Ennakkokysymykset 2019

Tällä sivulla voit tutustua hallituskandidaattien ennakkovastauksiin. Muistathan, että näitä kysymyksiä ei kysytä ehdokkailta uudestaan kähminnöissä tai II sääntömääräisessä kokouksessa.
 

Puheenjohtaja

Roni Sirjonen

1. Esittele itsesi.

Roni Sirjonen, 24-vuotias neljännen vuosikurssin oikeusnotaari Etelä-Pohjanmaalta. Olen toiminut
aktiivisesti eripuolilla Lexin toimintakenttää ja viimeksi vuoden 2018 hallituksessa Lexin opintovastaavana.

2. Miksi haluat puheenjohtajaksi?

Intensiivinen vuosi Lexin parissa on jättänyt halun tehdä vielä jotain Lexin eteen ja mikä sen parempi paikka kuin kaiken keskellä puhiksena. Toisena vähän itsekkäämpänä perusteluna; en halua vielä miettiä mihin syväriryhmään haen, joten vuosi muissa hommissa maistuisi.

3. Mitä vahvuuksia sinulla on puheenjohtajan tehtävään?

En ole ainakaan hyvä kehumaan itseäni, mutta uskoisin tarjoavani Lexille puheenjohtajan, joka on kelpo löytämään asioihin ratkaisuja, joihin voivat eri näkökulmat olla tyytyväisiä. Tarjoaisin myös, ainakin omasta mielestäni, Lexille puheenjohtajan, jonka vuoden jälkeen yhdistys voisi vieläkin paremmin kuin se nyt voi.

4. Mitä muuttaisit Lexissä?

Olisin valmis harkitsemaan esimerkiksi nykyisestä ”hallitus osallistuu jokaiseen tapahtumaan” mallista luopumista. Korvaisin tämän esimerkiksi jonkinlaisella rotaatiomallilla, missä tapahtumissa olisi vain puolet hallituksen jäsenistä, ellei kaikkien osallistumista puoltavia tekijöitä olisi (esim. vappu, fuksiviikko). Pienissä tapahtumissa (esim. sitsit) tämä mahdollistaisi laajemman jäsenistön osallistumisen, toisaalta tämä edistäisi hallituksen jäsenten jaksamista, sekä mahdollisesti tehostaisi tapahtumahallituksen käyttämistä nykyisestään tapahtumien järjestämisessä.

5. Mitä edellinen pestisi tuo puheenjohtajan rooliin?

Hallituksen jäsenenä Lexin toiminta on tullut tutuksi laajalla skaalalla. Opintovastaavana erityisen tutuksi on tullut Lexin edunvalvonnallinen puoli, joka on merkittävä osa puheenjohtajan roolia. Hallituksen tehtävien omaksuminen vie aikaa vielä alkuvuodesta uusilta jäseniltä ja aiempi kokemus helpottaa niin oman pestin haltuun ottamista kuin antaa eväät auttaa muita hallituksen jäseniä.

6. Miten jaksat toisen hallitusvuoden?

Näkisin niin, etteivät pääsääntöisesti mukavat hommat hyvällä porukalla ihan heti käy liian rankoiksi. Vuosi on myös yllättävän lyhyt aika, jonka kesän vähälexinen kausi vielä katkaisee, joten uskoisin ettei
jaksamisesta tule ongelmaa.

7. Miten huolehdit hallituksen jaksamisesta ja motivoimisesta?

Puheenjohtajana tärkeintä on tarjota sympaattista korvaa hallituksen jäsenen sitä tarvitessa, sekä toimittava selkeänä tukena, mikäli asiat niin sanotusti osuvat tuulettimeen. Motivoinnissa tärkeää on myös yksilöllinen lähestymistapa; joku kaipaa sitä, että tullaan koko ajan tarjoamaan auttavaa käsiparia ja toinen kokee saman stressaavana niskaan hengittämisenä.

8. Paljon olet itse valmis auttamaan muita hallituslaisia?

Minusta hallituksen tulee toimia yhtenä kokonaisuutena, jossa eri tehtävät toimivat vain ensisijaisina työnjakoina, koska lopullinen vastuu asioista on kuitenkin hallituksella kollektiivisesti. Olen siis valmis auttamaan muita hallituksen jäseniä tarpeen mukaan ja olen luultavasti bileissä keittiössä auttamassa vaikkei tarvetta olisikaan.

9. Onko Lex tapahtuma- vai edunvalvontaorganisaatio?

Taustastani ja edunvalvonnan suuresta merkityksestä huolimatta on sanottava, että Lex on minusta ensisijaisesti tapahtumaorganisaatio, joka pyrkii luomaan oikiksen opiskelijoille yhteisön, jossa jokaisen lexiläisen on hyvä olla, jotta niistä opiskeluajan muistoista tulee niitä ”elämän parasta aikaa” -muistoja.

10. Mitä tulevaisuuden haasteita Lexillä on?

Vähitellen realisoituva sisäänpääsyuudistus asettaa lukuisia haasteita Lexille, joihin on reagoitava myös ensi hallituksen kaudella. Yhteisvalinta tiedekuntien välillä ja pääsykokeiden merkityksen väheneminen vaikuttaa valmennuskursseihin ja sitä kautta Lexin talouteen, johon pitää kehittää nykyisiä sekä luoda täysin uusia tulonlähteitä paikkaamaan todennäköistä aukkoa taloudessa. Toisaalta myös suoraan papereilla sisäänpäässeiden ja esimerkiksi Helsinkiin halunneiden sitouttaminen osaksi Lexiä ja sen muodostamaa yhteisöä asettaa toiminnalle uusia vaatimuksia.

 

Krista Alanen

1. Esittele itsesi.

Olen Krista Alanen, 21-vuotias alkuperäinen lempääläläinen ja kolmannen vuosikurssin lexiläinen.

2. Miksi haluat puheenjohtajaksi?

Lex on vienyt palan sydämestäni. Olen opintojeni alusta lähtien ollut äärimmäisen innokas toimimaan erilaisissa tehtävissä Lexin eteen ja viihtynyt niiden parissa äärimmäisen hyvin, eikä intoni näitä asioita kohtaan ole kuluneen hallitusvuoteni aikana hiipunut. Päinvastoin - koen entistä suurempaa paloa ja innokkuutta ainejärjestöämme kohtaan, ja haluankin siten tehdä jotakin aiempaa vastuullisempaa. Koen halua päästä kehittämään Lexin toimintaa, jotta yhä useampi lexiläinen saisi elämää rikastuttavia kokemuksia opiskeluajoistaan, oli se sitten tapahtumien tai kiinnostavien opintojen kautta. Olen saanut yhdistykseltä paljon unohtumattomia kokemuksia ja nyt olisin valmis antamaan takaisin kaiken mahdollisen itsestäni.

3. Mitä vahvuuksia sinulla on puheenjohtajan tehtävään?

Osaan kuunnella erilaisia näkemyksiä ja tuoda niitä yhteen, joten puheenjohtajan rooli kompromissien etsijänä olisi varsin luonnollinen. Vahvuutenani pidän myös sitä, että olen valtavan kiinnostunut erilaisista ihmisistä, sillä tiedän tehtävän sisältävän paljon läsnä olemista ja toisten kuulemista. Haluan kaikkea parasta muille, ja tiedän, että jos puheenjohtajan tehtävä minulle suotaisiin, tekisin kaikkeni varmistaakseni sen, että mahdollisimman monella on hyvä ja turvallinen olla Lexissä. Edellämainitusta huolimatta tiedän, että puheenjohtajana olisin ajamassa ennen kaikkea Lexin parasta, eikä päätöksenteko ole aina yksinkertaista.  Viime kädessä olisinkin valmis tekemään päätökset yhdistyksen tavoitteet etusijalla asioissa, joissa muuten ei ratkaisua saataisi syntymään. Vaikka olen kuuntelevainen, en pelkää kannanottoa, jos ja kun se on tarpeen tehdä yhdistyksen etua varten. Tulisin ottamaan kaikessa päätöksenteossa huomioon Lexin tavoitteet ja arvot.

4. Mitä muuttaisit Lexissä?

Lexiläisten keskuudessa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jonka haluaisin valjastaa käyttöön aiempaa tehokkaammin. Tämä voisi olla vastuutehtävien jakamista useammalle, tai kenties kokonaan uusien tehtävänimikkeiden tai konseptien luomista, jotta mahdollisimman moni innokas pääsisi aidosti tekemään hyvää yhteisen edun eteen. Lisäksi haluaisin parantaa lexiläisten hyvinvointia, turvallisuudentunnetta ja sitä, ettei kukaan kokisi jäävänsä yksin. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi olemassa olevien hyvinvointipalveluiden tiedottamisen lisäämisellä tai asioiden esiin ottamisella aiempaa vahvemmin. Nämä asiat ovat vaikeita, mutta koska Lexillä Lexillä on myös potentiaalia hyväntekeväisyyden tekijänä, josta Roosa nauha -kampanja on esimerkki, jonka kaltaisia tempauksia olisi mielestäni edistyksellistä ja järkevää järjestää aiempaa enemmän. Kokisin loistavana lisänä, jos Lex-alumnien tietotaitoa ja intoa saataisiin hyödynnettyä aiempaa enemmän esimerkiksi asiatapahtumissa. 

5. Mitä edellinen pestisi tuo puheenjohtajan rooliin?

Kuluneen vuoden tehtävä pääsihteerinä on tuonut ensinnäkin varsin monipuolista näkemystä Lexin arjen pyörittämiseen sekä moniin käytännön mahdollistaviin tekijöihin aina laskujen maksamisesta hallinnollisten asioiden järjestämiseen. Toisekseen olen viettänyt kuluneen vuoden aikana runsaasti aikaa yhdessä lexiläisten keskeisimmistä kohtauspaikoista ja lexiläisyyden kulmakivistä – Lexin toimistolla. Olen päässyt tutustumaan laajaan ihmiskirjoon ja kuulemaan erilaisia näkemyksiä yhdistyksen toiminnasta ja kenties siihen kaivattavista muutoksista. Käsitys yhdistyksen toiminnasta sekä viime vuoden ihmisläheinen tehtävä yhdessä luovat mielestäni vankan pohjan puheenjohtajan rooliin, sillä ilman ymmärrystä yhdistyksen toiminnasta asioita on vaikea hahmottaa, eikä ilman tietämystä lexiläisistä tai ihmisläheistä otetta voi löytää oikeita toimintatapoja tai tuoda ihmisiä yhteen.

6. Miten jaksat toisen hallitusvuoden?

Hallitusvuodet tulisivat eroamaan hurjasti toisistaan, vaikka tietysti tietyt rutiinit säilyisivätkin. Kuluneen vuoden varsin käytännöllinen tehtävä muuttuisi puheenjohtajana laajemmaksi ja vastuullisemmaksi, mutta vähemmän konkreettiseksi. Ympäristö, olosuhteet ja erityisesti ihmisten kohtaaminen pitävät mielen varmasti virkeänä. En koe jaksamisessa olevan ongelmaa myöskään siksi, että tiedän, ettei asioita tarvitse yksin tehdä. Vaikka joskus uuvuttaisikin, ei senkään kanssa tarvitsisi märehtiä yksin kotona, sillä apu ja tuki on aina lähellä.

7. Miten huolehdit hallituksen jaksamisesta ja motivoimisesta?

Pitäisin huolen siitä, että jokainen muistaa ottaa aikaa itselleen, eikä elä ja hengitä tehtäväänsä taukoamatta. Niin kaikkien jaksaminen ja motivaatio pysyy yllä. Tiedän itse kokemuksesta, että on helppoa unohtaa oman arjen pyörittäminen ja lepo, jos pestiin kuuluvia tehtäviä kasaantuu. Olen kuitenkin sitä mieltä, että vaikka tehtävää on kaikilla paljon, ei mikään ole niin vakavaa, etteikö itsestään voisi pitää huolta. Tulisin tätä varmasti toistamaan vuoden kuluessa. Stressaavina hetkinä olisin aina tukeva olkapää ja passittaisin tarpeen tullen vaikka kotiin lepäämään tai lomareissulle. Koen tärkeäksi keskustelun hallituksen jäsenten välillä sekä yhdessä että kahden kesken, jotta vaikeisiin kohtiin voidaan löytää yhdessä ratkaisu. Vaikka välillä siis itkettäisi, niin ainakin voidaan sitten itkeä yhdessä.

8. Paljon olet itse valmis auttamaan muita hallituslaisia?

Niin paljon kuin itsestäni vain on muille enemmän apua kuin haittaa! Teen enemmän kuin mielelläni töitä myös muiden auttamiseksi ja olen sellainen ollut alusta asti. Puheenjohtajan tehtävään kuuluu mielestäni vahvasti myös se, että autetaan muita. Oman navan tuijottaminen ei auta ketään, ja yleensä yhdessä tekeminen nopeuttaa, helpottaa ja keventää tekemisen tuskaa. Hallitus on tiimi ja sen toiminta vaatii kaikilta panoksen. Olisin siis valmis auttamaan aina tarvittaessa Kirkkotien lattioiden luuttuamisesta kimuranttien kysymysten pähkäilemiseen.

9. Onko Lex tapahtuma- vai edunvalvontaorganisaatio?

Molempia. Koen, että edunvalvonta ja pitkälti kulisseissa tehty vaativa ja pitkäjänteinen työ opiskelun sujuvoittamisen ja opintojen laadunvalvonnan eteen toimii Lexin ytimenä, mutta näkyvämpänä ulkokuorena toimii kirjava ja ihmisiä yhteen saattava tapahtumasektori. Tapahtumia järjestävänä toimijana Lex luo yhteishenkeä, mahdollistaa erilaisia väyliä toteuttaa itseään sekä oppia tärkeitä taitoja myös työelämää varten, unohtamatta kanssalexiläisiin tutustumista. Molemmilla puoliskoilla on hyvinkin erilaiset tehtävät ja siten myös tavoitteet, mutta koen yhtäläisen tärkeäksi osaksi toimintaamme. Ilman toista osaa ei Lex olisi entisensä.

10. Mitä tulevaisuuden haasteita Lexillä on?

Isona teemana on muun muassa tulevan todistusvalintauudistuksen vaikutukset Lexin toiminnan aktiivisuuteen ja valmennuskurssitoimintaan, sillä uudistuksen vaikutukset eivät ole ennakoitavissa pitkällä tähtäimellä. Toisena teemana on Lex Librin haasteet ja siihen liittyvät kysymykset sekä suurempana kokonaisuutena taloudellisen vakauden ylläpidon varmistaminen aiempaa tehokkaammin. Kolmantena haasteena on kurssi- ja opetustarjonnan laadun varmistaminen tulevaisuudessa.

Pääsihteeri

Mia Vainio

1. Kuka olet ja miksi haet juuri pääsihteeriksi?

Hei kaikki! Olen Mia Vainio, 21 vuotias toisen vuosikurssin opiskelija, ja olen alun perin kotoisin Espoosta. Haen juuri pääsihteeriksi sen vuoksi, että viihdyn hyvin toimistolla, ja koen, että minusta tulisi hyvä pääsihteeri Lexille. Haluaisin viettää päivystyksissä aikaa kaikkien kanssa, ja pääsihteerin muutkin tehtävät kiinnostavat. Olen tehnyt viimeisen vuoden aikana paljon eri hommia Lexissä, ja kokisin nyt olevani valmis ottamaan lisää vastuuta.

2. Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi pääsihteerin tehtävien kannalta

Vahvuuksiini kuuluu iloinen olemukseni, ja se että pyrin aina löytämään kaikesta jotain hyvää. Tulenkin toimeen kaikkien kanssa, ja olen muutenkin kaikille ystävällinen ja kohtelias. Lisäksi olen valmis heittämään itseni likoon koko vuoden ajaksi. Heikkouksiini kuuluu ehkä se, etten välillä osaa pyytää muilta apua, vaan yritän tehdä kaiken itse, jolloin en ehkä pysty hoitamaan kaikkia hommia yhtä hyvin ja huolellisesti.

3. Mitä uudistaisit toimistolla tai mitä hankkisit sinne?

Toimisto on tällä hetkellä mielestäni sen verran hyvässä kunnossa, ettei se vaadi paljoa uudistamista. Pöydän ja sohvan lisäksi sieltä löytyy myös jakkaroita, mikäli muut paikat loppuvat, mikä on hyvä. Haluaisin kuitenkin selkeyttää toimistolla sijaitsevaa Lexin kirjastoa, jotta se olisi kaikkien Lexiläisten tavoitettavissa, ja kaikki tietäisivät, mitä kirjoja siellä on, sekä miten lainaus toimii. Lisäksi olisi hyvä, jos hyvin toimivia tietokoneita olisi ainakin kaksi, jotta työskentely olisi mahdollista, vaikka yksi koneista olisi varattuna.

4. Miten ja mihin toimistoa käytettäisiin?

Toimiston päivystyksien aikana toimistoa tulisi mielestäni käyttää ensisijaisesti lexiläisten ns. olohuoneena, johon olisi aina mukava tulla kahville tai vaikka vaan purkamaan lukustressiä. Tällöin ne, jotka haluavat työskennellä rauhassa, voivat joko tehdä hommiaan tietokonehuoneen puolella tai vaikka kirjastossa. Päivystyksien ulkopuolella toimistolla tulisi kuitenkin olla työrauha. Toimisto onkin hyvä paikka järjestää kokouksia ja tapaamisia pienemmälle porukalle, ja toimiston tietokoneita voidaan myös käyttää esimerkiksi LexPressin, Calsarin ja fuskimatrikkelin tekoon.

5. Mitä tekisit, jotta mahdollisimman moni kokisi, että toimistolle on matala kynnys tulla?

Omalla olemuksellaan saa jo paljon aikaan. Olemalla iloinen ja ystävällinen, jokaisella on mukavampi tulla käymään. Jos ihmiset kokevat, että toimistolla on aina joku kenen kanssa voi jutella, laskee se kynnystä tulla käymään. Ottaisin kaikki siis toimistolla huomioon, ja jos toimistolle tulee joku, joka ei siellä ennen ole käynyt, juttelisin myös hänen kanssaan. Välillä toimistolla voidaan myös tarjoilla herkkuja, joka myös innostaa kaikkia saapumaan paikalle. Tärkeää on myös tutustuttaa fuksit heti ensimmäisillä viikoillaan toimistoon ja pääsihteeriin, jotta he uskaltaisivat myös myöhemmin tulla vierailemaan. Lisäksi joitain pienen henkilömäärän tapahtumia voitaisiin toimistolla järjestää. Suurempien henkilömäärien tapahtumat tulisi kuitenkin pitää Kirkkotiellä tai Calonialla.

6. Millaista kokemusta sinulla pääsihteerin pestiä ajatellen?

Olen seurannut omasta fuksisyksystä lähtien pääsihteerin toimintaa, ja olen ollut useita kertoja myös päivystämässä itse toimistolla. Hallitustoiminnasta minulla on lisäksi kokemusta lukiosta, joka tietenkin poikkeaa huomattavasti Lexin hallituksen toiminnasta, mutta on antanut jonkinlaista kuvaa siitä, mitä hallitusvuosi tarkoittaisi.

7. Hallitsetko eheän kielellisen ilmaisun ja osaatko poimia olennaiset asiat informaatiotulvan joukosta?

Mielestäni hallitsen hyvät kirjoitustaidot, ja osaan myös kokouksissa poimia ne tärkeimmät pointit, jotka pöytäkirjaan tulisi kirjoittaa. Tietysti tämäkin taito harjaantuu vähitellen pöytäkirjoja kirjottaessa.

8. Kuinka järjestelmällinen olet?

Pidän siitä, että asiat ovat järjestyksessä. Minulle on tärkeätä, että tavarat ovat juuri siellä, missä haluan niiden olevan ja yleensä säilytänkin tavaroita aina samassa paikassa. Pidän myös kalenteria tärkeistä tapahtumista ja aikataulullisesti olen täsmällisesti paikalla pyydettyyn aikaan. Pitäisinkin toimiston varmasti siistinä, ja asiat järjestyksessä, jotta sinne olisi mukava jokaisen tulla.

9. Miten mahdollistaisit sujuvan yhteistyön talousvastaavan kanssa?

Sujuvan yhteistyön eteen tulee tehdä jotain, eikä se onnistu itsestään. Pääsihteerinä toimiessani olisin jatkuvasti talousvastaavaan yhteydessä talousasioista, ja olisin tietenkin myös valmis tapaamaan aina tarvittaessa. Jos kohtaan ongelmia laskujen maksamisessa tai muissa raha-asioissa, keskustelisin tietenkin myös talousvastaavan kanssa asioissa. Kaikki tarvittavat talousasiat tulisi siis hoitaa yhteistyössä, joka ei olisi minulle mikään ongelma.

10. Oletko valmis joustamaan opinnoissasi tarvittaessa?

Hallitusvuoden aikana pyrkisin tietysti myös välillä opiskelemaan, mutta hallitustehtävät menisivät edelle. Hallitustehtävien ja opiskelujen hoitamisessa on tietenkin omat vaikeutensa, mutta kyse on myös paljon siitä, miten asioita aikatauluttaa. Olen myös nyt kuluneen vuoden aikana opiskellut sen verran aktiivisesti, että opinnot voisi hallitusvuotena ottaa vähän rennommin.

Aleksi Rautiainen

1. Kuka olet ja miksi haet juuri pääsihteeriksi?

Olen Aleksi Rautiainen, 25-vuotias, alkujaan Kanadasta ja Helsingin kautta turkulaistunut toisen vuoden lexiläinen. Haen pääsihteeriksi, koska olen tehnyt vastaavia tehtäviä aikaisemmissa työpaikoissani, joten olen varma, että nämä kokemukset antavat erinomaiset valmiudet suoriutua kyseisestä pestistä. Lisäksi aidosti nautin ihmisten seurasta, sekä olen seurannut aikaisempien hallitusten ansiokasta työtä, jota haluan myös jatkaa omalla panoksellani.

2. Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi pääsihteerin tehtävien kannalta?

Vahvuuksiani ovat ehdottomasti kyky kuunnella ja huomioida muita. Ennakkoluuloton ja rento asenne muita kohtaan vie mielestäni pitkälle. Tämän lisäksi pilke silmäkulmassa kovalla työmoraalilla höystettynä, kuitenkaan asiallisuutta unohtamatta, työskenteleminen ovat asioita, joista olen saanut erityisesti hyvää palautetta aiemmilta työnantajiltani.

Heikkouksina minulla on pääsihteerin tehtävää ajatellen esimerkiksi gluteenittomien leipomusten valmistaminen sekä toimiston uuden kopiokoneen käyttäminen.

3. Mitä uudistaisit toimistolla tai mitä hankkisit sinne?

Haluaisin mahdollistaa toimistolta ostettavien tuotteiden maksamisen esimerkiksi MobilePay-sovelluksella, koska nykypäivänä yhä harvemmin tulee käytettyä käteistä.

4. Miten ja mihin toimistoa käytettäisiin?

Toimistoa käytettäisiin samalla tavalla kuin tähänkin mennessä. Kohtaamispaikkana, työskentelyyn, rentoutumiseen ja viihtymiseen, kokoustamiseen ja mahdollisten muiden tarpeiden täyttämiseen – yhdessä ja yhteisesti.

5. Mitä tekisit, jotta mahdollisimman moni kokisi, että toimistolle on matala kynnys tulla?

Matalan kynnyksen loisin omalla positiivisella asenteella. Innokkuuteni ja sosiaaliset taitoni ovat ainakin ystävieni mielestä piirteitä, jotka välittyvät muihin ihmisiin, ja he kokevat, että tämän takia olen helposti lähestyttävä. Mielestäni toimisto kuuluu kaikille ja sinne pitäisi pystyä tulemaan milloin tahansa, vaikka yksin. Tämän tehostamiseksi toimistolle voisi järjestää muutakin oheisohjelmaa, kuten lautapelejä, joiden äärellä usein sosialisoituu helposti ennestään tuntemattomienkin kanssa.

6. Millaista kokemusta sinulla pääsihteerin pestiä ajatellen?

Aikaisemmat työkokemukseni, kuten vaateliikkeessä myyjänä toimiminen, ovat olleet hyvin samanlaisia kuin mitä pääsihteerin tehtäviin kuuluu. Näitä ovat mm. tilitys, asiakirjojen laatiminen, siivoaminen ja jäsenrekisterin ylläpito. Vaikka en näe jäsenistöä samalla tavalla asiakkaina, ennemmin toisena perheenä, uskon, että aikaisempi asiakaspalvelukokemus on valttina myös erityisesti sinne tulevien ihmisten viihtyvyyden eduksi. Lisäksi olen hionut timanttiset leipomistaidot, vaikka itse sanonkin.

7. Hallitsetko eheän kielellisen ilmaisun ja osaatko poimia olennaiset asiat informaatiotulvan joukosta?

Tiedostan, että eheä kielellinen ilmaisu on asia, jota minun tulee kehittää ja niin olen tehnytkin. Olennaisten asioiden poimiminen informaatiotulvan joukosta on puolestaan asia, joka luonnistuu helpommin. Tätä kykyä on kehittänyt erityisesti aktiivinen opiskelu tenttejä varten yön pikkutunneilla.

8. Kuinka järjestelmällinen olet?

Koen olevani järjestelmällinen tärkeiden asioiden suhteen. Tahdon saattaa asiat huolellisesti loppuun, mikä kertoo luottamuksesta. Laitan asiat aina tärkeysjärjestykseen, jotta mitään ei jää tekemättä, jonka jälkeen hoidan systemaattisesti asiat kiireysjärjestyksessä.

 9. Miten mahdollistaisit sujuvan yhteistyön talousvastaavan kanssa?

Sujuva yhteistyö alkaa mielestäni puhtaasti aktiivisella ja avoimella kommunikoinnilla, jota tehostaisin ottamalla selvää talousvastaavan pestistä enemmän.

10. Oletko valmis joustamaan opinnoissasi tarvittaessa?

Olen valmis antamaan kaikkeni tulevalle vuodelle, mikäli minut valitaan pääsihteeriksi, sillä en halua kiirehtiä opintojen suhteen, vaan nauttia lexiläisyydestä ja kaikesta, mitä tällä ainejärjestöllä on annettavana.

Talousvastaava

1. Miksi juuri sinä olisit hyvä talousvastaava?
2. Mihin laittaisit enenmmän rahaa?
3. Mistä konkreettisesti leikkaisit?
4. Mitä teet jos/kun budjetti ylittyy?
5. Minkälainen sijoittaja olet?
6. Mikä on taloustoimikunnan rooli yhdistyksessä? Miten kehittäisit taloustoimikuntaa?
7. Miten kehittäisit varainhankintaa?
8. Keksi uusi yritysyhteistyön muoto?
9. Miten kehittäisit valmennuskurssitoimintaa?

Ei vastauksia

Tiedotusvastaava

Arttu Kauppinen

1. Miksi haet juuri tiedotusvastaavaksi?

Pyrin tiedotusvastaavaksi monesta syystä. Ensinnäkin, olen luonteeltani puuhamuumi ja haluan tehdä osani yhteisen hyvän eteen. Esimerkiksi aiemmin Lexissä olen autellut monen tapahtuman järjestelyissä, toiminut valmennuskurssitutorina, sekä hoitanut vuosikurssini oppikirjojen tilausta. Toiseksi, nautin valtavasti kirjoittamisesta, mitä saisin pestissä harjoittaa runsaasti. Merkittävin syy minulle hakea tiedotusvastaavaksi on Cal§arin kasaaminen.

2. Miksi uskot sopivasi tiedotusvastaavaksi?

Haluan uskoa, että ulosantini niin kirjallisesti kuin suullisestikin on selkeää, ymmärrettävää ja informatiivista. En ota elämää millään muotoa vakavasti, mutta siitä huolimatta ymmärrän missä ja milloin kuuluu viestiä asiallisesti, ja osaan sen myös tehdä.

Cal§ariin panostaisin, sillä se on suurin motivaationi tiedotusvastaavaksi pyrkimiseen. Tavoitteenani olisi julkaista Cal§ari jokaisena Kelan mukaisena opintokuukautena, sekä kesäspesiaali tenttienuusijasurkimuksille. Cal§ari olisi minun suosikkilapseni, jonka lellisin pilalle.

Minulla on kokemusta markkinoinnista, sillä olen tehnyt kaupallista yhteistyötä omien somekanavien kautta menneisyydessäni, huomionhakuinen tyrkky kun olen. Olen pitänyt useampaa erilaista blogia; Lexin huhutun blogin tahtoisin herättää henkiin jossain muodossa.

3. Mikä tekisi sinusta hyvän tiedotusvastaavan Lexille?

Ks. 1. & 2.

4. Onko sinulla kuvanmuokkaustaitoja?

En haluaisi kehuskella, mutta muokkaan itse kaikki Instagram-kuvani! Olen käynyt kuvataidekoulua, jossa yhtenä oppiaineena oli juuri kuvankäsittely ja -muokkaus, joten hallitsen yleisimmät kuvanmuokkausohjelmat. Tosin RIP Paint. 

5. Cal§arin linja?

Oma huumorintaju on hyvin hyvin synkkä, sellainen jota ei edes ulommaisin tähti valaise. Minun linjani Cal§arin tyylin suhteen olisikin melko lepsu, en voi hyvällä omatunnolla muuta sanoa. Tänä Herran vuonna 2018 aivan kaikesta loukkaannutaan, joten mielestäni ei ole merkitystä varooko jotain tiettyä aihepiiriä vai ei. Huumori on taiteenmuoto ja taiteella ei pitäisi olla minkäänlaisia rajoituksia. Tästä huolimatta, en näe mitään humoristista yksittäisen henkilön yksityiselämän ruotimisessa, joten sellaista ei Cal§arin sivuilla varmaankaan tyranniankaudellani näkyisi. Hyväntahtoinen roastaus ja rakastava naljailu on kuitenkin asia erikseen. 

6. Miten haluaisit kehittää tapahtumien markkinointia?

Tapahtuma- ja tiedotustoimikunta voisivat tehdä enemmän yhteistyötä, jotta tapahtumien markkinointia voidaan kohdistaa oikealla tavalla oikealle yleisölle jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Käyttäisin tehokkaasti Snapchatin ja Instagramin tarinaominaisuuksia tapahtumista tiedottamiseen, niihin houkutteluun ja tietynlaisen mystiikan luomiseen. Vuosittaisten tapahtumien jälkimarkkinointiin kiinnittäisin myös erityistä huomiota.

7. Suurin heikkoutesi tiedottajan pestiä ajatellen?

En ole käyttänyt vanhojen käähkien sosiaalisia medioita, Facebookia ja Jodelia, juurikaan viime vuosien aikana – jälkimmäistä en edes omista. Tällä täsmällisellä hetkellä en siis ole perillä niiden tilasta tai toiminnasta, mutta niiden käyttöä pitänee sitten vain harjoitella.

8. Miten uudistaisit tiedotusta?

Vähentäisin sähköpostitulvaa niiltä osin kuin se vain olisi mahdollista. Esimerkiksi aivan kaikista tapahtumista ei mielestäni tarvitse tiedottaa yksittäisellä sähköpostilla, vaan tieto sunnuntaimailissa riittää. Virittäisin myös uudelleen keskustelun jo aiempina vuosina puhuttaneesta Lex-sovelluksesta, joka toisi uusia monipuolisia mahdollisuuksia markkinointiin ja tiedottamiseen. Lisäksi perustaisin Instagram-käyttäjätilin Cal§arille, joka keskittyisi meemien julkaisemiseen. Haluaisin tehdä tiedotuksen kokouksista matalan kynnyksen tilaisuuksia, joihin on mukava tulla, sillä onhan kyseessä toimikuntien kruunaamaton kuningas. Vapaaehtoisia paikalle houkuttelisin joko lahjuksilla (ruoka) tai sitten kovin ottein (ruoska).

9. Miten hoitaisit tilanteen, jossa joku on loukkaantunut Cal§ari-jutusta?

Lähtökohtaisesti Cal§arissa ei tule julkaista juttua, joka on tietoisesti tarkoitettu loukkaavaksi. Cal§arin tyyliin kuitenkin kuuluu musta huumori, joka toisinaan voi koskea tiettyä ihmistä. Uskon, että tämän suurin osa ainejärjestöstämme ymmärtää. Jos joku kuitenkin kokee tulleensa loukatuksi, käsittelisin asian vyyhtiin liittyvien henkilöiden kanssa. Mikäli loukkaantunut osapuoli kokisi julkisen anteeksipyynnön tarpeelliseksi, sen hän tilanteen mukaisesti saisi.

Klubimestari

Tanja Kulmala

1. Miksi haet klubimestariksi

Olen Tanja Kulmala, 21-vuotias 2. vuoden lexiläinen. Haen klubimestariksi, koska Kirkkotiellä on minulle todella suuri merkitys lexiläisten kohtaamispaikkana ja ikimuistoisten iltojen tapahtumapaikkana. Toimiessani tänä vuonna ELSAn tapahtumavastaavana olemme olleet Kirkkotiellä vuokralaisina lukuisia kertoja, jolloin toimintatapojen tullessa tutuksi tuo merkitys on yhä syventynyt ja pitkäaikainen haave klubimestarin pestistä on vain vahvistunut.

2. Miten Kirkkotie palvelee jäsenistön tarpeita?

Kirkkotie on ehdottoman tärkeä osa Lexin kulttuuria monipuolisten tapahtumien paikkana. Kirkkotiebileet ovat aina odotettuja, ja eroavat mielestäni merkittävästi perus baaribileistä tiiviin tunnelmansa ansiosta. Lisäksi Kirkkotie on tärkeä asiallisempien tapahtumien, kuten Klubi-iltojen järjestämispaikkana. Kirkkotie on myös ehdottoman tärkeä Spexin harjoittelupaikkana ja säästää vaivaa usein järjestettävien harjoitusten ja improjen osalta, kun sopivia harjoittelutiloja ei tarvitse jatkuvasti olla vuokraamassa ja metsästämässä muualta. Kirkkotie on oiva paikka toimikuntakokouksien, sitsien ja myös LexKurssien käyttöön tarvittaessa. Kirkkotie palvelee jäsenistöä myös jäsenetuna tarjottavan edullisen vuokrausmahdollisuuden kautta. 

3. Miten kehittäisit Kirkkotietä tai olisitko kiinnostunut kartoittamaan uuden tilan hankintaa?

Tahtoisin hankkia Kirkkotielle jonkin uuden ratkaisun käsien kuivaamiseen WC-tiloissa. Nykyiset puhaltimet ovat melko tehottomat ja epähygieeniset, joten siihen tahtoisin hankkia joko uudet laitteet tai vaihtoehtoisesti paperitelineet. Mielestäni tällä hetkellä uuden tilan hankkiminen ei ole ajankohtaista, sillä Kirkkotie on kaikessa hämyisyydessään legendaarinen paikka, josta en mielelläni luopuisi. Hyvinä puolina on myös se, että tila on erillinen, mutta kuitenkin sopivalla etäisyydellä yliopistolta ja keskustasta. Myös kaupan läheisyys on suuri plussa esimerkiksi sitsien aikana. Toisaalta esimerkiksi suuren remontin sattuessa kohdalle uuden tilan hankinta joko väliaikaisesti tai kokonaan tulee ajankohtaisemmaksi.

4. Rajoittaisitko ihmismäärää Kirkkotiebileissä? Jos rajoittaisit, niin miten?

Mielestäni käytössä oleva avec-sääntö toimii hyvänä rajoittimena ensihätään, vaikka rajoitus ei kuitenkaan ole erityisen suuri. Tarvittaessa nykyisen kahden avecin säännön voisi supistaa yhteen suurimpien tapahtumien, kuten Kirkkotien wapun suhteen, mutta en toisaalta näe tarpeellisena ennakkolipunmyyntiä tai muuta suurempaa seulaa Kirkkotiebileissä, sillä juuri tietynlainen avoimuus ja jokaisen lexiläisen mahdollisuus saapua paikalle on yksi Kirkkotiebileiden vahvuuksista.

5. Kuvaile mielestäsi vaikein mahdollinen tilanne Kirkkotiellä. Miten toimisit tilanteessa?

Vaikein mahdollinen tilanne olisi ehdottomasti jokin suuri katastrofi kuten tulipalo, laaja vesivahinko tai vakava henkilövahinkoja aiheuttava onnettomuus. Tällöin klubimestarin täytyy mielestäni pysyä rauhallisena, mutta toimia ripeästi soittaen apua ja ottaen tilanteen suoraselkäisesti hallintaan ja tehden tarpeelliset ensiaputoimet (alkusammutus, elvyttäminen jne.) Myös onnettomuuden jälkipuinti ja selvitys kuuluu klubiksen tehtäviin.

6. Oletko valmis auttamaan muita Kirkkotien käyttäjiä mahdollisissa ongelmatilanteissa?

Tietysti, ja mielestäni se on yksi klubiksen tärkeimmistä tehtävistä. Klubiksen tulee olla vuokrausten aikana tavoitettavissa, ja pyrkiä auttamaan parhaansa mukaan vuokralaisen kohdatessa ongelmia esimerkiksi laitteiden kanssa. Myös Lexin omissa tapahtumissa klubiksen tulee auttaa vieraita tilanteessa kuin tilanteessa.

7. Miten motivoit ihmisiä nakkivuoroihin?

Syksyisin parhaana motivaationa toimii ehdottomasti uusille fukseille jaettavat toimikuntaleimat fuksipasseihin. Keväällä taas hyvinä motivaation lähteinä toimivat kiitostapahtumat ja niihin pääseminen. Mikäli todellinen kato apureissa tapahtuisi, jotain konkreettisempaa ja varmempaa palkitsemisjärjestelmää voisi kehitellä, kuten esimerkiksi haalarimerkkien jakamista tai vastaavaa pientä porkkanaa.

8. Miten suhtaudut Klubiksen alkoholinkäyttöön Kirkkotiebileissä?

Mielestäni klubis voi ottaa hillitysti niin että on hauskaa, kunhan langat pysyvät käsissä ja mahdollisten ongelmatilanteiden ilmaantuessa on kykeneväinen toimimaan ja selvittelemään asioita. Kohtuus on avainsana tähän!

Kiira Laine

1. Miksi haet klubimestariksi

Olen Kiira Laine, kolmannen vuosikurssin lexiläinen, ja olen kotoisin Turun lähipaikkakunnalta, Ruskolta. Olen ollut mukana auttelemassa erinäisten tapahtumien järjestämisessä, ja minulle on syttynyt palava halu päästä tekemään töitä yhdistyksemme eteen. Klubimestarin pestiin haen, sillä mielestäni Kirkkotie on tärkeä lexiläisiä yhdistävä tekijä, meille kaikille yhteinen bilepaikka, jonka pyörien on pyörittävä jatkossakin. Tila on itselleni tullut tutuksi legendaaristen bileiden lisäksi tapahtumien järjestämisen, mm. toogien ja sitsien, ja erityisesti Spexin improjen ja näytelmäharjoitusten kautta. Luottamustehtävissä toimiminen on minulle tuttua, sillä olen ollut esimiestehtävissä useamman vuoden ajan. Vastuullani oli koko myymälän pyörittäminen ja siihen kuului samantyylisiä tehtäviä kuin klubiksenkin tehtäviin; työtehtävien delegointi ja valvominen sekä turvallisuuden ja siisteyden takaaminen. Lisäksi minun oli varmistettava kaikkien laitteiden toimivuus ja järjestettävä niille tarvittaessa huolto. Ongelmatilanteiden sattuessa olin se, johon otettiin ensimmäisenä yhteyttä ja kenen vastuulla oli ratkaista tilanne.

2. Miten Kirkkotie palvelee jäsenistön tarpeita?

Kirkkotie kattaa mielestäni hyvin Lexin jäsenistön tarpeet, sillä se toimii loistavasti niin bileiden ja sitsien, kuin asiallisempien tapahtumien, kuten klubi-iltojen ja kokousten, järjestämiseen. Kirkkotie on todella tärkeä Spexin toiminnalle, sillä se toimii tapahtumapaikkana syksyn improille ja kevään näytelmäharjoituksille. Lexin jäsenetuihin kuuluva edullinen tilavuokra antaa jäsenistölle myös hyvän mahdollisuuden järjestää omia juhlia. Lisäksi Kirkkotie sijaitsee mielestäni hyvällä paikalla, tarpeeksi lähellä keskustaa ja yliopistoa, ja vieressä oleva kauppa tarjoaa (varsinkin sitseillä) mahdollisuuden käydä hakemassa lisää virvoketta. Yhteinen juhlapaikka luo yhteishenkeä eri vuosikurssilaisten kesken ja Kirkkotiellä vallitseekin ihanan rento ja tiivis tunnelma, jollaista baaribileissä ei saa kokea. Kirkkotiellä järjestettävissä bileissä parasta niille ominaisen tunnelman lisäksi on se, että niissä voi huoletta bailata aamuun asti eikä pilkkua tunneta. Valitettavasti suuren luokan tapahtumiin, kuten Kirkkotien Wappuun, tilan neliöt eivät aivan riitä.

3. Miten kehittäisit Kirkkotietä tai olisitko kiinnostunut kartoittamaan uuden tilan hankintaa?

Lähtisin kehittämään Kirkkotien siisteyttä ja erityisesti keittiön ja vessojen hygieenisyyttä. Satsaisin kunnollisiin siivousvälineisiin ja panostaisin siihen, että käytössä olisi aina puhtaita moppeja ja rättejä. Koska olen jonkin sortin siivousintoilija, en pelkää tarttua moppiin bileiden jälkien siivoamiseksi, ja toivoisin saavani tartutettua tätä asennetta myös muille. Keittiön hygieenisyyden varmistamiseksi haluaisin käydä koko keittiön läpi lattiasta kattoon kartoittaen tarvittavat muutokset, jotta mm. käytettävät astiat olisivat varmasti puhtaita. Jos olisi mahdollisuus tehdä remonttia, ehdottaisin lattiakaivon tekemistä alakertaan, sillä tämä auttaisi siivousta huomattavasti. Mielestäni uusia mahdollisia tiloja on hyvä pitää silmällä, mutta panostaisin ennemmin Kirkkotien kunnostukseen, niin kauan kuin se olisi taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto.

4. Rajoittaisitko ihmismäärää Kirkkotiebileissä? Jos rajoittaisit, niin miten?

Kirkkotien bileissä on säilytettävä niille ominainen rento tunnelma, ja mielestäni myös lexiläisten tuomien kavereiden on tunnettava itsensä tervetulleiksi. Tällä hetkellä käytössä oleva avec-sääntö on mielestäni toimiva ratkaisu ”perus” Kirkkotiebileiden henkilömäärän rajoittamiseen. Suurempien bileiden, kuten Kirkkotien Wapun, osallistujamäärää voisi kuitenkin tarpeen mukaan rajoittaa avec-säännön muokkaamisella, esimerkiksi niin, että sallittaisiin vain yksi avec lexiläistä kohden tai ettei aveceja saisi tuoda. Radikaalimpana vaihtoehtona voisi olla myös henkilömäärältään rajattu avec-lista (esim. maksimissaan 50 avecia per bileet), johon ei-lexiläinen vierailija pitäisi ilmoittaa etukäteen sisäänpääsyn varmistamiseksi. Näistä parhaana vaihtoehtona näen avec-määrän rajoittamista yhteen, sillä liiallinen rajoittaminen rikkoo Kirkkotien avoimuutta, jonka säilyttäminen on mielestäni tärkeää.

5. Kuvaile mielestäsi vaikein mahdollinen tilanne Kirkkotiellä. Miten toimisit tilanteessa?

Kuvitellessani vaikeinta mahdollista tilannetta, joka voisi sattua Kirkkotiellä, mieleeni tulee tulipalon syttyminen bileissä, joissa juhlakansaa olisi aivan liikaa. Hätääntyneiden juhlijoiden töniessä toisiaan ihmisiä kaatuisi ja loukkaantuisi ja uloskäynnit tukkeutuisivat. Tällaisen tilanteen sattuessa pyrkisin ensimmäisenä saamaan kaikkien huomion, jolloin voisin pyytää heitä rauhoittumaan ja siirtymään rauhallisesti kohti uloskäyntejä. Valtuuttaisin muutaman henkilön auttamaan ulosohjaamisessa ja loukkaantuneiden voinnin tarkastamisessa. Käskisin heitä soittamaan tarvittaessa apua loukkaantuneille. Mikäli paloalue olisi pieni, yrittäisin sammuttamaan sen itse. Jollen onnistuisi, tarkastaisin kaikkien olevan turvallisesti ulkona ja poistuisin sitten itsekin, jolloin soittaisin hätäkeskukseen. Toivon kuitenkin hartaasti, ettei tällaista tilannetta ikinä oikeasti satu. Ennaltaehkäistäkseni katastrofit Kirkkotiellä pyrkisin kartoittamaan mahdollisia onnettomuustilanteita ja toimintatapoja niiden selvittämiseksi.

6. Oletko valmis auttamaan muita Kirkkotien käyttäjiä mahdollisissa ongelmatilanteissa?

Auttaisin Kirkkotien kaikkia käyttäjiä parhaani mukaan. Minulle saisi luonnollisesti aina soittaa ja lähtisin vaikka yöllä ajamaan Kirkkotielle, jos tilanne sellaista todella vaatisi. Mielestäni klubiksen tehtäviin kuuluu olla vuokralaisten tavoitettavissa.

7. Miten motivoit ihmisiä nakkivuoroihin?

Houkuttelisin ihmisiä pizzan lisäksi kiitostapahtumilla ja kertomalla, miten yhteinen tekeminen luo yhteishenkeä ja uusia kaverisuhteita. Kannustaisin nakkivuorojen ottamista muistuttamalla siitä, kuinka nopeasti aika niissä kuluu, jonka jälkeen onkin taas yllin kyllin aikaa juhlia kavereiden kanssa. Todellisen nakkivuorolaisten puutteen iskiessä harkitsisin palkitsemissysteemiä, kuten jonkin Lex-tuotteen arvontaa vuorolaisten kesken. Lisäksi klubitoimikunnalle ja muille Kirkkotiellä auttaneille voisi järjestää omia kiitostapahtumia, kuten etkoja tai virkistysiltoja.

8. Miten suhtaudut Klubiksen alkoholinkäyttöön Kirkkotiebileissä?

Klubiksena en joisi humalanhakuisesti Kirkkotiebileissä, vaan nauttisin ilolientä hillitysti. Haluaisin pysyä kartalla siitä, mitä bileissä tapahtuu ja näin taata kyvykkyyteni toimia mahdollisten ongelmatilanteiden sattuessa. Tärkeää on pitää homma kasassa niin, että juhlijat viihtyvät ja bileet pysyvät käynnissä aamuun asti.

Tapahtumavastaava

Reetta Pohjankukka

1.Esittele itsesi ja kerro, miksi haet juuri tapahtumavastaavaksi?

Olen Reetta Pohjankukka, 22-vuotias kolmannen vuosikurssin lexiläinen alun perin Naantalista. Haen tapahtumavastaavaksi, koska fuksivuodestani alkaen halusin olla mukana Lexin mahtavien tapahtumien järjestämisessä ja pääsinkin tekemään sitä tapahtumatoimikunnan hallituksesta käsin. Tämän jälkeen kaipasin hieman lisää vastuuta, joten hain kulttuurivastaavaksi, mutta sekään ei täysin sammuttanut tapahtumanjärjestämisjanoani, joten nyt olen valmis osoittamaan taitoni tapahtumavastaavana.

2. Onko sinulla aikaisempaa kokemusta tapahtuman järjestämisestä?

On. Tapahtumahallituksessa pääsin osallistumaan Lexin tapahtumakalenterin suunnitteluun, satunnaisesti auttamaan tapahtumien järjestämisessä yleisellä tasolla sekä järjestämään vuoden 2017 Lex on the Beach -bileet kahden muun hallituslaisen kanssa. Lisäksi kulttuurivastaavana olen järjestänyt Lexin Juusto- ja viiniklubin tapaamisia sekä erilaisia vierailuja muun muassa Saramäen vankilaan, Keskusrikospoliisin rikosmuseoon ja Turun Kaupunginteatteriin.

3. Miten kehittäisit Lexin tapahtumakalenteria?

Mielestäni edellisten vuosien tapahtumavastaavat ovat kehittäneet kalenteria erinomaiseen ja monipuoliseen suuntaan enkä suoralta kädeltä lähtisi tekemään suuria muutoksia. Jos ilmenisi toiveita tai muuta tarvetta muuttaa kalenteria, olen valmis vastaamaan niihin parhaani mukaan.

4. Mitkä 3 tapahtumaa ehdottomasti säilyttäisit ensi vuonna? Entä mitkä 3 poistaisit?

- Olen tyytyväinen Lexin tämänhetkisiin vapputapahtumiin, joten säilyttäisin ehdottomasti ne. Lisäksi Lex on the Beach on mielestäni hauska sekä toimiva konsepti enkä luopuisi Lexin ainejärjestöaktiiveilleen tarjoamista kiitostapahtumista, koska ne ovat hieno tapa osoittaa kiitosta Lexin hyväksi käytetystä ajasta. En lähtisi poistamaan mitään nykyisistä tapahtumista. Osa tapahtumista saattaa kaivata kasvojenkohotusta tai monipuolisempaa mainontaa, mutta mielestäni kalenterin tarjonta on tällä hetkellä hyvä. 

5. Miten tapahtumat tällä hetkellä mielestäsi palvelevat jäsenistön tarpeita/toiveita?

Mielestäni ja oman kokemukseni mukaan hyvin. Jäsenistön tarpeet ja toiveet kehittyvät paitsi ajan myötä niin myös uusien fuksien saapuessa, joten kaikkea on mahdotonta ennakoida, mutta ottaisin itse mielelläni vastaan palautetta ja kehitysehdotuksia sekä lähtisin vastaamaan näihin mahdollisuuksien rajoissa.

6. Keksi uusi alkoholiton tapahtuma.

Veisin lexiläiset mielelläni esimerkiksi pelaamaan huonepakopelejä tai järjestäisin leikkimielisen biljarditurnauksen jossain Turun biljardisaleista.

7. Miten pysyt budjetissa, konkreettinen esimerkki.

Kulttuurivastaavan pesti on ollut hyvä mahdollisuus budjetissa pysymisen harjoittelemiseen. Jos tapahtumaan tarvitaan kuljetuksia, ne kilpailutetaan ja ruokiin sekä juotaviin kuluvan rahamäärän saa hyvin suunniteltua Foodien sekä Alkon sivujen kautta. Lisäksi jotkut tuotteet, tavarat tai palvelut voi saada edullisemmin tarjoamalla näkyvyyttä Lexin tiedotuskanavissa.

8. Miten pidät langat käsissä, kun tekemistä ja muistettavaa on paljon, konkreettinen esimerkki.

Olen hyvin organisoitu ihminen; kirjoitan muistettavat asiat ylös sekä konkreettiseen että puhelimeni kalenteriin ja tarvittaessa asetan puhelimeeni muistutuksia. Suunnittelemalla ja ennakoimalla pääsee mielestäni jo pitkälle.

Emma Marttinen

1. Esittele itsesi ja kerro, miksi haet juuri tapahtumavastaavaksi?

Olen Emma Marttinen, 22-vuotias toisen vuosikurssin lexiläinen, Helsingistä kotoisin. Jo fuksivuoden alusta lähtien olen ollut mukana oikeastaan kaikessa mahdollisessa; toogaorjana, lukemattomissa tapahtumissa keittiössä ja nakkivuoroissa, vujutoimikunnassa, AMMM-toimikunnassa ja mitä näitä nyt on. Mahtavien tapahtumien innoittamana päätin hakea tapahtumahallitukseen, jossa sain kosketusta itse tapahtumien järjestämiseen. Tänä syksynä halusin päästä vastuuseen hauskan toiminnan järjestämisestä Lexin ihanille naisille, joten päätin hakea ämmäkerhon Pää-ämmäksi. Vastuutehtävien tuloksena minulle on kuitenkin herännyt into päästä toteuttamaan ja järjestämään tapahtumia koko Lexille, jonka takia päätin hakea vuoden 2019 tapahtumavastaavaksi.

2. Onko sinulla aikaisempaa kokemusta tapahtuman järjestämisestä?

On, paljonkin!  Olen järjestänyt jo yläasteella ja lukiossa erilaisia tapahtumia tutorina toimiessani, kuten ryhmäytymispäivää ensimmäisen vuoden oppilaille. Olin myös vastuussa mm. lukioni Wanhojen tanssien jatkojen järjestämisestä. Lexissä olen tapahtumahallituksen kautta saanut olla mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia, kuten Lex on the Beachia, Keijoa ja Pyhiinvaellusta.

3. Miten kehittäisit Lexin tapahtumakalenteria?

Haluan ehdottomasti kuunnella jäsenten toiveita tapahtumakalenterin suhteen ja reagoida niihin. Mielestäni tapahtumakalenteri on tällä hetkellä hyvällä mallilla, mutta joitakin tapahtumia voisi toki ns. ”brändätä” uudelleen. Esimerkiksi IPN on konseptina huippu, mutta sen kiinnostavuutta voisi lisätä viemällä sitä sisällöllisesti uuteen suuntaan, kuten keksimällä uutta ohjelmaa. 

4. Mitkä 3 tapahtumaa ehdottomasti säilyttäisit ensi vuonna? Entä mitkä 3 poistaisit?

Vaikea kysymys, liikaa huippuja tapahtumia! Säilyttäisin ehdottomasti Lex on the Beachin ja Keijon. Tietysti myös vappu on vuoden tärkeimpiä tapahtumia, johon kulunut opiskeluvuosi huipentuu. En tällä hetkellä poistaisi mitään tapahtumaa, sillä jokainen tapahtuma tuo vaihtelua ja sisältöä Lexin tapahtumakalenteriin. Jos joku tapahtuma pitäisi poistaa, olisi tärkeää kuulla jäsenistön kanta, joka ilmenee toki osittain tapahtumien kävijämääristä. 

5. Miten tapahtumat tällä hetkellä mielestäsi palvelevat jäsenistön tarpeita/toiveita?

Tapahtumat palvelevat omasta kokemuksestani jäsenistön tarpeita hyvin tällä hetkellä. Tietenkin muutosideoita on otettava vastaan, ja olen valmis kartoittamaan jäsenistön toiveita ja tarpeita tapahtumien suhteen.

6. Keksi uusi alkoholiton tapahtuma.

Esimerkkeinä hyvinvointi-ilta, kisakatsomo, tai juvis- ilta eri maiden ruokien maisteluun. Olen innokas kehittämään uusia tapahtumakonsepteja sekä muovaamaan jo olemassaolevia uuteen suuntaan.

7. Miten pysyt budjetissa, konkreettinen esimerkki.

Budjetissa pysyminen vaatii budjetin tiukkaa seurantaa, sekä tapahtumien kustannusten sopeuttamista käytössä olevaan budjettiin. Tapahtumat ovat myös suunniteltava huolella, ja otettava tapahtumahallitusta mukaan suunnitteluun. On pyrittävä ennakoimaan mahdolliset yllätykset, jotka voisivat vaikuttaa budjettiin ja sopeuttaa sitä sen mukaan. Myös yrityssponsoreiden enempi hyödyntäminen tietyissä tapahtumissa laskisi niiden kustannuksia Lexille. 

8. Miten pidät langat käsissä, kun tekemistä ja muistettavaa on paljon, konkreettinen esimerkki.

Etukäteen suunnittelu ja asioiden jatkuva muistiin kirjoittaminen on äärimmäisen tärkeää. Myös tarkkojen aikataulujen ja määräpäivien kirjaaminen auttaa pitämään langat käsissä, kun tekemistä on paljon.

Ulkosuhdevastaava

Jermu Salminen

1. Esittele itsesi

Olen Jermu Salminen, 22-vuotias, toisen vuoden Lexiläinen, alun perin Tampereelta kotoisin.

2. Miksi haet ulkosuhdevastaavaksi?

Haen ulkosuhdevastaavaksi, sillä haluan edistää lexiläisten kiinnostusta ja innostusta KV-viikkoja kohtaan. Olen saanut opiskeluaikani parhaita kokemuksia juuri näiltä viikoilta ja haluankin levittää KV viikkojen ilosanomaa kaikille. Koen myös tärkeäksi sen, että jo opiskeluvaiheessa tulevat lakimiehet tekevät yhteistyötä muiden opiskelijoiden kanssa, jotta ammattiin päästyämme meitä on helppo lähestyä.

3. Miten olet ollut mukana ulkoasiaintoimikunnan toiminnassa ja muutoin Lexin toiminnassa?

Olin mukana järjestämässä meidän KV-viikkoa, pidin muun muassa Minttuolympialaisissa viestirastia ja tarjouduin hostaamaan, mutta hosteja riitti muutenkin. Olin MuSuSu:ssa ja Kirkkotien vapussa juomanjakovuorossa, olen ollut sitsikeittiössä niin Lexin omissa kuin poikkitieteellisissäkin tapahtumissa, olin myös sekä vuosijuhla-, että mölkkytoimikunnassa.

4. Mitä kaikkea haluaisit ulkosuhdevastaavana tehdä? 

Ulkosuhdevastaavana haluaisin innostaa ihmisiä KV-viikoille ja muutenkin Lexiläisiä tekemään yhteistyötä muiden tiedekuntien kanssa, 

5. Miten paljon kv-viikkoja olet valmis kiertämään?

Olen valmis kiertämään vaikka kaikki KV-viikot, mutta en kuitenkaan koe sitä välttämättömäksi ulkosuhdevastaavalle. En näe poissuljettuna sitä, että jos tietty viikko on kovin suosittu, luovuttaisin paikkani jollekin kv-viikkoja kokeneelle Lexiläiselle. Mielestäni tärkeintä on, että viikoille pääsee osalliseksi mahdollisimman moni. En kuitenkaan olisi valmis lähettämään viikoille esimerkiksi kolmea ensikertalaista.

6. Miten vakuutat uudet opiskelijat ja ensikertalaiset mukaan kv-viikoille?

Vakuutan uudet opiskelijat KV-viikoille yksinkertaisesti puhumalla niistä. KV-viikot myyvät itse itseään, konsepti on loistava.

7.  Miten rahoitat vuotesi intsekkinä?

Olen harkinnut ulkosuhdevastaavaksi hakemista jo noin vuoden ajan ja olenkin säästänyt sitä varten pidemmän aikaa.

8. Miten aktivoisit vaihtareita lisää mukaan Lexin toimintaan?

Vaihtareita aktivoisin tekemällä yhteistyötä Elsa:n sekä tulevan uuden vaihtarivastaavan kanssa. Itsekin vaihdossa olleena pidän tärkeänä sitä, että vaihtarit saavat tehdä asioita omilla ehdoillaan ja Elsan tapahtumiin heillä on selvästi ollut pienin kynnys lähteä mukaan.

9. Millaista poikkitieteellistä yhteistyötä tulisit hallitusvuotesi aikana tekemään? 

Haluaisin tehdä lisää yhteistyötä Stadgan kanssa.

Opintovastaava

Elina Soininen

1. Kuka olet?

Olen Elina Soininen, 21-vuotias toisen vuosikurssin opiskelija. Olen viime syksystä lähtien ollut mukana aktiivisesti Lexin toiminnasta, ja nyt haluaisin tehdä jotain vielä enemmän. Viime vuoden toimin LexKurssien kurssiassistentin tehtävässä, jossa sain jo ottaa paljon vastuuta ja näyttää taitoni. Näin pääsin osoittamaan, että isojen asioiden organisointi ja täysin uusien tehtävien omaksuminen sujuvat minulta hyvin. Valmennuskurssiassistenttina pääsin myös seuraamaan pääsykoeuudistusta aitiopaikalta, joka on ollut viimeaikoina hyvin keskeisenä puheenaiheena sekä tieteenharjoittajien keskuudessa yleisesti että edunvalvonnassa. Minulla on siis hyvä kuva tiedekunnassa tapahtuvista uudistuksista. Nyt syksyllä olin myös tuutorina, joten tiedekunnan toiminta on minulle erittäin tuttua myös tästä näkökulmasta ja minun on helppo lähteä siihen mukaan. Nyt haluan haastaa itseäni ja saada uusia kokemuksia, joten opintovastaavan pesti olisikin minulle juuri sopiva seuraava askel.

2. Miksi haet opintovastaavaksi?

Haen opintovastaavaksi, koska olen ollut jo pitkään erittäin kiinnostunut tiedekunnan asioista ja edunvalvonnasta. En kuitenkaan halua seurata tätä toimintaa sivusta, vaan päästä itse vaikuttamaan siihen, että me kaikki saamme parhainta mahdollista kolutusta. Haluan, että me kaikki saamme opiskella täällä juuri sellaisia asioita, jotka ovat tulevaisuutemme kannalta edullisia. Olen jo jonkin aikaa miettinyt, miten voisin lähteä edunvalvontaan mukaan, ja päätin, että haluan aloittaa suoraan huipulta. Minulla riittää sanottavaa näistä asioista, ja haluan päästä puhumaan sellaisilla areenoilla, joissa minua kuunnellaan ja joissa sanomisellani on oikeasti merkitystä. Olen jo ensimmäisen vuoden aikana saanut hyvin paljon Lexiltä, joten nyt on minun vuoroni antaa takaisin. Valmennuskurssiassistenttina ja tuutorina toimiessa olen saanut arvokasta kokemusta, jonka ansioista suoriutuisin opintovastaavan tehtävästä mallikkaasti. Olen päässyt seuraaman tiedekunnan opinto-neuvonnan toimintaa sekä pääsykoeuudistusta näköalapaikalta, jotka ovat osaltaan hakemassani tehtävässä keskiössä. Lisäksi lukioaikana toimin Seinäjoen nuorisovaltuustossa kaksi vuotta ja olin edustamassa kyseistä tahoa kaupungin eri lautakunnissa. Edunvalvontakokemusta löytyy siis runsaasti. Haluaisinkin nyt laittaa tämän kaiken kokemuksen hyötykäyttöön, ja päästä loistamaan opintovastaavan pestissä. Tiedän, että kaikki tehtävät tulisi suoritettua viimeisen päälle, enkä jättäisi mitään puolitiehen. Haluan myös päästä tuomaan jotakin uutta tähän pestiin.

3. Mitä muuttaisit Lexin edunvalvonnassa?

Ensimmäisenä toisin ehdottomasti edunvalvontaa enemmän jäsenistön tietoon. Mielestäni on tärkeää, että kaikki tietävät, mitä edunvalvontaan oikeasti kuuluu ja miten siihen pääsee mukaan. Haluan luoda mahdollisimman matalan kynnyksen lähteä mukaan tähän toimintaan. Lisäksi haluaisin suunnata esimerkiksi kyselyjä jäsenistölle, jotta saataisiin yleinen mielipide edunvalvonnasta ja tiedekunnan toiminnasta esille. Tämä olisi mielestäni erinomainen keino saada jäsenistö lähemmäs. Lexillä on myös opintoasiaintoimikunta, mutta sen toiminta on viime vuosina ollut hyvin vähäistä. Aionkin panostaa toimikunnan aktiivisuuteen erityisesti. Olisi hienoa saada toimikunta kokoustamaan useammin, jotta voisimme yhdessä keskustella ongelmakohdista ja näin kykenisin viemään niitä eteenpäin.

4. Mainitse mielestäsi tärkeimmät sidosryhmät Lexin edunvalvonnan kannalta. 

Ehdottomasti tärkeimmät ovat TYY ja Ryhmä Lex. TYY huolehtii koko yliopiston opiskelijoiden edusta myös kansallisella tasolla ja pyrkii vaikuttamaan Turun kaupungin päätöksentekoon. TYY haluaa niin ikään pitää huolen, että jokaisen opiskelijan on hyvä olla. Esimerkiksi YTHS-palvelut ovat todella tärkeitä myös Lexiläisille, ja on hyvä, että meillä on ylioppilaskunta, joka niistä huolehtii. Ryhmä Lex taas ajaa Lexin jäsenistön etua ylioppilaskunnassa, ja tuo oikeustieteen opiskelijoiden mielipiteet esiin.

5. Miten keräät tehokkaasti palautetta? 

Tehokkain tapa kerätä palautetta on ehdottomasti netissä suoritettavien kyselyjen avulla. Toisaalta kyselyissä saattaa olla matala vastausmäärä, mutta niihin vastaamiseen voisi kehittää jonkun kannustimen lisäksi. On myös tärkeä muistuttaa jäseniä, että asioita on vaikea kehittää oikeaan suuntaan, jos ei saada mielipiteitä ja ongelmakohtia näkyviin. Toinen erittäin hyvä keino on esimerkiksi tapahtumissa mennä vain juttelemaan opiskelukavereille ja kysellä onko ilmennyt jotain muutettavaa tai kehitettävää. Tämä on kaikista helpoin ja luontevin tapa, ja näin voi nousta yllättäviäkin asioita esille.

6. Millaisena näet opintoedunvalvonnan tulevaisuuden? 

Nyt on ollut paljon keskustelunaiheena esimerkiksi opintojaksojen suoritustapa ja se, että minkälainen oppiminen on opiskelijoita eniten palvelevaa. Tähän tärppilistojen pänttäämiseen on saatu vasta hyvin vähän muutosta, vaikka suunta onkin oikea. Esimerkiksi prosessi- ja velvoiteoikeuden perusopinnoissa käyttöön otettu kotitentti on äärimmäisen myönteinen asia. Tulevaisuudessa siis on hyvin todennäköistä, että opiskelumenetelmiä kehitetään edelleen, ja silloin on opiskelijoiden ääni tärkeässä asemassa. Myös esimerkiksi puhe ylioppilaskunnan pakkojäsenyydestä, saattaa tuoda muutoksia edunvalvontaan. 
Pääsykoeuudistuksen myötä myös opintoedunvalvonta varmasti muuttuu, sillä tiedekuntaan tulee todennäköisesti entistä enemmän opiskelijoita, jotka eivät ole aivan varmoja siitä, mitä he haluavat todellisuudessa tehdä ja mitä oikeustieteen opinnot ovat. On myös mahdollista, että opiskelujen keskeytyksiä tulee enemmän. Opiskelijat tarvitsevat näin entistä enemmän neuvontaa ja kannustusta opintojensa kuluessa. Jos uusilla opiskelijoilla ei ole minkäänlaista kokemusta oikeudellisen tekstin lukemisesta, saattaa heillä olla aluksi vaikeuksia opintojaksojen suorittamisessa. Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, jotka on otettava opintoedunvalvonnassa huomioon; haluan, että kaikki suoriutuvat yliopistossa mallikkaasti ja saavat apua ongelmiinsa. Näen tulevaisuuden niin, että opiskelijoiden ääntä on kuultava entistä enemmän edunvalvonnassa, ja haluankin itse olla myös vaikuttamassa tähän tulevaisuuteen.

7. Mikä opintovastaavan rooli mielestäsi on Lexin edunvalvonnassa?

Opintovastaavan rooli on mielestäni olennaisin tiedekunnan suuntaan, sillä hän on mukana peruskoulutustoimikunnan kokouksissa, joissa käydään kaikki opetuksen olennaisimmat asiat läpi ennen lopullisia päätöksiä. Lexin ääni tulee kokouksien kautta hyvin kuuluviin. Opintovastaavaa siis nimensä mukaisesti huolehtii opintoja koskevista kysymyksistä. Lexillä on taas omat edustajansa TYY:n edustajistossa Ryhmä Lexin kautta, joten opintovastaavan rooli painottuu vahvasti nimenomaan tiedekuntaan päin. Opintovastaava edustaa kaikkia muita oikeustieteen opiskelijoita tiedekunnassa, joten hänen on tuotava epäkohdat esille ja pyrittävä voimakkaasti vaikuttamaan vireillä oleviin asioihin. Opintovastaavan on varmistettava, ettei tiedekunnassa tapahdu sellaisia muutoksia, joka tekisi opiskelusta vaikeampaa, ja muutenkin hänen on vietävä suuntaa oikeaan päin.

8. Lexin ja TYY:n välinen suhde edunvalvonnassa? 

Lexin ja TYY:n välinen suhde edunvalvonnassa on hyvin selkeä. TYY valvoo koko yliopiston jokaisen opiskelijan etua tässä yhteiskunnassa ja myös Turun kaupungin päätöksenteossa. Ylioppilaskunta vaikuttaa koko yliopiston tasolla, ja valitsee opiskelijajäsenet yliopiston toimielimiin. TYY:n tehtävä on edustaa jokaista opiskelijaa ja saada meidän ääni kuuluviin. Lexin edunvalvonta taas on painottunut meidän tiedekunnan ja opetuksen parantamiseen. Lexiltä on esimerkiksi aina edustaja päättämässä uusista henkilövalinnoista meidän tiedekunnassamme, kun taas TYY ei vaikuta välttämättä niin näkyvästi yksittäisen tiedekunnan tasolla. Lexin tehtävänä on lisäksi saada TYY:n edustajistossa lexiläisten mielipiteet kuuluviin. Lex on kuitenkin osa ylioppilaskuntaa, ja Ryhmä Lex on valvomassa myös TYY:n edustajiston päätösten asianmukaisuutta.

9. Mitä haasteita näet opintoedunvalvonnassa? 

Keskeisenä haasteena on varmasti se, miten opiskelijoiden ääni saadaan kuuluviin. Esimerkiksi pääsykoeuudistus on menossa vauhdilla eteenpäin, vaikka uudistuksen toteuttamista on kritisoitu opiskelijoiden toimesta aktiivisesti. Vaikka meillä edustajia onkin runsaasti vaikuttamassa päätöksentekoon, niin kuinka hyvin esimerkiksi opintovastaavaa todellisuudessa kuunnellaan? Nämä ovat sellaisia asioita, joista haluaisin ottaa selvää ja varmistaa, että nämä tehtävät oikeasti ajavat asiansa. Haasteena ovat myös päätökset, joita tehdään meidän vaikutusmahdollisuuksiemme ulkopuolella. Tämän lisäksi voisin myös mainita sen, kun töiden teko yleistyy opiskelujen ohella ja samalla yhä useampi ei etene siinä tiedekunnan antamassa suunnitelmassa, niin kuinka opinnot saadaan järjestettyä niin, että kaikki saavat ne suoritettua silloin, kun se on itselle edullisinta. Esimerkiksi tänä syksynä oli erikoistumisjaksoilla huomattavasti vähemmän paikkoja kuin hakijoita. Niin ei voi olla, että jollain jää opintojen eteneminen siitä kiinni, ettei vaan mahdu ryhmään.

10. Kuinka niistä päästään? 

Haasteista päästään tuomalla opiskelijoita mielipiteineen entistä enemmän esille. Ainut keino vaikuttaa, on saada ääni kuuluviin. Opiskelijat on saatava syvällisemmin tietoisiksi edunvalvonnasta ja mukaan tiedekunnan päätöksentekoon. Tähän myös auttaa se, että saadaan entistä enemmän ihmisiä kiinnostumaan edunvalvonnasta ja meidän yhteistoiminnasta. Kun on mahdollisimman monen toimijan tuki asian taustalla, on sitä huomattavasti helpompaa viedä eteenpäin.

Iida Knaappila

1. Kuka olet?

Olen 21-vuotias toisen vuoden opiskelija, joka on eksynyt kaukaa Pohjois-Pohjanmaan erämaista vuosi kerrallaan alemmas kohti Suomen todellista pääkaupunkia. Takanani on siis fuksivuosia myös Jyväskylän yliopistosta historian opinnoista sekä Tampereen yliopistosta yhteiskuntatutkimuksesta eli sosiaalipolitiikan parista. Toimin oman vuosikurssini emäntänä sekä saavutin viime vuonna jokapaikanhöylänä Vuoden fuksi -tittelin. 

2. Miksi haet opintovastaavaksi?

Uskoisin sopivani opintovastaavaksi pitkän järjestökokemukseni, tehtäviä kohtaan kokeman innokkuuteni sekä kehittämisideoideni vuoksi. Järjestötoiminta on lähellä sydäntäni ja tuttua miinuksineen ja plussineen. Yläkoulun ja lukion hallituksen puheenjohtajuuden ohella olen toiminut muun muassa nuorisovaltuuston puheenjohtajana, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:ssä sekä vuosina 2013-2015 lapsiasiavaltuutetun valtakunnallisessa neuvonantajaryhmässä, jonka kautta pääsin kommentoimaan lakiesityksiä sekä tapaamaan päättäjiä. Tampereen yliopistossa toimin Tamyn hyvinvointivaliokunnassa. Olen siten pienestä pitäen ollut kiinnostunut vaikuttamistyöstä ja tottunut tuomaan edustamani ryhmän mielipiteen esiin päättäjien seurassa - olipa kyse opettajien vakuuttelusta pizzapäivän tärkeydestä tai nuorisovaltuuston jäsenen saamisesta kaupungin lautakunnan kokouksiin.

3. Mitä muuttaisit Lexin edunvalvonnassa? 

Lex ry:n edunvalvonnalliset teemat ovat liian harvojen käsissä. Opintovastaavana loisin osallistavamman ilmapiirin, jotta mahdollisimman moni kiinnostuisi opintojemme kehittämisestä, sillä teema koskettaa kaikkia. Osallistaminen voisi onnistua siten, että opintoasiaintoimikuntaa kehitettäisiin matalamman kynnyksen paikaksi. Tässä myös laadukas tiedottaminen ja mielenkiintoiset tapahtumat ovat avainasemassa.

Mielestäni opintovastaavan tulisi toimia myös opiskelijoiden sosiaalisen hyvinvoinnin puolestapuhujana. Lex ry:n tulisi ottaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökohdat nykyistä paremmin huomioon. Häirintäyhdyshenkilöstä ollaan paljon puhuttu, mutta konkreettista toimintaa sen eteen ei ole vielä nähty. Lisäksi tärkeää olisi muokata Lex ry:n sisäistä asenneilmastoa yhdenvertaisempaan suuntaan Suomen Lakimiesliiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti.

4. Mainitse mielestäsi tärkeimmät sidosryhmät Lexin edunvalvonnan kannalta. 

Tiedekunnan johtokunta sekä peruskoulutustoimikunta ovat tärkeimpiä väyliä puhua opiskelijoille tärkeiden asioiden puolesta. Suomen Lakimiesliitto sekä etenkin Lakimiesliiton Opiskelijavaliokunta ovat merkittäviä sidosryhmiä, mutta nämä ovat perinteisesti olleet puheenjohtajan vastuulla. Itselleni tänä syksynä ovat paremmin tulleet tutuksi Ryhmä Lex ja sitä kautta TYY:n toiminta, joiden kanssa yhteistyötä voitaisiin tehdä enemmän.

5. Miten keräät tehokkaasti palautetta? 

Opiskelijoiden mielipiteille ei ole vakuuttavaa argumentointipohjaa, mikäli käytettävissä ei ole laajasti koko opiskelijajoukon ääntä kattavaa kyselytietoa. Kyselyjä voitaisiin tehdä nettikyselyisen lisäksi jalkautumalla Calsulle palautelomakkeiden ja pienten kannustuspullien kanssa. Pidän avoimena myös mahdollisuutta kerätä adressi opiskelijoille tärkeän teeman puolesta.

On ensisijaisen tärkeää, että opiskelijoiden todellinen ääni saadaan kuuluviin, jotta tiedekunnan johtoporras saadaan vakuutetuksi. Tässä tiedottaminen on merkittävässä roolissa. Tiedon välittämistä tulisi lisätä Calsun hengessä sekä julkaisemalla että kommentoimalla. Opintovastaavan osuutta Sunnuntaimailissa tulisi pidentää, sillä Sunnuntaimailiin voisi lisätä koko yliopistoa koskevia edunvalvonnallisia asioita.

6. Millaisena näet opintoedunvalvonnan tulevaisuuden? 

Tulevaisuudessakin oikeustieteellinen korkeakoulututkinto tulee olla yleistutkinto, jossa käydään läpi notaarivaiheessa keskeiset alat yleisten oppien ja periaatteiden kannalta. Yksittäisiä kursseja tulee tarjota siten, että ne tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden mielekkääseen suuntautumiseen. Myös lakikirjatenttien lisääminen olisi kannattavaa työelämävalmiuksen kannalta sekä kaikista kirjoista sähköisen version saaminen olisi kukkarolle opiskelijaystävällisempää.

Pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus ovat avainasemassa opintovastaavan pestissä, sillä asiat ovat isoja ja muutoksia ei tehdä nopeasti. Yhteistyö sidosryhmien kuten Lakimiesliiton kanssa on avainasemassa. Vaikka opintosuunnitelma on hetki sitten päivitetty, uusi opintosuunnitelma tulee vuonna 2020 ja vaikuttamistyö alkaa jo perustan luomisella. Opiskelijoita kuunnellaan, mikäli opiskelijoilla on sanottavaa sekä riittävästi argumentteja.

7. Mikä opintovastaavan rooli mielestäsi on Lexin edunvalvonnassa? .

Mielestäni rooli on merkittävä, mikäli roolia osaa käyttää hyväkseen: osallistuessaan muun muassa johtokunnan ja peruskoulutustoimikunnan kokouksiin opintovastaava on henkilö, jolla on mahdollisuus uskaltaessaan kertoa rohkeasti opiskelijoiden näkökulmia. Toisaalta opintovastaava ei pysty tekemään muutoksia yksin, joten esimerkiksi puheenjohtaja ja hänen kauttaan Lakimiesliiton Opiskelijavaliokunta ovat väyliä, jotka ovat isossa roolissa Lexin edunvalvonnassa. Myös Ryhmä Lex on merkittävässä roolissa TYY:n kautta.

Hallopedit valitaan taas syksyllä. Opiskelijoiden innostaminen hallopedihakijoiksi on opintovastaavan tehtävänä. Pitäisinkin teemaillan, jossa eri edunvalvonnallisista tehtävistä kiinnostuneille henkilöille kerrottaisiin pesteistä käytännönläheisesti.

8. Lexin ja TYY:n välinen suhde edunvalvonnassa? 

Opintovastaava toimii samalla myös TYY:n oikeustieteellisen tiedekunnan halloped-koordinaattorina. TYY:n kopojen ja halloped-koordinaattorien kokouksissa on hyvä hetki huomata oman ainejärjestön kehittämiskohteita sekä saada vinkkejä muilta koulutuspoliittisilta vastaavilta. Lisäksi TYY järjestää lisäksi koulutuksia järjestötoimijoille hallitustyön sujuvoittamiseksi sekä yhdistyksen kehittämiseksi. Myös näitä on syytä hyödyntää.

TYY:llä on edunvalvonnallista tiedotusasiaa sekä tapahtumia, jotka eivät välttämättä kantaudu lexiläisten korviin. Siten opintovastaavana toisin myös TYY:n kuulumisia paremmin esiin. 

Syksyllä on tulossa Edarivaalit. Tällöin opintovastaava Ryhmä Lexin auttavana kätenä uusien ehdokkaiden rekrytoinnissa. Ryhmä Lex on lexiläisten äänenkantaja ja siten hyvä väylä saada osallistettua lisää lexiläisiä edunvalvonnalliseen työhön.

9. Mitä haasteita näet opintoedunvalvonnassa? 

Lex ei ole pelkkä tapahtumaorganisaatio, vaan on myös edunvalvontaorganisaatio - vaikka se välillä unohtuukin. Opintoedunvalvonnallisia haasteita ovat tukikuukausien vähentyminen sekä opintojen nopea suorittamispaine, sillä intoa ja jaksamista ei välttämättä riitä tenteistä selviämisen lisäksi puhua opintojen kehittämisestä. Tiedekunnan taloudellinen tiukkuus on haaste, joka rajoittaa monia opiskelijoiden toiveita. Myös työelämälähtöisyyttä kaivataan enemmän opintoihin. 

10. Kuinka niistä päästään? 

Tapahtumien lisäksi Lex ry:n tulee olla aktiivinen kannanottaja opintoedunvalvonnallisissa kysymyksissä tapahtumien järjestämisen lisäksi. Taloudellisesta tiukkuudesta huolimatta opintojen laadusta on pidettävä huolta vahvalla edunvalvontatyöllä. Työelämälähtöisyyttä voidaan lisätä ajankohtaisilla Klubi-illoilla ja Practical Skillseillä sekä olemalla aktiivinen opintovastaava mielenkiintoisia vapaapaikkoja hankittaessa.

Opiskelijoiden monet hienot ideat voivat jäädä helposti kaveriporukan kahvipöytäkeskusteluksi. Kiirettä ja kiinnostuksen puutetta voidaan vähentää parantamalla tiedotusta sekä olemalla itse kuulevana korvana Calsun käytävillä. Siten myös opintovastaavaan yhteyden ottaminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi. 

Opintovastaavana tulisin pohtimaan erilaisia iltamien järjestämistä, jossa ajatuksia voitaisiin jakaa rennossa tunnelmassa. Tällaisia voitaisiin järjestää esimerkiksi yhdessä Ryhmä Lexin kanssa.

 

Facebook Facebook Facebook Facebook Facebook Facebook Facebook Facebook