkkana vastanneille? Lisäksi Lexin sivuilla on oma
palauteosio, jossa voi kirjoittaa yksityiskohtaisempaa ja täsmällisempää palautetta.
On myös tärkeää, että palautetta voi antaa anonyymisti. Lisäksi yleisesti ihmisten
kanssa keskusteleminen on toimiva tapa kerätä palautetta.

6. Millaisena näet opintoedunvalvonnan tulevaisuuden?
Uskon, että tulevaisuudessa edunvalvonnassa yhteistyön merkitys eri sidosryhmien
kanssa tulee kasvamaan. Uusia reagointia vaativia kysymyksiä nousee pinnalle
esimerkiksi uudistuneen todistusvalinnan myötä. Miten varmistetaan, että
keskeyttäneiden määrä ei nouse liikaa? Onko yliopistoilla tarpeeksi sisäisiä
alanvaihtoväyliä? Näissä asioissa tulee tutkailla myös opiskelijoiden näkökulmaa.
Lisäksi tulevaisuudessa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota opiskelijoiden
yleiseen hyvinvointiin. Muun muassa arvosanojen tuomat suorituspaineet ja stressi
tulevat tulevaisuudessa olemaan haasteita, joihin täytyy etsiä ratkaisua.

7. Mikä opintovastaavan rooli mielestäsi on Lexin edunvalvonnassa? .
Opintovastaava toimii eri sidosryhmien välisenä liimana. Hänen tehtävänään on
varmistaa, että tieto liikkuu eri sidosryhmien välityksellä molempiin suuntiin. Lisäksi
opintovastaava edustaa kanssaopiskelijoitaan, ja tämän takia hänen tulee olla
aidosti yhteisön jäsen. Opintovastaava tekee paljon töitä edunvalvonnan parissa,
mutta Lexillä on myös muita opiskelijaedustajia muissa elimissä (oikeustieteellisen
tiedekunnan johtokunnassa, oikeustieteellisen tiedekunnan
opetustaitotoimikunnassa ja TYYn edustajistossa).

8. Lexin ja TYY:n välinen suhde edunvalvonnassa?

TYY toimii yleispiirteisemmällä ja kansallisemmalla tasolla, eikä spesifimmin puutu
tiettyjen tiedekuntien asioihin. TYY tekee myös paljon edunvalvontaa, ja tukee
opiskelijoita yleisemmin kaikkia opiskelijoita koskevissa asioissa, esimerkiksi TYS:in
kautta asumisasioissa. Lex ja TYY tekevät yhteistyötä ja pitävät toisensa kartalla

tapahtuvista asioista ja muutoksista. Kuten mainittu, Lexiläisiä on myös aktiivisesti
mukaa TYY:n toiminnassa. Yhteistyö on toiminut tähän mennessä hyvin, ja uskon,
että se tulee toimimaan myös tulevaisuudessa.

9. Mitä haasteita näet opintoedunvalvonnassa?

Uskon, että suurimpia haasteita ovat ihmisten huono tietämys siitä, mitä
opintoedunvalvonta oikeasti on. Lisäksi tuleva pääsykoeuudistus ja opiskelijoiden
lisääntyvä stressi ovat asioita, joihin tulee puuttua.

10. Kuinka niistä päästään?

Tiedotetaan asioista, ja keskustellaan asioista avoimesti. Uskalletaan reagoida ja
ottaa kantaa myös vaikeilta tuntuviin asioihin.

Antti Peltonen

1. Kuka olet?

Olen Antti Peltonen, toisen vuoden lexiläinen. Olen 20 vuotias ja kotoisin Raisiosta. Lexissä olen ollut aktiivinen ja toiminut mm. yrityssuhdevastaavana, tuutorina ja valmennuskurssituutorina.

2. Miksi haet opintovastaavaksi?

Haen opintovastaavaksi, koska olen erittäin kiinnostunut vaikuttamaan oman tiedekunnan opiskelijoiden asioihin ja asemaan. Haluan olla mukana kehittämässä koulutusta nykyajan työpaikkojen vaatimuksia vastaavaksi sekä paremmin opiskelijoiden hyvinvoinnin huomioivaksi. Haluan kiinnittää erityistä huomiota tiedekunnan opiskelijoiden mielenterveyteen.

3. Mitä muuttaisit edunvalvonnassa?

Lex on mielestäni toteuttanut edunvalvontaa tähän mennessä oikein hyvin. Parannettavaa kuitenkin löydän erityisesti opiskelijoiden aktivoinnissa. Olisi mielestäni tärkeää saada opiskelijoiden ääntä kuuluviin sekä kerätä palautetta ja ehdotuksia ympäri vuoden. Tämä onnistuisi varmasti paremmalla tiedottamisella. Moni ei edes tiedä, mitä opintovastaava tarkalleen ottaen tekee, ja mitä milloinkin on asialistalla. Ehkäpä toimikuntaakin voisi tuoda esille enemmän.

4. Tärkeimmät sidosryhmät edunvalvonnan kannalta?

Peruskoulutustoimikunta, Ryhmä Lex ja Lakimiesliitto.

Peruskoulutustoimikunnassa hallituksen opintovastaava on tärkein opiskelijoiden edustaja ja edunvalvoja. Näissä tehdään suuria päätöksiä, päätöksenteossa Lexillä on merkittävä ja näkyvä asema. Ryhmä Lex on tärkeä toimija TYY:ssä ja sillä tätä kautta on paljon vaikutusvaltaa yliopiston isoihin päätöksiin. On tärkeää vaikuttaa toimijoihin mahdollisimman ylhäällä. Lakimiesliitto on tärkeä kumppani valtakunnallisessa edunvalvonnassa, ja yhteistyötä on hyvä pitää yllä.

5. Miten keräät tehokkaasti palautetta?

On tärkeää, että opintovastaava on helposti lähestyttävä henkilö, jolle voi tulla kertomaan huolia ja parannusehdotuksia, mutta miksei myös kehuja. Helpointa on keskustella opiskelijoiden kanssa arkipäiväisissä tilanteissa Calonialla ja toimistolla.

On kuitenkin tärkeää pystyä keräämään opiskelijoiden palautetta myös suuremmassa mittakaavassa. Lexillä on jo palautekanava, mutta olisiko mahdollista kehittää myös palautekanava nimenomaan opintoasioille? Pitäisin myös mahdollisena palautteen keräämistä jokaisesta toteutetusta opintojaksosta. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi opetuksen, kurssin hyödyllisyyden sekä opiskelijoiden kohtelun arvostelemisella asteikolla 1-10 ja vapaamuotoisella palautteella.

Opiskelijoiden oma aktiivisuus on ehkä yksi suurimpia haasteita palautteen keräämisessä. Aktiivisuutta voisi lisätä ensinnäkin paremmalla tiedottamisella: opiskelijat osaavat ottaa kantaa, jos tietävät, mihin. Riittävän vastausprosentin saavuttamiseksi opintojaksoilta kerättävään palautteeseen voisi mahdollistaa esimerkiksi tarjoamalla pienen porkkanan, kuten vastaajien kesken arvottavan suklaalevyn tai vapaapaikan tapahtumiin.

6. Millaisena näet opintoedunvalvonnan tulevaisuuden?

Edunvalvonta pysyy jatkossakin tärkeänä, jollei yhä tärkeämpänä. Pääsykoeuudistus on käynnissä ja päätökset sen suhteen jo pitkälti tehty, mutta jälkiseurauksista ei vielä varmuudella tiedetä.

Yksi tärkeimpiä aiheita on yhä voimakkaammin esille noussut kysymys opiskelijoiden mielenterveydestä. Mielestäni asiasta pitää käydä keskustelua erityisesti yliopiston johtoportaassa, mutta myös omassa tiedekunnassa. Oikeustiede on tunnetusti vaativa opiskeluala, eikä siitä varmasti kokonaan päästä mihinkään. Pitää kuitenkin löytää keinot, joilla vaatimustasoa inhimillistetään ja opiskelijoiden stressiä vähennetään. Keinoja voisi olla esimerkiksi tenttipisteiden suurempi hajauttaminen vapaaehtoisiin lisäpistetehtäviin ja kurssien vaatimustason yhtenäistäminen.

7. Mikä opintovastaavan rooli mielestäsi on Lexin edunvalvonnassa?

Opintovastaava on tärkein tiedekunnassa opiskelijoiden etua ajava henkilö. Opintovastaavalla on, lähes kaikkia Turun oikeustieteen opiskelijoita edustavana hahmona, suuri vaikutusvalta tiedekunnan asioihin. Tätä vaikutusvaltaa tulee myös pyrkiä käyttämään aktiivisesti. On tärkeää saada opiskelijoiden ääntä yhä enemmän kuuluviin ja näin vaikuttaa mielipiteisiin niin omassa tiedekunnassa, kuin myös koko yliopistossa. Tuhannen opiskelijan ääntä kyllä kuunnellaan.

8. Lexin ja TYY:n välinen suhde edunvalvonnassa?

Lexin ja TYY:n yhteistyö on mielestäni varsin hyvä. Paras tapa on vaikuttaa TYY:hyn on mielestäni kokoustaa säännöllisesti Ryhmä Lexin kanssa ja keskustella asioista, joita olisi tärkeää ajaa TYY:n tasolla. Hallopeditoiminta on mielestäni toimiva konsepti ja sitä pitää tuoda yhä enemmän esille.

9. Mitä haasteita näet opintoedunvalvonnassa?

Suurimpia haasteita edunvalvonnalle on kiinnostuksen puute. Usein unohdetaan erityisesti opetuksen ongelmat, kun ollaan itse siirrytty eteenpäin. Moni ei myöskään tiedä tarpeeksi Lexin edunvalvonnasta, osatakseen ottaa kantaa ja vaikuttaa oikeissa yhteyksissä.

Opintovastaavan omassa käytännön työssä haasteina näen tiedekunnan ja yliopiston hitauden muuttua. Raha on tietysti usein ratkaiseva kysymys. Moni asia on kuitenkin kiinni vain asenteista, ja tässä erityisesti opetuksen uudistamista hidastaa akateeminen vapaus.

10. Kuinka niistä päästään?

Kiinnostuksen vähäisyys on laaja ongelma, eikä siihen ole ihmelääkettä. Korostaisin kuitenkin edelleen paremman tiedotuksen tärkeyttä. Opiskelijoiden pitää tietää, mitä Lexin edunvalvonta käytännössä on, miten itse voi vaikuttaa ja mitä juuri nyt on aiheena. Kun annetaan mahdollisuus vaikuttaa, moni varmasti tarttuu siihen.

Tiedekunnan raha tulee pitkälti yliopistolta, tässä asiassa olisi tärkeää kääntyä TYY:ssä vaikuttavan Ryhmä Lexin puoleen. Halutessa muuttaa tiedekunnan käytäntöjä, paras keino on tuoda koko opiskelijayhteisön ääni kuuluviin. Edellä mainitsemani mielipiteiden mittaus voisi olla tehokas keino asiallisella tavalla painostaa tiedekuntaa opiskelijoiden tärkeinä pitämiin muutoksiin.

Tapahtumavastaava

Lari Sorvari

1. Esittele itsesi ja kerro, miksi haet juuri tapahtumavastaavaksi?

Olen Lari Sorvari, toisen vuoden lexiläinen. Haen juuri tapahtumavastaavaksi, koska koen pystyväni
antamaan oman panokseni Lexin toimintaan ja kehittämään Lexiä parhaiten juuri
tapahtumavastaavana. Olen osallistunut aktiivisesti Lexin toimintaan alusta lähtien ja osallistunut
lähes kaikkiin mahdollisiin tapahtumiimme ja näin olen saanut kattavan kuvan tapahtumistamme.
Tekemällä paljon nakkivuoroja ja olemalla tapahtumahallituksessa olen nähnyt mitä työtä
tapahtumamme vaativat aktiiveilta onnistuakseen.

2. Onko sinulla aikaisempaa kokemusta tapahtuman järjestämisestä?

Parhain kokemukseni tapahtuman järjestämisestä on Lex on the beachin järjestäminen yhdessä
Emman kanssa syyskuussa.

3. Miten kehittäisit Lexin tapahtumakalenteria?

Lähtisin kehittämään Lexin tapahtumakalenteria yleisen trendin mukaisesti lisäten mahdollisesti
alkoholittomia tapahtumia. Haluaisin myös selvittää mahdollisuutta kehittää tapahtumia
tulonlähteenä Lexille, esimerkiksi Akateemisen Mölkyn MM-kilpailun laajentamista ja
voimakkaampaa kaupallistamista tai approjen järjestämistä. Pyrkisin myös saamaan Lexin
kalenteriin tapahtumien päivämäärät mahdollisimman aikaisin ilmoitettua ja panostaa tapahtumien
markkinointiin somekanavien kautta.

4. Mitkä 3 tapahtumaa ehdottomasti säilyttäisit ensi vuonna? Entä mitkä 3 poistaisit?

Haluisin säilyttää ehdottomasti ensi vuonna: Lex on the beachin, Akateemisen Mölkyn MM-kilpailut
sekä keväällä lanseeratun open mic-tapahtuman. Lex on the beachin, koska se on hyvin pidetty
tapahtuma. AMMM-kilpailut, koska sillä on mahdollisuudet kasvaa merkittävästi ja tulla
merkittäväksi tulonlähteeksi valmennuskurssien rinnalle. Open mic-tapahtuma on vasta kerran
järjestetty, mutta se tarjoaa uuden rennon ei alkoholiin keskittyvän tapahtuman Lexin
tapahtumakalenteriin.
En koe tarpeelliseksi poistaa tapahtumia, mutta jos kalenteriin tarvitsisi saada tilaa, tinkisin
lähtökohtaisesti baari bileistä. Mutta jos osallistujia riittää, en poistaisi mitään.

5. Miten tapahtumat tällä hetkellä mielestäsi palvelevat jäsenistön tarpeita/toiveita?

Mielestäni tapahtumat palvelevat jäsenistön tarpeita/toiveita melko hyvin. Kyselyillä pitää
säännöllisesti selvittää jäsenistön toiveita ja tarjota mahdollisesti esimerkiksi uusia toiveiden
mukaisia konsepteja tapahtumakalenteriin.

6. Keksi uusi alkoholiton tapahtuma.

Haluisin järjestää hyväntekeväisyys juoksutapahtuman yhteistyössä esimerkiksi asianajotoimiston
kanssa. Siinä yhdistyisi hyväntekeväisyys, liikunta sekä alkoholiton tapahtuma. Lexin ja yrityksen
intressit kohtaisivat, koska yritykset haluavat lisätä tunnettavuuttaan ja houkuttelevuutta sekä
harjoittaa pro bono-työtä ja jäsenistö saisi hyvän tilaisuuden tutustua mahdollisiin työnantajiin
samalla hyvää tehden.

7. Miten pysyt budjetissa, konkreettinen esimerkki.

Pysyn budjetissa tiukalla suunnittelulla ja kilpailuttamisella, esimerkiksi Lex on the beachin
järjestämisessä oltiin liikkeellä ajoissa ja tarkat suunnitelmat kuluista alusta lähtien tiedossa ja
budjetissa pysyttiin.

8. Miten pidät langat käsissä, kun tekemistä ja muistettavaa on paljon, konkreettinen esimerkki.

Pidän parhaiten langat käsissä suunnittelemalla etukäteen, tekemällä listoja ja täyttämällä
kalenterin muistutuksilla. Myöskin voi tarpeen mukaan delegoida tehtäviä esimerkiksi
tapahtumahallitukselle.

 

Ulkosuhdevastaava

Tatu Myllylä

1. Kerro, kuka olet ja miksi haet ulkosuhdevastaavaksi.

Moikka! Olen Myllylän Tatu, 25-vuotias, Lahesta kotoisin ja olen tällä hetkellä toisen vuosikurssin opiskelija. Haen ulkosuhdevastaavaksi, sillä minua kiinnostaa edistää Lexin suhteita niin poikkitieteellisiin ainejärjestöihin, kuin sisarainejärjestöihinkin. Kuluneen vuoden aikana olen ollut mukana useissa tapahtumissa ja nyt minua kiinnostaisi ottaa niistä vielä enemmän vastuuta alueella, joka kiinnostaa aidosti. Uskon, että minulla on annettavaa (kuten konkreettisia kehitysideoita) ulkosuhdevastaavan rooliin. Olen itse saanut poikkitieteellisistä tapahtumista paljon irti, ja tahtoisin mahdollistaa saman yhä useammalle lexiläiselle tekemällä tapahtumista helpommin lähestyttäviä. 

2. Minkälaista kokemusta sinulla on suurten tapahtumien järjestämisestä?

Viimeisen vuoden aikana olen pyrkinyt olemaan aktiivinen erityisesti ulkosuhdetoimikunnassa. Olen auttanut nykyistä ulkosuhdevastaavaa useiden tapahtumien, esimerkiksi poikkitieteellisen Trilogian osien, järjestämisessä Lexin omaa viikkoa unohtamatta. Lisäksi toimin tänä syksynä tuutorina ja organisoimme fuksiviikon yhdessä muiden tuutoreiden kanssa. 

3. Kerro kielitaidostasi.

 Englanti ja ruotsi sujuvat suomen lisäksi.

4. Oletko ottanut osaa kv-viikoille aiemmin?

Kyllä. Olen ollut mukana Lexin omalla kv-viikolla, Tukholman, Århusin, sekä Uppsalan kv-viikoilla. Lisäksi olen vielä lähdössä syksyllä Justuksen kv-viikolle.

5. Minkälaiseksi näet kv-viikkojen merkityksen Lexille ja lexiläisille?

Kv-viikot tarjoavat loistavan tilaisuuden tutustua muihin suomalaisiin ja pohjoismaalaisiin oikeustieteen opiskelijoihin. Lexille viikot ovat tärkeä apuväline ainejärjestöjen välisten suhteiden ylläpitämiseen ja yhteistyön kehittämiseen. Lisäksi kv-viikot tuovat Lexille näkyvyyttä ja kansainvälisyyttä. Lexiläisenä pääset tutustumaan eri kaupunkien opiskelijakulttuureihin ja samalla oppimaan kiinnostavista oikeudenaloista luentojen merkeissä. Itselleni kv-viikkojen paras anti on siellä tapaamani ihmiset, joista on tullut minulle nopeasti hyviä ystäviä. Lisäksi vierailut muihin kaupunkeihin ja siellä eri kohteisiin (eri maiden oikeuslaitoksiin ja asianajotoimistoihin) ovat itsessään hienoja kokemuksia.

6. Kehittäisitkö ulkosuhdetoimintaa? Miten?

Kyllä. Mielestäni ulkosuhdetoimikuntaa voisi käyttää paremmin hyödyksi tapahtumien järjestämisessä ja toimikunnan jäsenille voisi antaa yleisesti enemmän vastuuta. Tämä lisäisi toivottavasti aktiivisten osallistujien määrää, ja kynnys lähteä mukaan esimerkiksi muille kv-viikoille madaltuisi. Haluaisin myös kiinnittää huomiota ulkosuhteisiin liittyvien tapahtumien esille tuomiseen ja markkinointiin. Erityisesti Lexin instagram- tilillä voisi jo hyvissä ajoin mainostaa tulevia tapahtumia ja tapahtumista itsestään olisi kiva saada enemmän materiaalia. Tässä mallia voisi ottaa esimerkiksi Skimbalexiltä, jonka some-vastaavat tekevät hyvää jälkeä. Olisi tärkeää kiinnittää huomiota alkoholittomien tapahtumien määrän lisäämiseen. Myös tapahtumia, joihin yksittäisten henkilöiden olisi helppo osallistua voisi olla enemmän.

7. Minkä ainejärjestöjen kanssa Lexin tulisi tehdä yhteistyötä ja järjestää yhteisiä tapahtumia?

Mielestäni Lexillä on tällä hetkellä hyvä tilanne ainejärjestöyhteistyön kanssa, mutta eräiden ainejärjestöjen kanssa tulisi tehdä tiivimpää yhteistyötä. Tästä hyvänä esimerkkinä Stadga. On ollut kiva huomata, että nykyinen hallitus on kuluneen vuoden aikana edistänyt toimintaa Stadgan kanssa., kuten kutsumalla mukaan yhä useampaan tapahtumaan. Haluaisin jatkaa samalla linjalla. P-klubin kanssa järjestetyt tapahtumat ovat olleet lähtökohtaisesti onnistuneita. Muun muassa päiväsitsit ja plexien etkot olivat molemmat erittäin suosittuja tapahtumia. Myös Pykälän kanssa tehtävää yhteistyötä voisi olla enemmän, ottaen huomioon kuinka lähekkäin me olemme maantieteellisesti.

8. Ulkosuhdevastaavan pestistä koituu vastaavalle joitain kustannuksia. Kuinka olet taloudellisesti varautunut hallitusvuoteen?

Käyn tälläkin hetkellä töissä opintojen ohella ja mahdolliset kustannukset eivät olisi ongelma.

Silja Piippo

1. Kerro, kuka olet ja miksi haet ulkosuhdevastaavaksi.

Moikka! Olen Silja Piippo ja tokalla vuosikurssilla Lexissä. Olen kotoisin Espoosta ja hyvin kiinnostunut kansainvälisestä yhteistyöstä sekä ainejärjestötoiminnasta. Ensimmäisestä kielimatkastani lähtien olen ollut aina lähdössä kaikkialle, jossa on mahdollisuus tavata nuoria eri puolilta maailmaa. Olenkin lähtenyt nuorten leireille mm. Taiwaniin ja Portugaliin ja tiedän, että myös Lexissä haluan toimia tehtävissä, jotka koskevat kansainvälistä yhteistyötä. Jo silloin, kun luin Fuksipressistä hallitusesittelyt, kiinnitin huomiota ulkosuhdevastaavan tehtävään. Olen nyt toiminut kevään ja syksyn vaihtarivastaavana ja se on ollut mielenkiintoinen tehtävä. Haluaisin kiertää opiskeluaikanani mahdollisimman paljon kv-viikkoja ja parhaiten tämä onnistuisi ulkosuhdevastaavana. Uskon, että luonteeltani olisin tehtävään juuri sopiva. Tulen toimeen helposti erilaisten ihmisten kanssa ja rakastan uusiin ihmisiin tutustumista. Lisäksi olen luonteeltani järjestelmällinen sekä ahkera ja parhaimmillani silloin, kun minulla on paljon tehtävää. Ystäväni sanovat, että olen välillä myös täysi sekopää ja yllytyshullu ja uskoisin, että näistäkin ominaisuuksista voisi olla tehtävässä hyötyä. Tiedän myös, että ulkosuhdevastaavan työ on paljon muutakin kuin kv-viikkoja ja yhteydenpito eri ainejärjestöjen välillä ja yhteisten tapahtumien järjestäminen olisi mielenkiintoista ja opettavaista. 

2. Minkälaista kokemusta sinulla on suurten tapahtumien järjestämisestä?

Ennen yliopistoa olen ollut mukana järjestämässä muun muassa rotary nuorten hyväntekeväisyystilaisuuksia ja baletin ammattiopiskelijoiden produktiota (tanssinäytös, sen markkinointi ja tekniikkapuoli). Muita tapahtumia ovat olleet yhteissynttärit, uudenvuodenjuhlat ja ystävien läksiäiset. Olen ollut ystäväpiirissäni usein se, joka tapahtumia järjestää, sillä pidän niiden suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Lexin kautta suurimmat tapahtumat joita olen ollut mukana järjestämässä ovat olleet varmaankin sillis sekä mölkky, joissa molemmissa olin toimikuntalaisena. Elsan kautta suurimmat tapahtumat ovat olleet contact&career- messut sekä national council meeting. Kaikkein suurin tapahtuma, jota olen järjestämässä on Spex, jonka järjestelyt aloitettiin jo kesällä. Muita tapahtumia, joita voisin mainita ovat vaihtari-illan ja Spexin tutustumisillan järjestäminen. Nyt syksyllä olen järjestämässä lautapeli-iltaa ja myöhemmin syksyllä vielä uudenlaista vaihtaritapahtumaa. 

3. Kerro kielitaidostasi.

Englanti minulta sujuu hyvin, sillä sen puhumiseen ei ole kynnystä vaan se tuntuu luontevalta. Kouluruotsi on aina sujunut, sitä ymmärrän suhteellisen hyvin sekä voin lukea ja kirjoittaa. Sitä pitäisi kylläkin päästä käyttämään, jotta rohkeus puhua kasvaisi. 

4. Oletko ottanut osaa kv-viikoille aiemmin?

Kv-viikoista olen ollut kiinnostunut alusta asti, mutta ensimmäisenä vuonna keskityin enemmän Lexin omiin tapahtumiin, tein opintoja vauhdilla ja säästelin ensikertalaisuutta viikoille. Keväällä olin kyllä järjestämässä Lexin omaa kv-viikkoa. Toimikuntalaisena olin mukana Hyttellä sekä minttuolympialaisissa. Nyt syksyllä olin Codexin viikolla, joka oli mahtava. Tuli heti sellainen olo, että kv-viikot ehdottomasti ovat oma juttu. Laulukirjan teksteistä ja uusien ystävien puheista päätellen muutkin olivat sitä mieltä, että mielellään vielä näkisivät minua viikoilla. Pidän kuitenkin etuna sitä, etten vielä ole ollut monella viikolla, sillä jos pääsisin ulkosuhdevastaavaksi olisi into käydä viikoilla todella suuri koko vuoden. 

5. Minkälaiseksi näet kv-viikkojen merkityksen Lexille ja lexiläisille?

Näen, että kv- viikot pitävät yllä perinteitä, opettavat toisten perinteistä sekä yhdistävät ihmisiä. Ne antavat mahdollisuuden muille oikkareille päästä tutustumaan Lexiin ja lexiläisten toisiin ja se on rikkaus. Toisten tapojen ja perinteiden lisäksi lexiläiset pääsevät tutustumaan eri kaupunkien kulttuuriin. Kv- viikot edistävät lexiläisten verkostoitumista ja tuovat Lexille näkyvyyttä. Viikot kehittävät osallistujien kielitaitoa ja antavat mahdollisuuden tutustua erilaisiin työpaikkoihin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Uskon, että excuilla käyminen ja oikkariyhteishenki, joka viikoilla on, nostaa motivaatiota omaa alaa kohtaan entisestään. Viikot antavat myös paljon tietoa ja mahdollisuuden syventyä johonkin teemaan kunnolla. Kaikkien kesken vallitsevan yhteishengen lisäksi viikko tiivistää sinne lähtevien lexiläisten keskinäistä yhteishenkeä ja ylpeyttä omasta ainejärjestöstään. Lisäksi Lexin omalla viikolla Lexillä on mahdollisuus jäädä positiivisesti mieleen muille antamalla hyvän kuvan Turusta ja järjestämällä ikimuistoisen viikon.

6. Kehittäisitkö ulkosuhdetoimintaa? Miten?

Haluaisin saada toimintaa kehitettyä niin, että kynnys ilmoittautua viikoille olisi matalampi. Mielestäni Lexissä on paljon viikoista kiinnostuneita henkilöitä, jotka epäröivät ilmoittautumista yksin tai miettivät käytännön asioita ja jättävät ilmoittautumatta. Haluaisin, että mahdollisimman moni uskaltaisi käydä kokeilemassa, mitä kv-viikoilla on tarjottavana. Eli pyrkisin vielä enemmän markkinoimaan viikkoja/kannustamaan ihmisiä lähtemään mukaan, vaikkeivat he tuntisi viikoilta etukäteen ketään. Lisäksi uskon, että Lexissä on paljon henkilöitä, joita voisi kiinnostaa olla mukana ulkosuhteiden hoitamisessa. Haluaisin kehittää toimintaa niin, että ulkosuhdevastaavalla olisi organisoidumpi avustajajoukko ja kiinnostuneet pääsisivät vielä helpommin osaksi toimintaa. Ulkoasiaintoimikunta voisi mielestäni kokoustaa rennosti useamman kerran vuodessa ja siihen voisi houkutella lisää jäseniä. Pitäisin ulkoasiaintoimikunnalla yleisiä kokouksia säännöllisesti ja sitten keväällä kv-viikkotoimikunnalla useita kokouksia niiden kesken, jotka haluavat olla mukana Lexin viikon järjestämisessä. 

7. Minkä ainejärjestöjen kanssa Lexin tulisi tehdä yhteistyötä ja järjestää yhteisiä tapahtumia?

Mielestäni Lexillä on sopivasti tapahtumia muiden ainejärjestöjen kanssa ja mielestäni toimivista yhteistöistä kannattaakin pitää kiinni. On tärkeää, että Lex tekee yhteistyötä niin sisarainejärjestöjen kuin poikkitieteellisten ainejärjestöjen kanssa. TuKY:n ja TLKS:n kanssa yhteistyössä järjestettävät tapahtumat ovat olleet todella hauskoja ja lisäksi on kiva, että on paljon yhteistyötä myös muiden ainejärjestöjen kuten esim. Indexin ja P-klubin kanssa. Myös Pykälän kanssa olisi kiva päästä sitsaamaan/juhlimaan ja on ollut hyvä tapa tehdä Pykälän kanssa yhteistyö juuri esim. Hesa-excun jatkona.

8. Ulkosuhdevastaavan pestistä koituu vastaavalle joitain kustannuksia. Kuinka olet taloudellisesti varautunut hallitusvuoteen?

Kesätöistä on onneksi jäänyt säästöjä tällaisten haaveiden toteuttamista varten ja myös ensi kesän aion viettää töissä keräten rahaa. En myöskään pelkää käyttää opintolainaa. Olen ajoissa suunnitellut, että kv- viikoilla käymiseen ja vaihtoon tulee tulevaisuudessa menemään rahaa ja huomioinut sen. Lisäksi elän arjessa säästeliäästi ja tällä tavalla rahat riittävät hyvin. 

Facebook Facebook Facebook Facebook Facebook Facebook Facebook Facebook