Ennakkokysymykset 2022

 

KÄHMINTÖJEN ENNAKKOKYSMYKSET HALLITUSEHDOKKAILLE 2022

 

 

Puheenjohtaja

Noora Lindqvist

1. Kuka olet ja miksi haluat puheenjohtajaksi?

Olen Noora Lindqvist 23-vuotias neljä vuotta sitten Turkuun muuttanut kolmannen vuosikurssin opiskelija. Muutin Turkuun vuosi ennen opiskelujen aloittamista, mutta tajusin nopeasti, että Turku alkoi tuntua kodilta vasta, kun minusta tuli Lexiläinen. Lähdin toimintaan mukaan heti ensimmäisenä opiskeluvuotena ja olen toiminut Toogien koristeluvastaavana, nakkivuoroissa, LexKurssi -tutorina, tapahtumahallituksessa ja kuluneen vuoden hallituksen pääsihteerinä.

Koronavuodet ovat olleet raskaita ja yksinäisiä jokaiselle opiskelijalle ja kokoontumisrajoitukset tekivät pitkän aikaa muiden opiskelutovereiden kohtaamisesta mahdotonta. Kaikki tämä on heijastunut Lexin toimintaan ja yhteishenkeen, ja ensi vuosi tulee näyttelemään tärkeää osaa rakastamamme yhteisön jälleenrakennuksessa sellaiseksi, mitä Lex ja sen jäsenistö nykyään on. Lex-aktiivina korona-aikana toimiminen on ollut haastavaa ja opettavaista, mutta ennen kaikkea palo yhteisen hyvän vuoksi tekemistä kohti on kasvanut haasteiden kohtaamisen kautta. Haluan puheenjohtajaksi juuri tästä syystä, haluan olla mukana parantamassa korona-ajan jättämiä arpia ja luomassa opiskeluajasta Lexissä jäsenistöllemme sitä unohtumattominta parasta aikaa.

2. Mitä vahvuuksia sinulla on puheenjohtajan tehtävään?

Pidän suurimpana vahvuutenani ihmisläheisyyttäni ja tunneälykkyyttäni. Erilaisia kohtaamisia hallitustyöskentelyssä, ja etenkin puheenjohtajan edustustehtävissä, tulee runsaasti ja pidän sitä roolin yhtenä parhaista puolista. Ilmaisen mielipiteeni rakentavasti, otan huomioon aktiivisesti eriävät mielipiteet ja työskentelen yhteisen näkemyksen löytämiseksi, ja herätän keskustelua, ja kaikki näistä palvelevat puheenjohtajan roolia hallitustyöskentelyssä.

Olen tehokas työskentelijä ja pyrin aina lopputulokseen, joka palvelee parhaiten kaikkia. Kesätöiden kautta minulle on myös kertynyt pienimuotoista johtamiskokemusta, jota kautta olen saanut itsevarmuutta sanoa, että olen huomioonottava ja vakuuttava johtaja. Kommunikoin avoimesti, ja odotan sitä kanssatyöskentelijöiltäni. Haluan kuulla toiminnastani palautetta, keskustella epäkohdista ja sitä kautta kehittää omaa työskentelyäni.

3. Mitä muuttaisit tai kehittäisit Lexissä?

Kuluneen poikkeuksellisen vuoden aikana Lexin organisaatiota ja toimintatapoja on uudistettu ja muutettu tarkoituksenmukaisemmaksi. Uudistukset ovat laajoja, ja tulevana vuonna niiden vaikutuksia tulee seurata tiiviisti ja esiin nousseihin epäkohtiin reagoida. Viime vuosina Lexin toiminnassa on noussut huolenaiheeksi se, että kiinnostus ainejärjestötoimintaa kohtaan on laskenut. Tähän johtaneet syyt ovat moninaisia, joista yhtenä voidaan mainita kasvaneet arvosanapaineet, ja se, että verrattuna muihin saman suuruusluokan ainejärjestöihin, Lexissä aktivoidaan jäsenistöä verrattaen vähemmän tekemään yhteisen hyvän vuoksi.

Ainejärjestötoiminta on parhaimmillaan uniikki kokemus, jossa tutustuu uusiin ihmisiin, tuntee yhteenkuuluvuutta, saa arvokasta kokemusta ja hyvää mieltä siitä, että tekee oman yhteistön vuoksi töitä. Haluan ehdottomasti lähteä etsimään ratkaisuja, joiden kautta isompi osa Lexiläisiä saa mahdollisuuden osallistua toimintaan ja löytää oman näköistänsä tekemistä.

Kuluneen vuoden aikana yrityssuhdetoimintamme on kasvanut, ja tapahtumia on myyty sponsoreille aikaisempaa enemmän. Tämä hyödyttää jäsenistöä ja järjestöä, sillä opiskelijat saavat kosketuspintaa mahdollisiin tuleviin työnantajiin, monipuolisia tapahtumia ja järjestö pystyy hillitsemään kuluja ja käyttää rahaa paremmin jäsenistöön. Kehityssuunta on toivottava, ja yhteistyössä 2021 talousvastaavan ja puheenjohtajan, ja tulevan talousvastaavan kanssa tulee tehdä selkeä strategia, jotta yrityssuhteita hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

4. Mitä edellinen pestisi tuo puheenjohtajan rooliin?

Pääsihteerin roolissa toimiminen on ollut kokonaisvaltainen oppimiskokemus Lexistä ja tilaisuus oppia itsestä ja ihmisistä enemmän. Hallitustoiminnassa nousee esiin vuoden kuluessa jokaisen pestin ajankohtaiset asiat ja kaikesta keskustellaan ja päätetään yhdessä. Pääsihteerin tehtäväkenttä on laaja, ja yhteistyötä tehdään tiiviisti monien toimijoiden kanssa. Organisaatiouudistusta suunniteltaessa paneuduimme keväällä tarkasti Lexin organisaatioon, ja hallitusvuoden aikana minulle on muodostunut kattava kuva Lexin toiminnasta.

Pääsihteerin rooli on ihmisläheinen ja hyvin näkyvä etenkin toimistopäivystysten kautta. Olen kohdannut ihmiset omana itsenäni ja kasvanut ihmisenä paljon vuoden aikana kokemieni kohtaamisten kautta. Toimistopäivystysten hektisyydessä on oppinut omista kiireistä huolimatta olemaan läsnä ihmisten kanssa, sillä vaikka se on parasta antia koko toiminnassa, voi paine omien tehtävien suorittamisesta joskus herpaannuttaa keskittymisen. Pääsihteerin tehtäväkentän laajuuden hallinnoiminen on vaatinut priorisointia, järjestelmällisyyttä, vapaa-ajan ja Lex-ajan aikataulutusta ja delegointia. Hallitustoiminta yleisesti vaatii paineen- ja stressinsietokykyä. Hallitusvuosi on ollut äärimmäisen antoisa ja puheenjohtajan pestiä ajatellen monipuolisesti hyödyttävä.

5. Miten jaksat toisen hallitusvuoden?

Selvää on, että olosuhteista huolimatta hallitusvuosi on raskas, mutta jaksamiseni tulee kumpuamaan syvästä ja kuplivasta innosta päästä kehittämään ja auttamaan Lexiä pandemian jälkeisessä uudelleen rakennuksessa yhdessä muun hallituksen kanssa. Koronapandemian vuoksi poikkeuksellinen hallitusvuosi on opettanut minulle paljon itsestäni ja siitä, milloin ja minkälaista palautumista ja vastapainoa hallitustyölle tarvitsen. Minulla on myös vankka tukiverkosto, jonka puoleen tiedän aina voivani kääntyä, sillä aina ei tarvitse jaksaa yksin. Muista hallituslaisista, toimijoista ja Lexiläisistä saa aina energiaa ja iloa jaksaa!

6. Miten huolehdit hallituksen jaksamisesta ja motivoimisesta?

Kokemukseni perusteella koen, että tärkeimpänä rakennuspalikkana hallituksen jaksamiselle ja motivaatiolle on, että hallitusympäristö on avoin, hyväksyvä, innostava, ja paikka, jossa vaikeistakin asioista pystytään keskustelemaan tehokkaasti ja kehittävästi. Ryhmäytyminen ja tiivis joukkuehenki on erityisen tärkeää, jotta jokaisella on luonteva olla ja jotta jokainen pystyy pyytämään apua silloin kun tarvitsee. Hallituksen ryhmähenki heijastelee koko Lexin toimintaan. Tavoitteena on, että jokainen hallituksen jäsen jaksaa hallitusvuoden ajan oman hallitustyön lisäksi osallistua tapahtumiin, Lexin kehittämiseen ja aitoon läsnäoloon Lexiläisten kanssa. Pidän tunneälykkyyttä ja ihmisläheisyyttäni vahvimpina voimavaroinani, ja uskon pystyväni luomaan hallituksesta edellä kuvailemani työskentely-ympäristön.

7. Paljonko olet itse valmis auttamaan muita hallituslaisia ja toimijoita?

Puheenjohtajan tehtäväkenttään kuuluu vahvasti muiden hallituslaisten ja toimijoiden tukeminen ja auttaminen. Tiedostan, että puheenjohtajan rooli on hektinen ja raskas, mutta koen erityisen tärkeäksi, että toimijoilla ja hallituksella on olo, että aina saa ja pitää pyytää apua ja hakea tukea. Koen erityisen tärkeänä auttaa Lexin eteen töitä tekeviä mahdollisimman paljon, jotta turvataan Lexin toiminnan jatkuvuus. Pääsihteerin pesti on erityisesti tuonut minulle arvokasta käytännön kokemusta siitä, että kiireenkin keskellä osaan tehdä aikaa Lexiläisten ja muiden toimijoiden auttamiselle mahdollisimman paljon.

8. Onko Lex tapahtuma- vai edunvalvontaorganisaatio?

Lex näyttäytyy jäsenistölle ensisijaisesti tapahtumaorganisaationa. Usealle päällimmäisenä opiskeluvuosista jää mieleen opiskelijaelämä, ja muistot kuultavat hauskoja ja perinteisiä Lexin tapahtumia, pitkiä iltoja Kirkkotiellä, uusia kokemuksia ja rakkaita ystäviä. Tapahtumatarjontamme on kattava ja perinteikäs, mutta myös kehitykselle on nähty tarvetta ja Lexin organisaatio on mahdollistanut sen. Lex tukee rahallisesti tapahtumatoimintaa, ja kasvavalla yritysyhteistyöllä pyritään kasvattamaan entisestään olemassa olevia tapahtumia ja kehittämään uusia konsepteja, kuten roskienkeräystapahtuma DLA Piperin kanssa. Kaikki kehitystyö tapahtumasektorilla tehdään jäsenistön vuoksi, sillä tapahtumatoimintamme on kulmakivenä yhteishengen ja kuuluvuuden tunteen kannalta.

Kattava ja laadukas edunvalvonta on ehdottoman tärkeää, jotta taataan opiskelijoillemme parhaat mahdolliset opiskeluolosuhteet ja tartutaan epäkohtiin, joita jäsenistömme tuo esille. Tiedekunnassamme, Lakimiesliitossa, TYY:n edustajistossa ja muissa toimielimissä tehty Lexiläisten etujen ajaminen on ehdottoman tärkeää, ja mahdollistaa tapahtumatoimintamme siinä laajuudessa kuin se nyt on.

9. Mitä tulevaisuuden haasteita Lexillä on?

Lex on tällä hetkellä palautumassa ja palauttamassa toimintaansa takaisin normaaliin koronapandemian sallimissa rajoissa. Lex on tänä aikana muuttunut paljon ja kuluneen hallitusvuoden aikana Lexiä ja yhdistyksen sisäisiä toimintamalleja on uudistettu tavoitteellisesti. Suuri haaste on muodostaa yhteishenki vuosikurssien sisällä ja välillä, jotka ovat kärsineet koronapandemian aiheuttamista tapahtumatoiminnan rajoituksista. Näen, että seuraava vuosi tulee näyttämään suuntaa hyvin pitkäkantoisesti sille, minkälaista Lexiä lähdemme virvoittamaan koronahorroksesta. Tavoitteena tässä on, että jokainen Lexiläinen löytäisi oman paikkansa ainejärjestössämme.

Haasteena on, että Lexin perinteet, jotka ovat suurilta osin perimätietoa, eivät ole koronan vaikutusten vuoksi polveutuneet samalla tavalla vuosikurssien välillä. Perinteitä, joista nykyinen Lex haluaa pitää kiinni, on vahvistettava ja tuoda sillä tavoin yhteenkuuluvuutta vuosikurssien välillä. Tärkeää on myös tarkastella, minkälaisissa asioissa ja toimintatavoissa on aiheellista lähteä hakemaan kehitystä ja muutosta. Tärkeää on konsultoida vanhemmilta opiskelijoilta näkökulmia ja saada heiltä tietoa siitä, miten asiat on ennen tehty. Tavoitteena mielestäni tulisi olla kehittää tapahtumatarjontaa monipuolistamalla sitä, ja tarjoamalla isommalle jäsenistömäärälle mahdollisuus osallistua järjestämiseen, suunnitteluun ja muuhun auttamiseen. Uuden kokeilu ja ideoiminen on haastavaa, mutta parhaassa tapauksessa voimme synnyttää uusia, ihania perinteitä.

Tulevana vuonna on tarkoitus palata normaaliin vuosijuhlarytmiin, ja aikataulullisesti vuosijuhlat tulevat poikkeuksellisen nopeasti. Vuosia Lexissä on puhututtanut se, että valmennuskurssitoiminta on murroksessa. Valmennuskurssit ovat toistaiseksi Lexin tärkein tulonlähde, ja valintakoeuudistuksen vaikutuksia tulee tarkkailla tiiviisti. Lexin tulopohjaa on kehitetty kuluvana vuonna keskittymällä yrityssuhdetoimintaan. Talous- ja tapahtumavastaavan kanssa on mahdollista kehittää Lexille uusia tuottavia tapahtumia, kuten akateemisen mölkyn maailmanmestaruuskilpailut.

 

Pääsihteeri

Antti Louhivuori

1. Kuka olet ja miksi haet juuri pääsihteeriksi?

Olen Antti Louhivuori 21-vuotias toisen vuoden lexiläinen Helsingistä. Minulle tuli selväksi jo fuksivuonna, että haluan lähteä hallitushommiin mukaan. Toimistolla hengailusta tuli minulle nopeasti tapa, ja siten myös pääsihteerin pesti tuli tutummaksi vuoden edetessä. Mitä enemmän opin pääsihteerin tehtävistä, sitä enemmän pesti rupesi kiinnostamaan minua. Pääsihteerin tehtävien monipuolisuus sekä suuri rakkauteni toimistopäivystyksiä kohtaan sai minut hakemaan juuri pääköksi.

2. Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi pääsihteerin tehtävien kannalta?

Koen olevani hyvin järjestelmällinen, jonka uskon olevan suurin vahvuuteni pääsihteerin tehtäviä ajatellen. Lisäksi sosiaalisena henkilönä tulen toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, mikä on pääsihteerille tärkeä taito. Heikkoudekseni sanoisin, että saatan joskus ottaa kontolleni liikaakin asioita hoidettavaksi. Tiedostan kuitenkin tämän, ja järjestelmällisyyteni onneksi auttaa usein tälläkin saralla.

3. Mitä uudistaisit toimistolla tai mitä hankkisit sinne?

Mielestäni toimisto on tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Tykkään uudesta järjestyksestä, joka sinne tänä syksynä on tullut. Haaveilen kuitenkin uudesta Moccamasterista, jossa voisi olla kaksi pannua. Uskon myös, että toimistopäivystyksien myötä esille nousisi jäsenistöltä parannusehdotuksia, joita lähtisin mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan.

4. Miten ja mihin toimistoa käytettäisiin?

Toimistoa käytettäisiin kaikkien Lex-aktiivien toimesta päätoimisesti ainejärjestömme pyörittämiseen. Tämän lisäksi toimistolla on tärkeä virka yleisenä oleskelupaikkana, jonne jokainen on aina tervetullut toimistopäivystyksien aikojen puitteissa nauttimaan seurasta ja kahvista.

5. Mitä tekisit, jotta mahdollisimman moni kokisi, että toimistolle on matala kynnys tulla?

Haluaisin luoda jokaiseen toimistopäivystykseen lämpimän ja tervetulleen ilmapiirin. Huolehtisin, että kukaan ei tuntisi oloansa yksinäiseksi. Painottaisin jokaiselle, että minulle voi aina tulla juttelemaan toimistolla. Mainostaisin toimistopäivystyksiä sekä vanhoille että uusille Lexiläisille. Mielestäni kaikki lähtee siitä positiivisesta energiasta, jota pääsihteeri säteilee ympärilleen.

6. Millaista kokemusta sinulla on pääsihteerin pestiä ajatellen?

Minulla on paljon aikaisempaa opiskelijajärjestökokemusta, josta uskon olevan hyötyä myös pääsihteerin pestissä. Olen toiminut Lexissä kuluvana vuonna yrityssuhdevastaavana. Pestin myötä olen oppinut paljon Lexin taloudellisesta puolesta sekä päässyt tutustumaan sisältä päin, miten Lex käytännössä toimii. Lisäksi olin koko lukioaikani opiskelijakunnan hallituksen jäsenenä. Aikaisempi kokemukseni olisi hyödyksi, sillä ymmärrän, mitä hallitustyö vaatii.

7. Hallitsetko eheän kielellisen ilmaisun ja osaatko poimia olennaiset asiat informaatiotulvan joukosta?

Mielestäni minulla on hyvät kielelliset taidot, joten en usko, että ongelmia eheän kielellisen ilmaisun kanssa syntyisi. Sen lisäksi olen hyvä poimimaan oleellisimmat asiat suuresta infromaatiotulvasta. Tiedostan, että oleellisten asioiden tunnistaminen vaatii kokemusta keskusteltavista aiheista, ja uskon, että tämä aspekti kehittyisi pääsihteerin pestissä entisestään.

8. Kuinka järjestelmällinen olet?

Kuten jo vahvuuksissani mainitsin, pidän itseäni järjestelmällisenä henkilönä. Kalenteri on minulle tärkeä työväline, ja aloitan asiat riittävän ajoissa, jotta mikään ei jää viime tinkaan. Osaan varata kaikelle aikaa, mutta kykenen myös reagoimaan äkillisiin muutoksiin asiaankuuluvalla tavalla.

9. Miten mahdollistaisit sujuvan yhteistyön talousvastaavan kanssa?

Yrityssuhdevastaavana olen työskennellyt talousvastaavan johtamassa talousneuvostossa, joten ymmärrän hyvin, mitä talousvastaavan pestiin kuuluu. Uskon, että tämä sekä hyvä kommunikaatio takaisi sujuvan yhteistyön talousvastaavan kanssa.

10. Oletko valmis joustamaan opinnoissasi tarvittaessa?

Olen edennyt opinnoissani tähän asti normaaliin tahtiin, ja uskon, että pystyn siihen myös hallitusvuoden ohella. Tiedostan kuitenkin vastuun, joka jokaisella hallituslaisella on pestinsä myötä. Olen siten valmis joustamaan opinnoissani, jos hallitustyöt sitä koskaan vaativat.

 

Talousvastaava

Johannes Keskinen

1. Kuka olet ja miksi juuri sinä olisit hyvä talousvastaava?

Olen Johannes Keskinen, kolmannen vuoden lexiläinen. Aikaisemmin olen toiminut Lexin omistaman osakeyhtiön LexLibrin liiketoimintavastaavana, ja siten hallitustyöskentely konseptina on itselleni tuttua. Minulla on kokemusta järjestötoiminnasta myös Lexin ulkopuolelta.

Liiketoimintavastaavana toimiessani olen perehtynyt tase- ja tuloslaskelmien seuraamiseen ja analysointiin, mikä antaa hyvän pohjan tietyn toimijan taloudenpidon ymmärtämiselle sekä kokonaisuuksien hahmottamiselle. Menojen ja tulojen seuranta ja suunnittelu sekä budjetointi ovat itselleni siis tuttua puuhaa.

Nykyisen työni sekä aikaisemman työkokemukseni ansiosta minulla on kokemusta sekä hyvin tiiviistä tiimityöskentelystä että itsenäisestä vastuunkannosta. Kollegat ja minut tuntevat kuvailevat minua luotettavaksi ja aikaansaavaksi persoonaksi, jonka kanssa on helppo tehdä töitä. Olen järjestelmällinen ja pystyn pitämään langat käsissäni tiukassakin paikassa.

2. Mihin laittaisit enemmän rahaa?

Lexin järjestämässä toiminnassa on huomioitava jäsenistön intressien monipuolisuus. Lisäpanostuksia voitaisiin mielestäni tehdä esimerkiksi päihteettömiin tapahtumiin sekä erilaisiin Lexin tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin (liikuntatoiminta, erilaiset kerhot jne.). Jäsenistön palveleminen ja tavoittaminen monipuolisesti on Lexin tärkeimpiä tehtäviä. Tarvittaessa jäsenistön mielipiteitä voidaan selvittää esimerkiksi kyselyjen avulla.

Edunvalvontatyö on asia, joka saattaa monesta tuntua etäiseltä ja vieraalta. Se on kuitenkin tärkeä osa Lexin toimintaa, ja sen tunnetuksi tekeminen sekä resursseista huolehtiminen on asia, joka tulee huomioida. Esimerkiksi tapahtuma, jossa kerrottaisiin konkreettisesti edunvalvonnasta ja siitä, miten siihen voi osallistua, olisi paikallaan lukuvuoden alkupuolella.

Ns. perinteisiä tapahtumia, joihin osallistuu suuri määrä jäseniä, ei tietenkään myöskään tule unohtaa, ja sikäli kun ylimääräistä rahaa on käytettävissä, voidaan näihinkin tehdä lisäpanostuksia.

3. Mistä konkreettisesti leikkaisit?

Jos yhdistyksen tulot ja menot ovat epätasapainossa, tulee mielestäni ensisijaisesti miettiä keinoja tulojen kasvattamiseksi. Lexin budjetin menoerät ovat mielestäni perusteltuja, eikä leikkaamista tule tehdä kategorisesti vain leikkaamisen ilosta. Esimerkiksi tapahtumat ovat budjetissa suuri menoerä, mutta jäsenistön näkökulmasta erittäin tärkeä sellainen. Kategorinen menojen karsiminen vain leikkaamisen vuoksi johtaa myös pidemmällä aikavälillä toiminnan näivettymiseen.

Toki eri menoeriä tulee tarkastella kriittisesti. Kiinteiden kulujen osalta (esimerkiksi netti- ja puhelinliittymät, tietyt toimiston kulut) säästöä tulee hakea tulevallakin toimikaudella aktiivisen kilpailuttamisen kautta. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa myös esimerkiksi  edustuskuluista tai joistain tapahtumien kuluista voitaisiin leikata, mutta tämä tulee kuitenkin olla viimesijainen keino tasapainottaa yhdistyksen taloutta. Tällä hetkellä nähdäkseni tarvetta erityisille leikkauksille ei ole, ja katse tulee pitää nimenomaan tulojen kasvattamisessa.

4. Mitä teet jos/kun budjetti ylittyy?

Lähtökohtana yhdistyksen toiminnassa tulee olla tulojen ja menojen tasapaino. Budjetissa on kyse kauden alussa laadittavasta talousarviosta, joten vuoden aikana voi tapahtua monia asioita, joihin ei ole osattu varautua. Se, että budjettia ei laadita turhan tiukaksi, on hyvä lähtökohta yllättäviin menoeriin varauduttaessa.

Selvää kuitenkin on, että kaikkea ei osata ennakoida. Jos budjetti on ylittymässä, tulee analysoida, mistä ylitys johtuu. Lisäksi tulee arvioida, onko ylityksen aiheuttava menoerä tarpeellinen ja voidaanko siitä joustaa. Tietyt yllättävät menoerät ovat luonteeltaan sellaisia, että niistä ei voida joustaa eikä niitä voida lykätä (esim. korjauskustannukset laitteiden/tilojen rikkoutuessa). Tiettyjen menoerien kohdalla harkinnanvaraa on enemmän. Erityisen tarkasti on suhtauduttava menolisäyksiin, jotka ovat luonteeltaan pysyviä eli vuodesta toiseen toistuvia. Esimerkiksi uuden budjettia kuormittavan tapahtuman kohdalla tulisi ensin selvittää, onko kyseiselle toiminnalle mahdollista saada tukea esimerkiksi yritysyhteistyön kautta. Varainhankintaan panostaminen ylipäätään antaa tilaa myös uusille menoerille ja yhdistyksen toiminnan kehittämiselle. Budjetin ylittyminen ei sinällään ole katastrofaalista, kunhan ylityksen syy tiedostetaan ja sitä voidaan pitää hyväksyttävänä ja tarpeellisena.

Keskeistä tässäkin asiassa on eri toimijoiden välinen yhteydenpito ja se, että kukin toimija tietää, missä milloinkin mennään. Asioista keskusteleminen avoimesti hyvässä hengessä ja hyvissä ajoin auttaa jo pitkälle.

5. Minkälainen sijoittaja olet?

Sijoittajana olen harkitsevainen ja suunnitelmallinen - en tee omia sijoituspäätöksiäni hetken mielijohteesta. Omaa toimintaani ohjaa itselleni laatima suunnitelma, jossa olen määritellyt sijoittamisen tavoitteet sekä miettinyt toimenpiteitä erilaisten markkinatilanteiden varalle. Minulle tärkeää on hajauttaminen erilaisiin sijoituskohteisiin sekä mm. maantieteellinen ja ajallinen hajauttaminen. Lähtökohtaisesti kaiken sijoittamisen tulee perustua harkintaan ja tietoon eikä hetkellisiin impulsseihin - minulle on tärkeää tietää, mihin todella sijoitan, eli tuntea sijoituskohteen toiminta ja ansaintalogiikka sekä riskit. Harkitsevaisuus ei kuitenkaan tarkoita sijoittamista ainoastaa matalariskisiin kohteisiin; myös riskipitoisiin kohteisiin sijoittaminen sopii minulle, kunhan olen perehtynyt kunnolla kohteeseen edellä kuvatulla tavalla.

6. Mikä on taloustoimikunnan rooli yhdistyksessä? Miten kehittäisit taloustoimikuntaa?

Entisellä taloustoimikunnalla eli nykyisellä yrityssuhdejaostolla on keskeinen rooli yhdistyksen varainhankinnassa yritysyhteistyön kautta. Käytännössä yrityssuhdetoiminta ei pyörisi ilman yrityssuhdejaostoa.

Yrityssuhdejaoston toiminnassa tärkeää on jokaisen jäsenen vastuunkanto. Työ on melko pitkälti itsenäistä yritysten kontaktointia, mutta näkisin tärkeänä myös jaoston jäsenten välisen yhteistyön.  Näkemykseni mukaan yrityssuhdejaoston on oltava tiivis ryhmä, jonka tulisi tavata ja ryhmäytyä myös muissa kuin varsinaisen yritysyhteistyön merkeissä. Tutustuminen erityisesti toimikauden alussa on tärkeää, ja parantaa yhteishenkeä ja vaikuttaa varmasti myös saavutettaviin tuloksiin. Omalla kaudellani haluaisin siis viedä jaostoa entistä yhteisöllisempään suuntaan, jossa hommia tehdään tarvittaessa yhdessä ja keskusteluilmapiiri on vapaa ja uusille ideoille avoin.

7. Miten kehittäisit varainhankintaa?

Yritysyhteistyön kehittäminen ja kasvattaminen on keskeistä tulevallakin hallituskaudella. Tämä tavoite pitää sisällään sekä yhteistyön euromäärän kasvattamisen olemassa olevien yhteistyökumppaneiden kanssa että uusien yhteistyökumppaneiden hankkimisen. Hyvä pohja tälle kehitykselle on luoto tänä vuonna, ja samalla raiteella tulee jatkaa ensi vuonnakin.

Sijoitustuottojen osalta tulojen määrää voitaisiin myös kasvattaa. Sijoituskohteiden osalta tulisi nykyistä enemmän panostaa kohteisiin, joiden tuotto kanavoituu tulona omistajan käyttöön, eikä näy ainoastaan kohteen arvonnousuna. Sijoituskohteiden valinnassa tulee jatkossakin huomioida yhdistyksen sijoitusohjesääntö sekä sen sallima riskitaso.

8. Keksi uusi yritysyhteistyön muoto?

Yritysyhteistyössä voitaisiin konkreettisen varainhankinnan lisäksi yrittää hyödyntää entistä enemmän yrityksissä työskentelevien henkilöiden tietotaitoa. Tämä voisi näkyä esimerkiksi erilaisina puhujatilaisuuksina Lexin jäseniä kiinnostavista aiheista - voitaisiinko esimerkiksi järjestää jonkinlainen paneelikeskustelu jäsenistön valitsemasta aiheesta, vierailijoina asianajoalan parhaat ammattilaiset? Tai voisivatko merkittävien asianajotoimistojen työntekijät kertoa viime aikojen merkittävistä tapauksista, joita he ovat hoitaneet? Vapaamuotoisemman osuuden yhdistäminen tällaiseen asiapitoiseen ohjelmaan saisi jäsenistön varmasti kiinnostumaan tilaisuudesta, ja lisäksi yritysyhteistyötä saataisiin kehitettyä monipuolisemmaksi.

9. Miten kehittäisit valmennuskurssitoimintaa?

Valmennuskurssitoiminta on keskeinen osa yhdistyksen varainhankintaa. Kurssien tulevaisuuden menestyksen kannalta selvää on, että opetuksen kursseilla tulee olla laadukasta. Palkkakulut on kuitenkin asia, josta voidaan pyrkiä hakemaan säästöä. Huomioitavaa kuitenkin on, että tiettyjen opettajien hyvä henkilökohtainen maine on kiirinyt ja tuo asiakkaita kursseille. Näin ollen suhteessa korkeammat palkkakulut voidaan sallia, mikäli kyseisen opettajan henkilökohtainen panos tuo lisää asiakkaita kursseille ylipäätään. Toisaalta mahdollisesti epäsuosittujen opettajien jatkoa tulee aina harkita.

Keskeistä valmenuskurssitoiminnassa on asiakkaiden tyytyväisyys - maine sekä hyvässä että pahassa kiirii nopeasti. Mielestäni asiakkaiden kokemuksia tuleekin joka vuosi tiedustella: missä onnistuttiin ja missä voidaan kehittyä? Tältä pohjalta on myös hyvä kehittää kurssien toimintaa, sillä asiakas on tunnetusti aina oikeassa.

Asiakkaiden kuulemisen pohjalta tulee myös itse kurssitarjontaa kehittää. On hyvä olla tietoinen siitä, millaisia kursseja hakijat pitävät toimivina ja millaisia eivät. Lisäksi varainhankinnan näkökulmasta tulee olla tietoinen siitä, mitkä kurssit tuottavat parhaiten ja olla tarvittaessa valmis kehittämään hyvin tuottavia kursseja ja karsimaan huonommin tuottavia kursseja.

Korona-aikana kurssit on järjestetty etänä, mikä on tuonut säästöä tilavuokriin. Jatkossa olisikin hyvä arvioida, voitaisiinko etäopetusta ainakin osittain jatkaa.

 

Tiedotusvastaava

Sonia Palovaara

1. Kuka olet ja miksi haet tiedotusvastaavaksi?

Moikka! Olen Sonia Palovaara, 3 vsk lexiläinen, nykyinen kulttis ja kiintiö-espoolainen. Haen tiedotusvastaavaksi, koska haluan panostaa Lexin tiedotukseen, sillä se on suuressa roolissa Lexin toimintaa. Haluan päästä kehittämään tiedotusta luomalla toimivaa ja omannäköistä jälkeä sen parissa, jotta se palvelee ennen kaikkea jäsenistön tarpeita, mutta näyttäytyy myös ulkopuolisille tahoille Lexin imagoon sopivana. Minulta löytyy paljon kokemusta tiedotusvastaavalle kuuluvista tehtävistä, koska olen ollut tämän kuluvan vuoden ELSAn markkinointivastaavana. Kulttuurivastaavana olon aikana ja ELSAn markkinointivastaavan kautta minulle on tullut sellainen olo, että tiedotusvastaavan pesti olisi minulle juuri se oikea ja minulla olisi paljon annettavaa siinä. Tykkään puuhastella erilaisia markkinointijuttuja niin visuaalisesti kuin kirjallisesti, ja mielestäni tiedotusvastaavan hommassa ne yhdistyvät hyvin sekä siinä pääsee toteuttamaan itseään. Olen myös aina ollut podcastien suurkuluttaja, niin olisi hienoa päästä mukaan Lexcastiin 

2. Millaiseksi koet kirjallisen ilmaisutaitosi?

Kirjallinen ilmaisutaitoni on hyvä ja olenkin saanut kuluvan vuoden aikana kirjoitella paljon sähköposteja ja muita infoja sekä markkinointitekstejä, joten ne ovat hyvin hallussa. En ole ennen tehnyt lehteä, mutta odotan sitäkin innolla!

3. Onko sinulla jonkinlaista tietoteknistä osaamista?

Osaan käyttää perinteisten office-ohjelmien lisäksi kuvankäsittelyohjelmia. Myös nettisivujen päivittäminen ja sähköpostilistojen käyttäminen on tullut tutuksi. Osaan myös käyttää kaikkia sosiaalisen median alustoja markkinointia varten.

4. Miten pyrkisit varmistamaan, että tarvittava tieto tavoittaa jokaisen lexiläisen?

Pyrkisin käyttämään tiedotuksessa useaa kanavaa, jotta tieto saavuttaa kaikki lexiläiset. Eli sähköpostien lisäksi tiedottaisin tapahtumista instagramissa ja lisäksi isommista tapahtumista facebookissa tekemällä tapahtuman sinne. Instagramin-storyt osiossa voi esimerkiksi muistuttaa vielä lähempänä ilmoittautumista, että se on aukeamassa. Lisäksi tiedottaisin tapahtumista ja niihin ilmoittautumisesta hyvissä ajoin. Myös puskaradio on toimiva keino, eli muistuttelisin kanssa lexiläisiä osallistumaan eri tapahtumiin ja kehottaisin muistuttelemaan muita.

5. Miten kehittäisit Lexin tiedotusta?

Käyttäisin sosiaalista mediaa esim. instagramia enemmän hyödyksi tiedottamisessa. Lisäksi pitäisin kiinni siitä, että tapahtuma-infot tulee ajoissa ja ohjeistaisin tapahtumanjärjestäjiä lähettämään infot minulle hyvissä ajoin. Tämän myötä myös tiedottamisen ja markkinoinnin voi aloittaa aikaisin, jotta jäsenistö tietää mitä tapahtumia on tulossa. Haluaisin myös tehdä Lexcastiin enemmän erityyppisiä jaksoja, jotta mahdollisimman monelle lexiläiselle löytyisi mieluista kuunneltavaa! Haluaisin myös kehittää tiedotustoimikuntaa ja saada siihen lisää jäseniä, tuomalla ilmi enemmän kuinka helppo ja mukava tapa se onkaan jäsenistölle lähteä mukaan Lexin toimintaan matalalla kynnyksellä. Haluaisin isomman tiedotustoimikunnan kautta tehdä Cal§arista myös vahvemmin kaikkien lexiläisten yhteisen hauskan lehden, jotta siellä kuullaan hauskoja juttuja, niin fukseilta kuin vanhuksilta.

6. Kuinka toimisit tilanteessa, jossa joku on loukkaantunut Cal§ari-jutusta?

Lähden siitä, että Cal§ari-jutuissa ei pilkata ketään henkilökohtaisesti, sillä tavoitteena on tehdä lehdestä hauska, ei ilkeä. Muutenkin varmistaisin aina, jos jutut liittyvät henkilöihin, että tämä on kyseiselle henkilölle ok. Mikäli joku kuitenkin pahoittaisi mielensä, pyytäisin tältä henkilöltä anteeksi ja tarvittaessa jäsenistöltä anteeksi tapahtunutta.

7. Osaatko käyttää kuvankäsittelyohjelmia?

Osaan käyttää, sillä käytän niitä jo nyt paljon ja pidänkin erityisesti siitä, että kuvankäsittelyohjelmien avulla saa markkinoinnista tehtyä silmää miellyttävää, mikä on minulle tärkeää.

 

Eeva Mannonen

1. Kuka olet ja miksi haet tiedotusvastaavaksi?

Moi! Olen Eeva Mannonen, 20-vuotias toisen vuosikurssin lexiläinen Espoosta. Haen tiedotusvastaavaksi, koska olisi mahtavaa päästä pitämään lexiläiset ajan tasalla järjestön toiminnasta ja uskon, että olisin järjestökokemukseni ja viestintätaitojeni ansiosta sopiva ihminen pestiin. Olen jaostoissa tutustunut Lexinfojen ja sunnuntaimailitekstien näpyttelyyn sekä järjestösomen päivittämiseen ja ylläpitoon, joten tiedotusvastaavan pesti tuntuu luontevalta jatkolta aiemmille ja tämänhetkisille tehtäville.

2. Millaiseksi koet kirjallisen ilmaisutaitosi?

Kirjallinen ilmaisutaitoni on vahva: osaan kirjoittaa virheetöntä, sujuvaa ja informatiivista tekstiä. Minulle on tuttua sekä asiatekstien että rennompien kirjoitusten rustaaminen eri julkaisualustoille, joten hallitsen eri tyylilajit ja viestintätilanteet hyvin.

3. Onko sinulla jonkinlaista tietoteknistä osaamista?

Minulla on hyvät tietotekniset perustaidot ja kokemusta somekanavien käyttämisestä järjestöviestinnässä – en mene solmuun esimerkiksi Officen kanssa ja olen päässyt käyttämään etenkin Instagramia järjestötoiminnassa paljon.

4. Miten pyrkisit varmistamaan, että tarvittava tieto tavoittaa jokaisen lexiläisen?

Kiinnittäisin erityistä huomiota siihen, että tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista tiedotetaan hyvissä ajoin ja monipuolisesti eri viestintäkanavia käyttäen. Myös esimerkiksi ilmoittautumisista myöhemmin muistuttaminen sekä eri kerhojen ja toimijoiden postauksien jakaminen voi olla hyödyllistä, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua ainejärjestömme toimintaan. Lisäksi olisi hyvä varmistaa, että järjestön uudet jäsenet lisätään Lexin sähköpostilistalle mahdollisimman nopeasti.

5. Miten kehittäisit Lexin tiedotusta?

Viimeiset vuodet ovat olleet haastavia myös tiedotukselle, mutta nyt Lexin toiminnan palautuessa normaaliin korostaisin tiedotuksen aktiivisuutta ja ajankohtaisuutta. Instagramissa jäsenistön tavoittaa helposti, joten siellä voisi mielestäni julkaista enemmän sisältöä Lexin toiminnasta, jotta sivulta saisi kattavamman käsityksen järjestön arjesta. Esimerkiksi vuonna 2018 ja 2019 julkaistiin kohokohdat Lexin Instagram-tarinoista, ja perinne olisi mukava herättää henkiin vuonna 2022. Näin etenkin fuksit ja oikikseen hakevat pääsisivät tutustumaan Lexiin paremmin.

6. Kuinka toimisit tilanteessa, jossa joku on loukkaantunut Cal§ari-jutusta?

Juttelisin asiasta kyseisen henkilön kanssa ja selvittäisin, mikä jutussa tuntui pahalta, ja ottaisin jutun lehdistä pois, jos hän niin haluaisi. Miettisin myös toimituksen kanssa, miksi ylilyönti ja virhearvio tapahtui, jotta vastaavat tilanteet voitaisiin välttää jatkossa.

7. Osaatko käyttää kuvankäsittelyohjelmia?

Minulla on kokemusta esimerkiksi Canvan käytöstä ja osaan luoda ohjelmalla yksinkertaista grafiikkaa. Olen myös käyttänyt tavallisia kuvanmuokkaussovelluksia somejulkaisujen muokkaamiseen. En ole (toistaiseksi) Photoshop-velho, mutta olen innokas opettelemaan uutta!

 

Jonna Piira

1. Kuka olet ja miksi haet tiedotusvastaavaksi?

Olen Jonna Piira, 23 v toisen vuoden lexiläinen. Olen alun perin Porvoosta, mutta nyt jo turkulaistunut ja erityisesti lexiläistynyt. Tiedotusvastaavan pesti on kiinnostanut minua jo fuksisyksystä alkaen ja liityinkin tiedotustoimikuntaan silloin. Tosin fuksivuoteni aikana toiminta ei ollut aktiivista johtuen koronasta.

Haen tiedotusvastaavaksi, koska haluan päästä edistämään ainejärjestömme sisäistä tiedotusta sellaiseksi, että tieto tulisi nykyistä aiemmin ja selkeämmin. Lisäksi haluan olla osa tätä meille kaikille tärkeää yhteisöä, kehittää sitä sekä tuoda kaikkia lexiläisiä yhteen, johon parhaiten pystyn tiedotusvastaavan tehtävän kautta. Haen myös, koska uskon tämän tehtävän sopivan minulle, sillä tykkään käyttää luovuuttani ja luoda sisältöä someen. Tässä tehtävässä pystyisin siis yhdistämään oman luovuuteni sekä kirjallisen osaamisen ainejärjestömme hyväksi, mikä motivoikin minua hakemaan tätä tehtävää.

2. Millaiseksi koet kirjallisen ilmaisutaitosi?

Koen kirjallisen ilmaisutaitoni todella hyväksi. Olen aina tykännyt kirjoittaa ja mietin tarkkaan, miten asiat muotoilen niin, että se kuulostaa mahdollisimman järkevältä. Olen nuorempana kirjoittanut blogia, joka tosin on kuopattu jo vuosia sitten. Kirjallista ilmaisutaitoani kuvaa myös se, että lähes aina kun kirjoitan onnittelukortteja toisille, haluan itse kehittää sinne runon, joten luova kirjoittaminen onnistuu minulta myös. Uskon, että tästä on erityisesti hyötyä Cal§arin kirjoittamisessa.

3. Onko sinulla jonkinlaista tietoteknistä osaamista?

Minulla on hallussa kaikki perus tekstin- ja kuvankäsittelyn taidot sekä tietokoneen käyttötaidot. Nämä olen oppinut monen vuoden aikana niin koulussa kuin myös omatoimisesti.

4. Miten pyrkisit varmistamaan, että tarvittava tieto tavoittaa jokaisen lexiläisen?

Panostaisin sunnuntaimaileihin ja erilaisiin sosiaalisen median kanaviin, kuten ig. Sunnuntaimaili on mielestäni tärkein infokanava, sillä siellä kerrotaan kaikki olennaiset asiat avoimista työpaikoista tuleviin tapahtumiin. Tämän vuoksi haluan erityisesti varmistaa, että kaikki fuksit saavat sunnuntaimailin alusta asti, ettei käy niin, että vielä esimerkiksi vuoden päästä sunnuntaimailit eivät edelleenkään tulisi. Sosiaalisessa mediassa painottaisin erityisesti eri kanavien käyttöä, koska kaikilla ei välttämättä ole esim. instagramia, jolloin siellä jaettu tieto ei välttämättä välity kaikille.

5. Miten kehittäisit Lexin tiedotusta?

Kehittäisin tiedotusta päivittämällä enemmän sosiaalisen median kanavia. Tällä hetkellä päivittäminen on ollut todella vähäistä, eikä esimerkiksi tapahtumista ole etukäteen ollut informaatiota somekanavissa. Sähköpostia haluaisin kehittää niin, että joka kuun ensimmäisessä sunnuntaimailissa voitaisiin mainita kalenteriin merkityt tapahtumat tyylillä ”save the date”. Sitten kun tapahtumasta on lisätietoja, laitettaan tieto mahdollisimman hyvissä ajoin eteenpäin kaikille. Yksittäisten tapahtumien kohdalla haluaisin kehittää tiedottamista niin, että ensimmäisessä infoviestissä on laajin tieto tästä tapahtumasta. Tämän jälkeen sunnuntaimailissa mainittaisiin tapahtumasta lyhyemmin ja voitaisiin, mikäli ilmoittautuminen on jo mennyt ja tapahtuma on täynnä, mainita, että jonotuslistalle on mahdollista liittyä. Jos itse pääsisin tiedotusvastaavaksi, haluaisin järjestää toimikunnalle myös yhteistä matalan kynnyksen tekemistä kokouksien lisäksi. Tämä lisäisi mielestäni toimikunnan yhteishenkeä.

6. Kuinka toimisit tilanteessa, jossa joku on loukkaantunut Cal§ari-jutusta?

Lähtökohtaisesti Cal§ari on enemmän ”hupilehti”, mutta kuitenkin hyvän maun rajoissa. Itse ajattelen ehkä enemminkin siten, että ennaltaehkäisevillä toimilla pyrittäisiin siihen, ettei kukaan loukkaannu lehden jutuista. Tällä tarkoitan sitä, että mikäli jutuista on helposti tunnistettavissa henkilö, niin tältä henkilöltä pyydettäisiin lupa jutun kirjoittamiseen/kuvan julkaisemiseen. Mikäli joku kuitenkin pahoittaa mielensä, jostain lehden jutusta lähtisin siitä, että tältä kyseiseltä henkilöltä pyydettäisiin anteeksi tapahtunutta. Tilanteesta riippuen olisi myös hyvä kirjoittaa jonkin asteinen julkinen anteeksipyyntö varsinkin, jos useampi henkilö on loukkaantunut jutusta. Anteeksi pyytäminen on usein paras tapa. Mikäli henkilö/henkilöt haluavat, asia voitaisiin myös oikaista seuraavaan Cal§ariin.

7. Osaatko käyttää kuvankäsittelyohjelmia?

Osaan käyttää erilaisia kuvankäsittelyohjelmia ja opin myös nopeasti uusia tarpeen vaatiessa. Olen lähinnä käyttänyt kännykän erilaisia sovelluksia. Viimeisin kunnon kuvankäsittelyohjelmakokemus on Adobe Photoshopilla, jolla teimme kaverini kanssa toogajulisteen. Lähinnä olen käyttänyt Canvaa esim. instagram-tarinoiden luomiseen.

 

Ulkosuhdevastaava

Mia Vainio

1. Kerro, kuka olet ja miksi haet ulkosuhdevastaavaksi.

Heipähei! Täällä kirjoittelee Mia Vainio, juuri 24 vuotta täyttänyt viidennen vuoden lexiläinen. Haen ulkosuhdevastaavaksi, sillä Lexin toiminta ja etenkin kv-viikot ovat lähellä sydäntä, ja haluan päästä hyödyntämään omia ideoitani niitten kehityksessä. Nyt kun tämä pandemian tuomat rajoitteet alkavat vihdoin olla takanapäin, haluan päästä jatkamaan perinteisten tapahtumien järjestämistä eri ainejärjestöjen kanssa, sekä luomaan myös uutta. Haluan tuoda esille myös kv-viikkojen luomat mahdollisuudet lexiläisille ja kehittää Pohjoismaista yhteistyötä.

2. Minkälaista kokemusta sinulla on suurten tapahtumien järjestämisestä?

Olen kuluneiden Lex-vuosien aikana ehtinyt tehdä vaikka minkälaista hommaa eri tapahtumien järjestämisessä. Varmasti suurimpana yksittäisenä tehtävänä on ollut vuosijuhlamarskina toimiminen, vaikka kevään 2020 vuosijuhlat peruttiin lopulta tämän pandemian johdosta. Juhlien järjestämisessä oli kuitenkin päästy jo sen verran pitkälle, että kokemusta näin suurten juhlien järjestämisestä kertyi erittäin paljon. Lisäksi olen ollut joka vuosi mukana kv-toimikunnassa, järjestänyt toogia ja muutenkin ollut auttamassa eri Lexin tapahtumien järjestämisessä.

3. Kerro kielitaidostasi.

Ikinä ei ole kv-viikoilla tai muussakaan Lexin toiminnassa tullut vastaan tilannetta, jossa kielitaitoni ei olisi riittänyt. Vaikka ruotsia ei osaisi puhua kuin yöllä ja norjaa aamulla, niin englannin kielellä on tähänkin mennessä pärjännyt erittäin hyvin.

4. Oletko ottanut osaa kv-viikoille aiemmin?

Pari ensimmäistä vuotta Lexissä kävin tasaiseen tahtiin kv-viikolla, yhden aina puoleen vuoteen. Syksyllä 2019 innostuin kuitenkin viikoista ihan uudella tavalla, ja suunnitelmissani oli keväällä 2020 käydä useammalla viikolla. Korona kuitenkin pilasi nämä suunnitelmat, mutta kevään 2020 jälkeen olen päässyt käymään kahdella kansainvälittömällä viikolla, jotka jäljentelevät sisällöltään normaaleja kv-viikkoja.

5. Minkälaiseksi näet kv-viikkojen merkityksen Lexissä ja lexiläisille?

Kv-viikot ovat ainulaatuisia tilaisuuksia tavata muita oikkareita niin muista Suomen ainejärjestöistä, kuin Pohjoismaistakin. Kv-viikoilta löytyy kaikille kaikkea, kuten excuja, luentoja ja iltaohjelmaa. Viikoilla tapaa monia uusia ihmisiä, hankkii kontakteja ja pääsee helposti reissaamaan Pohjoismaissa.

6. Kehittäisitkö ulkosuhdetoimintaa? Miten?

Tärkeintä tällä hetkellä olisi tietysti saada normaali ulkosuhdetoiminta käyntiin, mutta haluaisin myös luoda uusia tapahtumia etenkin muiden oikkarijärjestöjen kanssa, sillä monet eivät tunne kv-viikkoja omaksi jutukseen. Tällä hetkellä toimintaa muiden sisarainejärjestöjen välillä on niukasti, vaikka Turusta löytyy toinen oikkarijärjestö eikä Helsinkikään sijaitse kaukana. Pyhänkolminaisuuden kanssa Lexillä on jo omat tapahtumansa, mutta olisi tietysti mukava järjestää joitain tapahtumia myös toisten turkulaisten ainejärjestöjen kanssa. Tässä asiassa voisi kuunnella jäsenistön toiveita. Lisäksi haluaisin tuoda kv-toimikuntaa suurempaan rooliin tapahtumien järjestämisessä.

7. Minkä ainejärjestöjen kanssa Lexin tulisi tehdä yhteistyötä ja järjestää yhteisiä tapahtumia?

Haluaisin tehdä yhteistyötä etenkin Stadgan kanssa, sillä tämä ainejärjestö sijaitsee helposti Turussa ja lisäksi monet stadgalaiset siirtyvät tekemään maisteriaan Turun oikikseen. Tällä tavalla saisimme heidän siirtymisestään helpomman, ja tietysti saisimme tutustua toiseen oikkarijärjestöön. Perinteisesti Stadgan kanssa on ollut vain 1–2 tapahtumaa vuodessa, joten tähän voitaisiin lisätä vielä muutama tapahtuma. Yhteisiä tapahtumia voitaisiin tietysti järjestää myös muiden turkulaisten ainejärjestöjen kanssa lisää.

8. Ulkosuhdevastaavan pestistä koituu vastaavalle joitakin kustannuksia.

Kuinka olet taloudellisesti varautunut hallitusvuoteen? Koen olevani hyvin varautunut, ja tiedän myös suurin piirtein paljonko hallitusvuoteen kuluisi rahaa. Olen tarpeen vaatiessa säästeliäs, enkä aina tarvitse esimerkiksi ruumaan menevää matkalaukkua. Säästöt, tuet ja laina varmasti auttavat hallitusvuodesta selviytymistä. Islannin viikolle osallistuttuani tiedän, kuinka paljon yhteen viikkoon voi mennä rahaa ja olen myös varautunut näihin kuluihin.

 

Opintovastaava

Ada Jokela

1. Kuka olet ja miksi haet opintovastaavaksi?

Oon Ada Jokela, toisen vuosikurssin lexiläinen ja just se henkilö, jonka kanssa voit käydä tunnin mittaisen keskustelun niin Netflixistä löytyvästä klassikkoleffasta kuin myös oikiksen koulutuksellisista risuista ja ruusuista. Lexissä olen kuluneen vuoden aikana toiminut opintojaostossa oman vuosikurssini edustajana, vastuutuutorina ja Librissä markkinointivastaavana.

Opintovastaavaksi haen siksi, että haluan aidosti päästä tekemään nimenomaan edunvalvonnallista työtä ja oppimaan hallitustyöskentelystä Lexissä. Olen toiminut useamman vuoden muissa järjestöissä sekä yhdistyksissä ja sitä kautta saanut niin käytännön kokemusta kuin myös koulutustakin erityisesti edunvalvontatyöstä. Koen, että opintovastaavana pääsisin hyödyntämään näitä aikaisemmin oppimiani taitojani kaikkien lexiläisten hyväksi.

Haluan myös omalta osaltani olla auttamassa siinä, että varsinkin näin koronan (toivottavasti jälkeisinä) vuosina kukaan Lexissä ei koe jäävänsä yksin – olipa kyse sitten opintoon liittyvistä asioista tai yleisemmällä tasolla puhuttavasta yksinäisyydestä.

2. Mitä muuttaisit Lexin edunvalvonnassa? 

Pyrkisin tuomaan edunvalvontaa vieläkin selkeämmäksi osaksi lexiläisten arkea esim. instagramin kautta lyhyiden, informatiivisten tietoiskojen muodossa. Edunvalvonta on tärkeää ja vaikuttaa jokaisen lexiläisen opiskeluihin, mutta silti se on käytännössä monille hämärän peitossa. Harva tuntuu aidosti tietävän taikka olevan kiinnostunut siitä, millaisia edunvalvonnallisia asioita Lexissä toteutetaan käytännössä. Jos porukalla olisi selkeämpi kuva siitä, mitä edunvalvonta on ja kuinka se konkreettisesti vaikuttaa myös heihin itseensä, he todennäköisesti suhtautuisivat siihen myös innokkaammin. Tämän mahdollistamiseksi voitaisiin Lexinfojen muodossa hyvin myös jatkossa tuoda lexiläisten tietoon konkreettisia asioita, joita edunvalvonnan puolella ollaan toteutettu.

Katariinan kuluneena vuonna käyttöön ottama opintojaosto on loistava konsepti, jota lähtisin ehdottomasti myös hyödyntämään ja kehittämään pidemmälle. Se on erinomainen väylä saada tietoa jokaiselta vuosikurssilta heidän mieltään painavista asioista.

3. Mainitse mielestäsi tärkeimmät sidosryhmät Lexin edunvalvonnan kannalta. 

Ehdottomasti peruskoulutustoimikunta, missä käsitellään laajoja, opiskelijoiden arkea koskevia kysymyksiä; esim. ensi vuonna käsittelyssä on opetussuunnitelma seuraavalle kahdelle vuodelle ja myös laajempien opetukseen liittyvien raamien luominen seuraavalle neljälle vuodelle. Koska kyseinen toimikunta kokoontuu joka kuukausi, sen kokoukset tarjoavat suhteellisen nopean ja tehokkaan väylän asioiden esille tuomiselle sekä keskustelun herättelemiselle.

Itse miellän tapauskohtaisesti sidosryhmiksi myös yksittäisiä henkilöitä. Tämän takia haluankin tässä kohtaa nostaa esille myös opintoneuvojamme Terhi Alinikulan. Terhi on henkilö, johon myös yksittäisen lexiläisen on helppo matalalla kynnyksellä olla yhteydessä. Hän välittää aidosti opiskelijoiden hyvinvoinnista ja pyrkii auttamaan lexiläisiä opiskeluihin liittyvissä asioissa parhaansa mukaan. Edunvalvontaa ei voi tehokkaasti tehdä yksin, mutta yksittäisen henkilön panoksella voi olla valtava vaikutus kokonaiskuvaan ja Terhin opiskelijoille antama apu on mielestäni korvaamatonta myös Lexin edunvalvonnan kannalta.

4. Miten keräät tehokkaasti palautetta?

Olen kokenut käytännön kautta, että yksi tehokkaimmista väylistä palautteen saamiseksi on se perinteinen puskaradio. Sen kautta kulkeutuu harvinaisen nopeasti enemmän tai vähemmän asiallisena, mutta sitäkin aidompana palaute melkeinpä asiasta kuin asiasta. Tämän rinnalla on tietysti hyvä hyödyntää mm. kirjallisessa muodossa olevia palautelomakkeita, mihin jengi voi vastata anonyymisti, ja tuoda ihmisille selkeästi tietoon nämä käytettävissä olevat väylät antaa palautetta.

Itse olen myös sellainen henkilö, että palautetta kaivatessani pyydän sitä suoraan. Olemalla itse aktiivinen ja helposti lähestyttävä pystyy tehokkaasti saamaan nopeallakin aikataululla aitoa, rakentavaa palautetta. Olen itse saanut palautetta siitä, kuinka helposti lähestyttävä henkilö olen, minkä ansiosta koen, että minulle voi myös matalalla kynnyksellä tulla puhumaan ja kertomaan asioista. 

5. Millaisena näet opintoedunvalvonnan tulevaisuuden?

Opintoedunvalvonnan tulevaisuus on silmissäni valoisa, vaikka tietysti haasteitakin riittää. Erityisesti nyt, kun myös opetuksen puolesta ollaan palaamassa takaisin normaalimpiin olosuhteisiin, koen tärkeäksi keskustelunaiheeksi etäopetuksen mahdollistamisen myös jatkossa. Tämä lisää opintojemme joustavuutta ja ottaa huomioon mm. työssä käyvät opiskelijat sekä opiskelijat, jotka asuvat muualla kuin Turussa.

Minulle on tärkeää saada mahdollisimman moni lexiläinen mukaan vaikuttamaan ja kertomaan mielipiteensä. Näenkin, että tulevaisuudessa opintoedunvalvonta osallistaa yhä useampia lexiläisiä ja on entistäkin saavutettavampaa. Haluaisin tietysti itse päästä jatkamaan Emman ja Katariinan jalanjäljissä niin, että tulevaisuudenkin opintoedunvalvonta ottaisi huomioon kaikki lexiläiset, joka tarkoittaa monimuotoista ja –puolista joukkiota opiskelijoita.

6. Mikä opintovastaavan rooli mielestäsi on Lexin edunvalvonnassa?

Erittäin tärkeä; opintovastaavan tehtävänä on toimia tietynlaisena viestinviejänä erityisesti lexiläisten ja tiedekunnan välillä siten, että tiedekunta toisaalta kuulee opiskelijoiden näkemyksiä konkreettisista opetusasioista ja toisaalta lexiläiset kuulevat tiedekunnan ajatuksia samoista asioista. Erityisesti annan painoarvoa sille, kuinka opintovastaavan tulee tuoda selkeästi kaikkien lexiläisten näkemyksiä esille ja varmistaa, että näitä näkemyksiä ei esim. tiedekunnan puolelta sivuuteta vain olan kohautuksella vaan niitä aidosti myös kuunnellaan.

7. Lexin ja TYY:n välinen suhde edunvalvonnassa?

Perinteisesti TYY:n rooli Lexissä ei ole ollut välttämättä kovinkaan suuri. Edunvalvonnan puolella kyseinen suhde on kuitenkin siinä mielessä tärkeä, että se tarjoaa Lexille väylän kurkistaa muiden ainejärjestöjen harjoittamaan edunvalvontaan. Tämä taas tarjoaa vertailupohjaa myös Lexin omalle edunvalvonnalle. Esim. TYY:n hallopedissa on eri tiedekuntajärjestöistä omat jäsenensä (meiltä opintovastaava), mikä mahdollistaa näiden tiedekuntajärjestöjen välisen edunvalvonnallisen keskustelun ja näin ollen edunvalvontatyön kehittämisen. 

8. Mitä haasteita näet opintoedunvalvonnassa ja opiskelijoiden hyvinvoinnissa?

Erityisenä haasteena näen sen, kuinka nyt koronatilanteen helpottaessa yliopisto ja tiedekunta huomioivat vallinneen tilanteen aiheuttamat vaikutukset opiskelijoihin. Oletetaanko, että tilanteen parantuessa voidaan ongelmitta palata entisiin toimintatapoihin vai osataanko nyt melkein kahden vuoden kestäneen pandemian opiskelijoihin jättämät vaikutukset ottaa huomioon mahdollisia toimintatapamuutoksia pohdittaessa? Myös se, kuinka jatkossa tullaan hyödyntämään etäopetusta esim. lähiluentojen rinnalla, on mielenkiintoinen kysymys, minkä jo aikaisemmin toinkin esille.

Näiden lisäksi se, kuinka harjoittelutukiuudistus käytännössä tullaan toteuttamaan, on haastava kysymys ja varmasti tulevana vuotena paljon esillä. On loistavaa, että nykyään tuo harjoittelutuki tarjotaan kaikille, mutta suurena kysymysmerkkinä on esim. se, tuleeko sen rahoittaminen vähentämään vaikkapa kurssitarjontaa muiden opintojen kannalta.

9. Kuinka niistä päästään?

Selvittämällä opiskelijoiden tarpeet ja tuomalla ne selkeästi esille myös tiedekunnalle. Monelle saattaa esim. pitkän etäopiskeluajan jälkeen olla haastavaa palata kokonaan takaisin lähiopetukseen. Tämän vuoksi olisikin hyvä tuoda tiedekunnan kanssa käytävään keskusteluun esille se, millaisia opetusmetodeja lexiläiset jatkossa kaipaavat ja kuinka esim. etäopiskelumahdollisuutta voitaisiin tulevaisuudessakin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Lyhyesti tiivistettynä ajamalla aktiivisesti lexiläisten asioita eteenpäin ja pitämällä niistä ääntä myös tiedekunnan puolella!

 

Kaapo Havuluoto

1. Kuka olet ja miksi haet opintovastaavaksi?

Moi vaan, nimeni on Kaapo Havuluoto, 21-vuotias Etelä-Pohjanmaan Kurikasta kotoisin oleva toisen vuoden lexiläinen. Ensimmäinen vuosi meni vahvasti opintojen merkeissä, mutta samalla ehdin päästä jo kiinni ainejärjestötoimintaan. Toimin ELSA Turun STEP-vastaavana, Sillisjaoston sponssivastaavana ja opintotoimikunnan vuosikurssiedustajana. Näiden lisäksi ehdin kahlata vähän alle puolet notaarin tutkinnosta ja nyt opintosuman ja muiden ainejärjestöpestien jäädessä taka-alalle ajattelin hyödyntää jo kertynyttä perspektiiviä oikeustieteen tutkinnosta ja toisaalta ainejärjestötoiminnasta parantaakseni entisestään varsin tehokkaasti toimivaa edunvalvontaa Lexissä. Tiedostan, että edunvalvonnallisissa tehtävissä syntyy helposti erilaisia ongelmatilanteita ja konflikteja, joita koen kuitenkin pystyväni ratkomaan aiemmalle kokemuksella, laajalla tiedolla ja toisaalta myös kompromissilähtöisellä, mutta jämäkällä keskustelulla eri osapuolten kanssa. Tehtävään kuuluva opintotoimikunnan puheenjohtajana toimiminen vaatii myös organisointikykyä ja kykyä saada sen kautta edunvalvonta toimimaan tehokkaasti. Aikaisempi kokemus edunvalvonnallisista tehtävistä ja puheenjohtajana ja sittemmin sotilasjohtajana toimiminen erikoisjoukoissa antavat minulle valmiudet järjestää toimikunnan toiminta mahdollisimman tehokkaaksi. 

Edunvalvonta on lähellä sydäntäni valmiiksi, olen toiminut jo yläasteikäisestä lähtien koulujen johtokunnissa oppilaskuntien edustajana ja erilaisissa työryhmissä kehittämässä sekä paikallisen että valtakunnallisen tason koulutusta. Varusmiespalveluksen aikana ehdin johtajakoulutuksen lisäksi kehittää omassa varuskunnassani palvelleiden olosuhteita varusmiestoimikunnan kautta. Kosketuspintaa edunvalvonnallisiin asioihin siis löytyy, mutta kokemuksen lisäksi olen todella motivoitunut selvittämään ja ratkomaan edunvalvonnallisia asioita. Opintovastaavan toiminnan kautta opiskeluympäristöä voidaan parhaimmillaan muuttaa kannustavammaksi, reilummaksi ja yhdenvertaisemmaksi. Opintovastaavan tehtäviin kuuluu edunvalvonnan lisäksi tiettyjen tapahtumien, kuten klubi-iltojen ja publiikkien järjestäminen, joista etenkin klubi-illoista haluaisin tehdä houkuttelevia asiapitoisia tapahtumia myös maisterivaiheen opiskelijoille. 

En kuitenkaan halua unohtaa opintovastaavan tärkeää tehtävää kuunnella opiskelijoiden huolia liittyen opintoihin ja siten edistää edunvalvonnallisia asioita yksilötasolla. Opintovastaavana olisin matalan kynnyksen kontakti liittyen opinnollisiin ongelmiin, johon kuka tahansa voisi ottaa yhteyttä liittyen niin pieniin kuin suuriin ongelmiin. Koronan jälkeisenä aikana on tärkeää huomioida erilaisten opiskelijoiden tarpeet ja huolet, jotka saattavat liittyä opetuksen järjestämiseen ja toisaalta korkeaan kynnykseen palata tavanomaiseen yliopistoarkeen.

2. Mitä muuttaisit Lexin edunvalvonnassa?

LEX on vakiinnuttanut itsensä edunvalvonnallisesti yliopiston kolmikantaan ylioppilaskunnan, yliopiston ja tiedekunnan eri elimiin. Tämän kolmikannan tehostaminen entisestään on tärkeää ja tätä kehistystyötä on viime vuoden aikana jo aloitettu opintotoimikunnan vuosikurssiedustajien muodossa ja voitaisiin jatkaa esimerkiksi teettämälle jäsenistölle entistä enemmän kyselyitä, joiden avulla saamme kerättyä tietoa siitä, millaisena valtaosa opiskelijoista kokee opinnot oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja Turun yliopistossa. Paikallisedunvalvonnan tehostamisen lisäksi keskittyisin yhä enemmän myös valtakunnallisen tason toimijoihin, hiljattain perustetun oikeustieteen opiskelijoiden liiton kanssa ja vahvana vaikuttajana tunnetun Suomen Lakimiesliiton kanssa tehtävän yhteistyön ja yhteisten linjausten avulla saamme painavampia argumentteja perustelemaan kantojamme liittyen oikeustieteelliseen opetukseen paikallistasolla. 

3. Mainitse mielestäsi tärkeimmät sidosryhmät Lexin edunvalvonnan kannalta.

Kaikilla sidosryhmillä on Lexin eduvalvonnan kannalta tärkeä tehtävä. Tärkeimpien valinta on siksi hyvin haastavaa, mutta koen Ryhmä Lexin kuuluvan näistä tärkeimpiin, sillä sen kautta saamme edustusta eri hallinnon portaille, jonka kautta me vaikutamme edunvalvonnallisiin asioihin paikallistasolla. Valtakunnallisella tasolla Lakimiesliitto on edelleen vaikutusvaltaisin ja siten tärkeä sidosryhmä, tosin se käyttää vaikutusvaltaansa selvästi enemmän työelämään liittyvissä asioissa ja siksi on tärkeää käyttää linkkejä lakimiesliittoon Lexille tärkeiden asioiden ajamiseen. Toisaalta jo edellä mainittu oikeustieteen opiskelijoiden liitto saattaa lähivuosina nousta varsinkin edunvalvonnan kannalta tärkeäksi yhteistyötahoksi. 

4. Miten keräät tehokkaasti palautetta?

Keräisin palautetta tehokkaasti teettämällä erilaisia kyselyitä, joihin vastaamiseen kannustaisin ihmisiä esimerkiksi tapahtumiin arvottavilla lipuilla. Kyselyiden avulla jäsenistön edustaminen on vakuuttavampaa ja tehokkaampaa. Tavanomaisten kyselyiden lisäksi on tärkeää korostaa yksilötason ongelmien kuulemista olemalla läsnä erilaisissa tapahtumissa ja toimistolla. Tehokkaaseen palautteen keräämiseen kuuluu lisäksi se, että olen helposti tavoitettavissa matalalla kynnyksellä. Olisin myös itse aktiivinen kyselemään ihmisiltä heidän kokemuksistaan liittyen opintoihin niin perusteiden kursseilla kuin syventävillä jaksoillakin. Siten edunvalvonnan kannalta ajankohtaiset ongelmat tulevat välittömästi opintovastaavan tietoon ilman viivettä. 

5. Millaisena näet opintoedunvalvonnan tulevaisuuden?

Opintoedunvalvonnan tulevaisuus on täynnä haasteita, joiden selvittämisessä haluan itsekin olla mukana. Tutkintoa halutaan jatkuvasti uudistaa oikeusjärjestelmämme eriytyessä entistä enemmän erilaisiksi aloiksi, ja arvosanapaineiden ollessa läsnä vahvasti opiskelijoiden arjessa. On opintoedunvalvonnan tehtävänä vastata näihin ja moniin muihin ongelmiin sekä paikallistason edunvalvonnan, että valtakunnan tason yhteistyöelinten kautta käyttämällä ääntänsä liittyen erilaisiin linjauksiin. Tämä kaikki vaatii opintoedunvalvojilta entistä enemmän tutustumista erilaisiin kehitysehdotuksiin ja malleihin, ja toisaalta valmiutta ja paineensietokykyä tehdä päätöksiä, jotka muokkaavat juristin koulutusta uuteen suuntaan. Opintoedunvalvonnan rooli siis korostuu entisestään oikeustieteellisen koulutuksen roolia ja rakennetta puolustettaessa kehitettäessä, erityisen paljon huomiota vaatii varsinkin paikallistasolla yhteishengen ylläpito, jonka avulla pidämme Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja Lexin yhteisöllisyyttä korostavina paikkoina, joissa yksilötason kilpailuvietti ja puskeminen suuriin lakitoimistoihin harjoitteluihin ei saa liian suurta tilaa. 

6. Mikä opintovastaavan rooli mielestäsi on Lexin edunvalvonnassa?

Opintovastaavan rooli Lexin edunvalvonnassa on toimia opintotoimikunnan kautta edunvalvontaa koordinoivana ja samalla yhteisiä sekä koherentteja linjauksia luovana toimijana. Opintovastaavan on siis otettava rooli yhteisen linjan etsijänä ja toisaalta tuoda tämä linja esiin selvästi ja hyvin perustellen eri yhteistyöelimissä. 

7. Lexin ja TYY:n välinen suhde edunvalvonnassa?

Lexin ja TYY:n suhde edunvalvonnassa on monin tavoin toisiaan tukeva. Toki Lex keskittyy enemmän nimenomaisesti oman jäsenistönsä edunvalvontaan, mutta on tärkeää huomioida ja hyödyntää TYY:n vaikutusvaltaa. TYY antaa laajemmalle ulottuvampia lausuntoja ja linjauksia edunvalvontaan, ja tämän yleisluonteisuuden vuoksi Lexin on tärkeää keskittyä spesifeihin ongelmiin tiedekuntatasolla, ja toisaalta TYY:ssä toimivien edustajien kautta tuoda koko yliopistoa koskevalla tasolla esiin oikeustieteellisen tiedekunnan ongelmia. TYY:llä on lisäksi enemmän vaikutusvaltaa yleisiin opiskeluun liittyviin edunvalvonnallisiin asioihin, kuten opiskelijoiden toimeentuloon liittyen. Lexillä taasen on linkkejä liittyen valtakunnan tason toimijoihin oikeustieteellisessä opiskelussa. Suhde TYY:n ja Lexin välillä on siten sellainen, että TYY keskittyy enemmän yleisesti opiskeluun liittyviin edunvalvonnallisiin asioihin, kun taas Lex pystyy kohdentamaan huomionsa edunvalvonnassa oman tiedekuntansa tutkinnon kehittämiseen ja TYY:n nostamien pointtien korostamiseen oman tiedekuntansa elimissä. 

8. Mitä haasteita näet opintoedunvalvonnassa ja opiskelijoiden hyvinvoinnissa?

Haasteina opintoedunvalvonnassa, etenkin tiedekuntatasolla, näen opiskelijoiden mielipiteen sivuuttamisen lopullisissa päätöksissä. Toinen ongelma opintoedunvalvonnallisissa asioissa on vaikeus saada Lexille tärkeiden asioiden edistäminen kaikilla edunvalvonnan tasoilla. Kolmantena haasteena näen organisatorisen rakenteen hahmottamisen varsinkin uusille opiskelijoille ja lisäksi pitkään jatkuneiden ongelmien sivuuttamisen ratkaisematoomina. 

Opiskelijoiden hyvinvoinnin ongelmat korostuvat korona-pandemian hiipumisen jälkeisessä entiseen normaaliin palattaessa. Moni saattaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi heille tarkoitetusta yhteisöistä, ja vaikeus lähteä jälleen esimerkiksi paikan päälle luennolle saattaa olla monille todellinen. Koronan lisäksi opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavat arvosanapaineet, työllistymispaineet ja stressi kaverien saamisesta ja yhteisöön kuulumisesta.

9. Kuinka niistä päästään?

Edellä mainittuihin ongelmiin ei tietenkään voi tarjota vain yhtä selkeää ratkaisua, mutta on tärkeää hahmotella erilaisia vaihtoehtoja, joiden avulla niissä päästäisiin parempaan suuntaan tai taltutettaisiin kokonaan.  Opintoedunvalvonnallisissa ongelmissa ratkaisuna on etenkin opintovastaavan oma aktiivisuus ja kyky nostaa erilaisissa elimissä juuri lexiläisten ongelmat esille. Organisatorisen rakenteen hahmottamisen ongelma voitaisiin ratkaista esittelemällä se perusteellisemmin ja selkeämmin, jotta sen merkitys tulisi selväksi uusillekin opiskelijoille. Pitkään jatkuneiden ongelmien ratkaisu taasen vaatii uusien, jopa mielikuvituksellisten ratkaisujen kehittämistä, jotta esimerkiksi tiettyihin kursseihin liittyvät varsin perustavanlaatuiset ongelmat saataisiin ratkaistua. Opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat taasen moniulotteisempia ja siten niihin ei välttämättä ole yhtä yksittäistä ratkaisua. Jotta jokainen kokisi olonsa tervetulleeksi ainejärjestönsä toimintaan, on Lexin edelleen korostettava matalaa kynnystä osallistumiseen. Koronan jälkeinen opetuksen järjestämisessä on huomioitava etäopetuksen roolin vakiintuminen ja suosittava hybridimallia. Hyvinvointia voisi edistää myös Lexin tarjoamat luennot ja tapahtumat, joissa etenkin henkistä hyvinvointia edistettäisiin ammattilaisten tarjoamalla tiedolla. Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää kokonaisuudessaan tiedekunnankin kannalta, jotta yksilöt pystyvät suoriutumaan opinnoistaan. Oikeustieteeseen stereotyyppisesti liittyviä arvosanapaineita ja muita stressiä aiheuttavia tekijöitä voi vähentää parhaiten tarjoamalla opiskelijoille ainejärjestön, jossa huolien jakaminen ja toisaalta huhupuheiden kitkeminen luovat turvallisen yhteisön, joka vähentää opiskeluun ja työhön liittyviä paineita vanhempien opiskelijoiden kautta jaettavien kokemusten avulla. 

 

Tapahtumavastaava

1. Esittele itsesi ja kerro, miksi haet juuri tapahtumavastaavaksi.

Moikka! Olen Alva Rewell, toista vuotta Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva helsinkiläinen ja haen Lex ry:n tapahtumavastaavaksi. Haen tapahtumavastaavaksi, sillä yksinkertaisesti rakastan tapahtumien järjestämistä ja koen, että minulla olisi paljon annettavaa tälle pestille. Olen jo fuksivuoteni aikana onnistumaan touhuamaan kaikenlaista liittyen Lexiin ja tapahtumien järjestämiseen, ja intoni niihin on vain kasvanut!

Tapahtumien järjestämisessä parasta on tehtävien monipuolisuus. Pidän myös siitä, miten tapahtumia järjestetään yleensä tiimin kanssa, jolloin pääsee tekemään tiivistä yhteistyötä huippuhenkilöiden kanssa. Ja onhan se nyt hienoa nähdä miten ihmiset innostuvat tapahtumasta ja miten visio käy toteen! Tällä hetkellä toimin juuri aloittelevassa tapahtumajaostossa, mikä valmistaisi minua varmasti paljon tapahtumavastaavan pestiä varten. Koen, että tapahtumavastaavan pesti olisi minulle oiva mahdollisuus päästä jatkamaan tapahtumajärkkäilyn parissa ja varmasti oppia vielä paljon uutta. Olisi mahtavaa päästä järkkäämään lexiläisille huikeita tapahtumia ensi vuonna!

2. Onko sinulla aikaisempaa kokemusta tapahtuman järjestämisestä?

Olen ollut mukana ELSA Turun toiminnassa kohta vuoden ja toiminut siellä sosiaalisen ohjelman direktorina. Tässä pestissä olen päässyt järjestämään sitsejä, reissuja, fuksipiknikiä ja muuta ohjelmaa huikean tiimin kanssa. Viime syksynä olin myös mukana perustamassa SeilaiLexiä, purjehdukseen ja vesiaktiviteetteihin keskittyvää kerhoa, jonka parissa olen päässyt tekemään vaikka mitä. Olemme yhdessä järjestäneet avantouintireissun, purjehduskurssin ja nyt syksyllä Bileboatin TuKY Yacht Clubin kanssa sekä rapujuhlasitsejä Stadgan ja ELSAn kanssa. Toimiessani SeilaiLexin puheenjohtajana vastuu tapahtumista on ollut viimekädessä minulla. Olen päässyt tekemään kaikkea haalarimerkkien suunnittelusta budjettien rakentamiseen ja kokousten johtamiseen.

Ennen yliopiston aloittamista olin mukana järjestämässä kirkon kautta muutamia isompia tapahtumia, jotka kestivät viikonlopun yli. Ohjelmaan kuului esimerkiksi muutaman sadan ihmisen vieminen jääkiekko- otteluun, jolloin opin jo käymään neuvotteluita eri hinnoista ja tarjouksista, kuljetuksista sekä aikatauluista.

3. Miten kehittäisit Lexin tapahtumakalenteria?

Lexin tapahtumakalenteri on mielestäni todella monipuolinen ja toimiva tälläkin hetkellä. Kehitettävää löytyy kuitenkin aina ja itse näkisin Lexin tapahtumakalenterin ensi vuonna vieläkin aktiivisempana kuin aikaisemmin. Olisi mahtavaa saada kalenteria siihen suuntaan, missä tapahtumat eivät olisi harvinaista herkkua vaan osana arkea. Tähän toimisivat monenlaiset pienemmät tapahtumat, kuten leffaillat, kisailut ja drinkkikoulut.

4. Mitkä 3 tapahtumaa ehdottomasti säilyttäisit ensi vuonna? Entä mitkä 3 poistaisit?

Itse opiskeluaikani koronavuotena aloittaneena tämä onkin astetta vaikeampi kysymys, sillä niin moni huipputapahtuma on vielä näkemättä. Muutamia tapahtumia, mistä en itse kuitenkaan luopuisi ovat fuksisitsit, vuosijuhlat sekä poikkitieteelliset tapahtumat. Olen pitänyt kaikista Lexin tapahtumista ja tapahtumakalenteria selaillessani ei sieltä montaa tapahtumaa nouse esille, jotka poistaisin. Mieluusti vastaisin, että ne tapahtumat, jotka vetävät vähiten osallistujia. Jos joku on kuitenkin pakko sanoa, niin jotkut sitsit varmaankin. Syynä se, että niitä on niin paljon verrattuna muihin tapahtumiin.

Muuten yhdistelisin varmaan samanlaisia tapahtumia, esimerkiksi poistaisin flipcup-turnauksen ja yhdistäisin ne beer pongin kanssa olympialaisiksi. Myös viimekeväiset etäjoogat vaihtuisivat luonnollisesti lähitapahtumiin, yhtenä ideana skumppajooga.

5. Miten tapahtumat tällä hetkellä mielestäsi palvelevat jäsenistön tarpeita/toiveita?

Lexissä on järjestetty kuluneen vuoden aikana mielestäni todella mahtavia tapahtumia vallitsevien olosuhteiden puitteissa. Tapahtumia on kalenterissa paljon ja tarjonta on laajaa. Kuten aikaisemmassa kysymyksessä vastasin, mielestäni pienempiä tapahtumia pitäisi olla lisää. Jäsenistö pysyy aktiivisena, kun tuttuja sekä uusia lexiläisiä pääsee tapaamaan säännöllisesti Lexin yhteisissä tapahtumissa. Toinen asia, millä saataisiin tapahtumat enemmän jäsenistön toiveiden ja tarpeiden mukaiseksi on ilmoittautuminen. Tulevaisuudessa pitäisi mielestäni panostaa siihen, että tapahtumailmot ovat aikaisemmin, jotta mahdollisimman moni osaa varata kalenteristaan aikaa. Korona on totta kai vaikeuttanut tätä, mutta yhteistyö tiedotuksen ja tapahtumien välillä on tärkeää saada entistäkin tiiviimmäksi.

6. Keksi uusi alkoholiton tapahtuma.

Yksi alkoholiton tapahtuma, jota pohdiskelin jo viime vuonna, olisi reissu Bengtskärin majakalle. Siihen kuuluisi yhteinen bussimatka ja laivakyyti saarelle. Yhteinen ruokailu, historiasta oppiminen sekä huikeat maisemat olisivat varmasti monen lexiläisen mieleen. Olisi mielestäni mahtavaa järjestää myös Amazing Race -tyyppinen seikkailu Turussa. Tapahtuma antaisi mahdollisuuden vanhemmillekin opiskelijoille osallistua rastikierrokselle. Samalla juuri Turkuun muuttaneet pääsisivät tutustumaan uuteen kotikaupunkiinsa erilaisessa valossa.

7. Miten pysyt budjetissa, konkreettinen esimerkki.

Mielestäni tärkeintä budjetin toteutumisen kannalta on sen aikaisin laatiminen mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Näin nähdään tarkasti mitkä kohdat vievät eniten rahaa ja missä olisi säästämisen mahdollisuus. Kun budjetti laaditaan hyvissä ajoin, on myös parempi mahdollisuus etsiä vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa ideat, kuten vanhojen koristeiden uudelleenkäyttäminen tai yritysyhteistöiden hankkiminen. Rapujuhlasitsejä järjestäessämme otimme yhteyttä lukuisiin eri yrityksiin jo monta kuukautta aikaisemmin ja onnistuimmekin saamaan hyvän tarjouksen, mikä jätti budjetissa enemmän rahaa muuhun. Tärkeää on myös jättää budjettiin joustovaraa, jotta voidaan tarvittaessa reagoida mahdollisiin yllättäviin tilanteisiin ja tehdä muutoksia suunnitelmiin.

8. Miten pidät langat käsissä, kun tekemistä ja muistettavaa on paljon, konkreettinen esimerkki.

Olen jo monen vuoden ajan saanut harjoitella aikatauluttamista ja ”pakan kasassa pitämistä” ollessani lukion sekä pääsykoelukemisen ohella töissä. Samanlainen rytmi jatkui fuksivuodelle, sillä lähdin heti monenlaiseen toimintaan mukaan. Toimiminen ELSA direktorina, SeilaiLexin puheenjohtajana sekä LexKurssien valmennuskurssituutorina veivät kaikki paljon aikaa ja työskentelyä, mutta minulla on ollut niin hauskaa, että kaipaan vain lisää vastuuta ja ainejärjestötoimintaa. Tärkeintä on siis aikatauluttaminen ja tehtävien jakaminen omalle ajalleen. Olen myös erilaisten to do - listojen ja excel-taulukoiden suurkuluttaja, joilla pidän asiat järjestyksessä ja aikataulussa. En usko, että minulla olisi mitään ongelmaa tämän suhteen.

 

Klubimestari

Joni Mäkelä

1. Esittele itsesi.

Olen Joni Mäkelä, 27-vuotias Nurmijärveltä kotoisin oleva viidennen vuosikurssin lexiläinen. Asun tällä hetkellä yksin, mutta marraskuussa minulle saapuu kämppikseksi pieni kissa. Identifioidun fanaattiseksi jalkapallon seuraajaksi. Minulla on ensi vuoden alusta lukien toivottavasti enää pro gradun viimeistely ja kasa maisterivaiheen valinnaisia noppia suorittamatta, joten hallitusvuodelle olisi nyt hyvin tilaa kalenterissani. Olen ollut mielestäni aktiivisesti mukana ainejärjestömme toiminnassa opintojeni alusta alkaen. Olen toiminut muun muassa kaksi kertaa tuutorina. Palan halusta vielä antaa rakkaalle Lexille oman panokseni hallitusvuoden ajan.

2. Soveltuuko Kirkkotie mielestäsi Lexin tarpeisiin?

Kokemukseni mukaan Kirkkotie soveltuu mainiosti ainejärjestömme tarpeisiin. Haasteita toki esimerkiksi tiettyjen tapahtumien henkilömäärien ja koon suhteen voi toisinaan aktualisoitua, mutta nämäkin haasteet voimme oikeilla ratkaisuilla voittaa. Klubiksen tehtävässä toki näkökulma Kirkkotiehen muuttuisi, joten avoimuus kaikkinensa kerhotilojemme soveltuvuuden suhteen on hyvinkin paikallaan. Kirkkotietä voisi mielestäni muun muassa valjastaa ainejärjestömme käyttöön vielä paremminkin, kuten jäsenistöllemme tarkoitetun uudenlaisen kerhotoiminnan mahdollistajana jäsenistön halukkuuden mukaan. Olen nopea reagoimaan epäkohtiin ja myös vastaanottavainen uusien ideoiden suhteen.

3. Kehityskohteita Kirkkotiellä?

Olen sitä mieltä, että ennen koronapandemiaa Kirkkotien toiminta oli pääsääntöisesti sujuvaa ja toimivaa. Yksi selkeä kehityskohde on kuitenkin esimerkiksi siivousvälineet. Muun muassa uusi vesi-imuri olisi tärkeä ja tarpeellinen, mutta ottaisin koko siivouksen ja siivousvälineiden tarkoituksenmukaisuuden ensi töikseni harkintani alle. Lisäksi ehdottaisin uudistuksena klubiksen tarjoamaa siivouspalvelua Kirkkotien vuokraajille maksua vastaan. Tästä kertyvä tuotto luonnollisesti kuuluisi ainejärjestöllemme. Olen itse suorastaan siivous- ja hygieniafriikki, joten kokisin tämän ainakin mahdolliselle omalle kaudelleni erittäin sopivaksi uudistukseksi. Nautin siivoamisesta, ja luultavasti muutenkin Kirkkotien vuokraajien jälkeen tulisin viimeistelemään aina käyttäjien siivouksen, jotta seuraavat käyttäjät pääsisivät nauttimaan vieläkin puhtaammista kerhotiloistamme.

Yksi huomionarvoinen pointti on myös se, että Kirkkotien penkit ovat saaneet osakseen kritiikkiä, joten olisin valmis myös tekemään muutoksen tähän asiaan. Haasteena on myös tietenkin valjastaa klubitoiminnan käyttö uudelleen korona-ajan jälkeen täyteen potentiaaliinsa. Kirkkotien vuokraustoiminnan markkinoinnin ja näkyvyyden ylläpitäminen sekä parantaminen on täten myös yksi päätavoitteistani.

4. Rajoittaisitko henkilömäärää Kirkkotiebileissä? Jos rajoittaisit, miten?

Voisin rajoittaa henkilömäärää tarpeen mukaan. Nykyisellään koen kuitenkin, että pääsääntöisesti henkilömäärä on ollut toimiva, vaikka esimerkiksi ihmiset usein viihtyvätkin paljon myös ulkoalueella Kirkkotien tapahtumien aikana. Henkilömäärää voisi ainakin laskea siten, että rajoittaisimme avecien määrää, mikäli katsoisimme yhdessä tapahtumien järjestäjien kanssa tämän tarpeelliseksi. Pysyn tämän suhteen avoimena.

5. Kuvaile pahin mahdollinen tilanne Kirkkotiellä ja kerro, miten ratkaisisit sen?

Pahin mahdollinen tilanne olisi tietenkin sellainen, jossa Kirkkotiellä oleskelevien terveys ja turvallisuus vaarantuisi äkillisesti, kuten tulipalossa. Tällaisessa tilanteessa tietenkin pelastussuunnitelmaa noudattaen järjestäisin hätätilan aikana ihmisten siirron pois välittömästä vaarasta ja huolehtisin viranomaisavun saapumiseen saakka parhaiden kykyjeni mukaan yksilöiden turvallisuudesta ja tarkasta ohjeistuksesta toiminnan suhteen.

Preventiiviset toimet ja jatkuva valppaus ovat tietenkin kaikkien turvallisuusuhkien suhteen tärkeimpiä. Syytä lienee mainita tässä, että ennaltaehkäisisin kaikenlaisia onnettomuuksia parhaani mukaan. Muun muassa yksi vaaralliseksi koettu paikka on Kirkkotien rappuset. Näihin olisi syytä asentaa paremmat liukuesteteipit.

6. Kuinka paljon olisit valmis auttamaan vuokralaisia ja Kirkkotien muita käyttäjiä?

Olisin erittäin halukas tarjoamaan apuani vuokralaisille ja täten pitämään myös Kirkkotien vuokraajat ja muut käyttäjät tyytyväisinä saamaansa palveluun. Olisin käytettävissä ja saatavilla parhaani mukaan aina, kun Kirkkotien vuokralaiset sitä tarvitsevat. Asun aivan Kirkkotien vieressä, joten konkreettinenkin apu olisi nopeasti annettavissa. Mielestäni olisi tärkeää niin ainejärjestömme, yleensäkin Kirkkotien toiminnan kuin oman itsenikin kannalta, että Kirkkotietä käyttäville jää positiivinen mieli kerhotiloissamme viettämästään ajasta.

7. Miten houkuttelisit ihmisiä nakkivuoroihin?

Lahjomalla. Tietenkin.

8. Joisitko klubiksena Kirkkotiebileissä?

Joisin, vettä. Alkoholia en nauttisi, sillä olen absolutisti. Tästä huolimatta viihdyn erinomaisesti tapahtumissa aamuun saakka. Itse asiassa olen sitä mieltä, että tämä yhä edesauttaisi suoriutumistani klubiksen tehtävässä.

 

Venla Sallinen

1. Esittele itsesi

Heips, oon Joensuusta suoraan Turun bordellikadulle (tunnettu myös Läntisenä Pitkäkatuna) monen hyvän sattuman summana tupsahtanut fuksi. Miun olemusta vois kuvailla sanoin: aktiivinen, määrätietoinen, tomera ja hilpeä. :) Oon ansioitunut ikiliikkujana, sillä miulla on lähtökohtasesti meno päällä ja energiaa jaettavana myös muille. Vaikka oonkin vastaus siihen miks juristi & turisti rimmaa, niin osaan kantaa vastuun ja pysyy halutessani erittäin kartalla asioista. Kliseisesti, oon helposti lähestyttävä ja en pelkää avata suutani jos ja kun on tarve jostakin sanoo. Toisin hallitukseen nuorta virtaa ja hain just klubikseks, koska kaipailen taaksejääneitten koutsausten tilalle uutta vastuualuetta eli Kirkkotie vois hyvin täyttää tän paikan miun sydämessä. <3

2. Soveltuuko Kirkkotie mielestäsi Lexin tarpeisiin?

Kirkkotien keskeinen sijainti, Maisterin välitön läheisyys ja koko rakennuksen iso rooli lexiläisten historiassa ovat jo itsessään tilan puolesta puhuvia plussia. Lisäksi tuohan perinteikäs kaiken nähnyt ja läpikäynyt miljöö aivan omanlaista maustetta bileisiin. Kuitenkin pitäisin silmät ja korvat auki mahdollisten uusien mahdollisuuksien varalta, mutta kyllä lähtökohtaisesti uskon K-tien venyvän Lexin tarpeisiin, kuten tähänkin asti.

3. Kehityskohteita Kirkkotiellä?

Kehityskohteita riittää varmasti kaikissa vanhemmissa rakennuksissa useita ja yhden klubiksen mahdollisuudet ovat tietysti ajan ja budjetin puolesta rajalliset. Kuitenkin mahdollisia fiksaamisen kohteita K-tiellä ovat esimerkiksi bilispöytä (kankaan uusiminen ja hajonnut reuna), Kohdun lavuaari, ikuisuusprojekti rappuset sekä tiskin tason uudistaminen / lakkaus. Vuju-lahjana voisi toivoa uutta uunia tai projektoria. Lisäksi ottaisin tietysti klubiksena avoimesti vastaan myös muita mahdollisia kehitysideoita!

4. Rajoittaisitko henkilömäärää Kirkkotiebileissä? Jos rajoittaisit, miten?

Haluaisin ehdottomasti taata, että jokaisella lexiläisellä on mahdollisuus osallistua Kirkkotiebileisiin ja tämän vuoksi haluaisin mahdollisesti vahvistaa lexiläisten asemaa muutamalla uudistuksella. Pitäisin avec-säännön ennallaan (eli 2x avec per lexiläinen) todennäköisesti vielä kevätkauden avajaisissa, mutta Kirkkotien Wappuna haluaisin kokeilla rajoittaa avec-säännön (1x avec per lexiläinen). Tämä siitä syystä, että 1.-, 2.- ja 3.-vuosikurssin lexiläisille tuleva vappu tulee olemaan ensimmäinen ”kunnon” opiskelijavappu ja oletettavasti tämä näkyy osallistujamäärässä. Lisäksi saattaisin nostaa narikkamaksua hieman aveceille, sillä K-tie on kuitenkin pohjimmiltaan Lexin tila.

Tietysti pohtisin näitä mahdollisia muutoksia ensin koko hallituksen kanssa, enkä pidä ehdottomana, että järjestelyt eivät voisi säilyä myös ennallaan.

5. Kuvaile pahin mahdollinen tilanne Kirkkotiellä ja kerro, miten ratkaisisit sen?

Pahin mahdollinen skenaario olisi tulipalo kesken Kirkkotiebileiden, sillä tällöin koko bileporukka olisi akuutissa vaarassa. En hätääntyisi vaan pyrkisin saamaan ihmiset nopeasti pihalle keskeyttämällä bileet. Konkreettisesti siis sammuttaisin musiikit, laittaisin valot päälle ja mahdollisuuksien mukaan hyödyntäisin molempia ovia tyhjentääkseni tilan. Lisäksi tukeutuisin yhteistyöhön, jotta kaikki saataisiin nopeasti turvaan ja apua paikalle, mutta laittaisin itseni eniten likoon, sillä tiedostan vastuun olevan bileistä viime kädessä minulla.

6. Kuinka paljon olisit valmis auttamaan vuokralaisia ja Kirkkotien muita käyttäjiä?

Haluaisin pitää siivouksen suhteen vaatimustason korkealla ja lähtökohtaisesti toivoisin tietysti vuokraajien hoitavan oman osuutensa sovitusti Kirkkotiellä. Haluan kuitenkin olla vuokralaisten tavoitettavissa akuuteissa kysymyksissä ja tiedostan, että varsinkin viikonloppujen vuokrausten suhteen minun olisi hyvä olla vuokralaisten saatavilla. Hätätilanteessa olisin totta kai valmis tulemaan hoitamaan Kirkkotietä kellonajasta riippumatta myös itse omin kätösin.

7. Miten houkuttelisit ihmisiä nakkivuoroihin?

Syksyisin jatkaisin fuksipassien käyttöä ja jakaisin totuttuun tapaan nakkivuoroista leimoja. Brändäisin myös nakkivuoroja laajemmin ja toisin esiin jo heti syksyn alussa fukseille, että ahkerimmat palkitaan Kiitostapahtumalla tai Keijolla. Lisähoukutuskeinona käyttäisin ruokaa, verkostoitumista sekä mahdollisuutta tehdä duunia yhteisen hyvän eteen.

8. Joisitko klubiksena Kirkkotiebileisssä?

En joisi, sillä miulla on bileet holilla tai ilman ja yleensä kallistunkin nimenomaisesti tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Eli ei ole miulle ongelma tai edes haaste olla kuosissa lukuvuoden suurimmissa kekkereissä kattomassa Kirkkotien perään. :)

 

Maria Uusi-Simola

1. Esittele itsesi.

Moikku! Oon Maaria Uusi-Simola ja toisen vuosikurssin opiskelija. Oon helposti lähestyttävä ja rento tyyppi — mulle voi myös aina tulla höpöttelemään. Haen klubikseks, koska multa löytyy asennetta ja intoa lähteä pitämään Kirkkotiestä huolta. Mulle myös Kirkkotie on tärkee, minkä vuoksi olis upeeta päästä pitämään siitä hyvää huolta.

2. Soveltuuko Kirkkotie mielestäsi Lexin tarpeisiin?

Kirkkotie on monelle lexiläiselle - ja miksei jopa muillekin - hyvin rakas. Vaikka Kirkkotie voi välillä vaikuttaa ahtaalta, ennen kaikkea sopu todellakin sijaa antaa. Kirkkotie välillä myös yllättääkin sillä, kuinka paljon sinne mahtuu porukkaa. Lisäksi, Kirkkotien keittiön varusteet voittavat oman keittiön varusteet eli voin todeta, että Kirkkotiellä on puitteet kunnossa.

3. Kehityskohteita Kirkkotiellä?

Varsinaisia kehityskohteita tulisi varmasti käytännön hommissa paremmin mieleen, mut me tarvittais Kirkkotielle joku supermoppi, jolla sais lattiat kerralla siistiks!

4. Rajoittaisitko henkilömäärää Kirkkotiebileissä? Jos rajoittaisit, miten?

Juhlien luonteesta johtuen välillä voi olla tarvetta rajoittaa henkilömäärää, mutta lähtökohtana oli, että kaikki halukkaat pääsisivät mukaan. Jos on kuitenkin tarvetta rajoittaa henkilömäärää, tulee sen tapahtua reilusti ja tasapuolisesti. Reiluin tapa tälle onkin varmaan nopeusilmo Lyytin kautta.

5. Kuvaile pahin mahdollinen tilanne Kirkkotiellä ja kerro, miten ratkaisisit sen?

Pahin tilanne on sellainen, jossa Kirkkotieltä katkeaa sähköt myrskyn vuoksi. Sähkökatkoksesta johtuen Kirkkotiellä ei pystytä soittamaan Kikkaa, joten kaikki juovat juomansa ahdistukseen musan loppumisesta. Valitettavasti Kirkkotien luotettava K-Market on jo kiinni. Näinpä lähden hakemaan generaattorin Kaarinan mummolta ja viinikellarista kurkun kostuketta. Bileet voivat jatkua ja tilanne on pelastettu. Pysyin rauhallisena ja huolehdin velvollisuuksistani klubiksena.

6. Kuinka paljon olisit valmis auttamaan vuokralaisia ja Kirkkotien muita käyttäjiä?

Apua annetaan aina, kun sitä tarvitaan tai pyydetään. Kaikille jää parhain fiilis just silloin, kun puhalletaan yhteen hiileen. Klubiksena pyrkisin auttamaan muita parhaani mukaan.

7. Miten houkuttelisit ihmisiä nakkivuoroihin?

Yleensä hyvä ruoka, seura ja juoma vetää puoleensa eli varmasti tukeutuisin tähän lähes pettämättömään komboon. Nakkivuoroissa pääsee tutustumaan toisiin lexiläisiin eli toimii myös helppona keinona verkostoitumiseen. Bonuksena tietty fukseille, et saa samalla fuksipassia täytettyä.

8. Joisitko klubiksena Kirkkotiebileisssä?

Uskon, että pystyisin klubiksena pitämään Kirkkotien kondiksessa, vaikka olisinkin ottanut muutaman oluen alle. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin juhlien luonteesta, ja että millaisia toimia klubikselta vaaditaan eri tilanteissa. Join taikka en, niin Kirkkotiestä tullaan pitämään hyvää huolta ja hommat hoidetaan kotiin. :)

Facebook Facebook Facebook Facebook Facebook Facebook Facebook Facebook