OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N SÄÄNNÖT

Astuneet voimaan 18.10.2011 II yhdistyksen sääntömääräisessä kokouksessa 

I    YLEISET SÄÄNNÖKSET


1 §    Soveltamisala

Yhdistyksen toimintaan sovelletaan yhdistyslakia sekä näitä sääntöjä.


2 §    Nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry, kotipaikka Turku ja kieli suomi. Englanninkielisissä yhteyksissä yhdistyksestä voidaan käyttää nimeä Law Students Association Lex.



3 §    Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on

1)  toimia Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ylempää tai alempaa oikeustieteellistä korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden etujärjestönä ja yhdyssiteenä;

2) huolehtia jäsenistönsä edunvalvonnasta yliopiston hallinnossa ja ylioppilaskunnassa sekä valvoa jäsenistönsä etua tiedekunnan elimissä;

3) pyrkiä edistämään jäsentensä ammatillista tietoutta;

4) tarjota jäsenilleen opinto-, sosiaali- ja kulttuuripalveluja sekä kehittää jäsenistön harrastusmahdollisuuksia sekä

5) toimia jäsentensä sosiaalisten ja taloudellisten etujen puolesta.


4 §     Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1) toimii yhteistyössä lakimies- ja opiskelijajärjestöjen kanssa kotimaassa ja ulkomailla sekä Senilex ry:n kanssa;

2) pyrkii kehittämään oikeustieteellisiä opintoja ja parantamaan opiskeluedellytyksiä yhteistyössä oikeustieteellisen tiedekunnan sekä muiden tahojen kanssa;

3) järjestää keskustelutilaisuuksia ja erilaisia vapaa-ajan tilaisuuksia;

4) voi tukea jäsentensä yhdistyksen piirissä tapahtuvaa harrastustoimintaa;

5) voi julkaista lehteä ja harjoittaa tiedotus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa;

6) voi järjestää oikeustieteelliseen tiedekuntaan pyrkiville valmennuskursseja, joista saatavat varat on käytettävä yhdistyksen toiminnan tukemiseen;

7) voi tarvittaessa ryhtyä muihinkin yhdistyksen tarkoitusta edistäviin toimiin;

8) voi omistaa osakkeita yhdistyksen tarkoitukseen tai tarkoituksen toteuttamiseen läheisesti liittyvää toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä sekä

9) voi pitää stipendirahastoa, josta yhdistys voi luovuttaa jaettavaksi stipendejä erikseen vahvistettavassa stipendirahaston ohjesäännössä määriteltyjen kriteerien mukaisesti.


II     JÄSENYYS

5 §    Varsinaiset jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä ja varsinaisena jäsenenä yhdistykseen kuulua Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ylempää tai alempaa oikeustieteellistä korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija.


6 §    Kunniajäsenet

Kunniajäsenekseen yhdistys voi kutsua henkilön, jolle yhdistys haluaa osoittaa tunnustusta yhdistyksen hyväksi suoritetusta toiminnasta.  Kunniajäseneksi ei voida kutsua yhdistyksen varsinaista jäsentä.

Yhdistyksen kunniapuheenjohtajasta tulee toimikautensa päätyttyä kunniajäsen.

Kunniajäsenellä on täydet jäsenoikeudet, mutta hän on vapaa jäsenmaksuvelvotteista.


7 §    Liittyminen

Tahto liittyä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi ilmaistaan maksamalla liittymismaksu.  Uudet jäsenet hyväksyy hallitus.  Ellei henkilöä hyväksytä jäseneksi, maksettu liittymismaksu palautetaan viipymättä.


8 §    Erotetuksi katsominen

Kun jäsen on suorittanut ylemmän oikeustieteen tutkinnon taikka alemman oikeustieteen tutkinnon jatkamatta opintojaan ylemmällä oikeustieteen tutkinnolla, katsotaan jäsen hallituksen päätöksellä erotetuksi 3 kuukauden kuluttua valmistumisesta.


9 §     Eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.  Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

10 §    Erottaminen

Yhdistys voi kokouksessaan erottaa jäsenen, jos jäsen

1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;

2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä;

3) ei enää täytä jäsenyyden edellytyksiä tai

4) toimii olennaisesti vastoin yhdistyksen sääntöjä tai tarkoitusta.

Erottamispäätöksestä on mainittava erottamisen syy.  Erottamispäätös on tehtävä vähintään kahden kolmasosan ( 2/3 ) enemmistöllä yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä, kuitenkin vähintään neljällätoista ( 14 ) annetulla äänellä.


11 §    Jäsenten suoritettavat maksut

Liittymismaksun suuruus päätetään vuosittain yhdistyksen III kokouksessa. 

Yhdistyksen kokous voi päättää erillisestä jäsenmaksuvelvollisuudesta yhdistyksen taloudellisen tilan tai muun painavan syyn sitä edellyttäessä.


III    YHDISTYKSEN KOKOUKSET


12 §    Läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa

Yhdistyksen kokous voi myöntää yhdistyksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeuden yhdistykseen kuulumattomalle henkilölle.


13 §     Päätöksenteko

Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttävät varsinaiset jäsenet yhdistyksen kokouksessa.


14 §     Yhdistyksen kokoukset ja kokouskutsu

Yhdistyksen kokouksia ovat I, II ja III kokous sekä ylimääräinen kokous.
   
Yhdistyksen kokouksista on ilmoitettava vähintään viikkoa aikaisemmin yhdistyksen ilmoitustaululla tiedekuntarakennuksessa. Kokouskutsussa on mainittava kokouspaikka ja -aika.

Kokouskutsussa on mainittava, mikäli kokouksessa käsitellään yhdistyslain 23 §:ssä mainittuja tai niihin verrattavia asioita, kuten:

1)     1) yhdistyksen sääntöjen muuttamista;

2)     kiinteistön luovuttamista tai kiinnittämistä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamista;

3)     hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitsemista tai erottamista;

4)     tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä;

5)     jäsenmaksun määräämistä;

6)     jäsenen erottamista tai

7)     yhdistyksen purkamista.

Milloin kokouksessa käsitellään tässä pykälässä mainittuja asioita, on esityksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.


15 §     Päätösvaltaisuus

Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.


16 §     I kokous

Maaliskuussa pidettävän I kokouksen tehtävänä on

1)     käsitellä ja vahvistaa edellisen vuoden toimintakertomus;

2)     vahvistaa edellisen tilikauden tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä

3)     käsitellä muut mahdolliset asiat.


17 §     II kokous

Lokakuussa pidettävän II kokouksen tehtävänä on

1) valita yhdistyksen kunniapuheenjohtaja parillisina vuosina kaksivuotiskaudeksi;

2) valita yhdistyksen hallitus seuraavaksi toimikaudeksi;

3)     käsitellä taloudenhoitajan esittelemä taloudellinen katsaus sekä

4)     käsitellä muut mahdolliset asiat.


18 §     III kokous

Joulukuussa pidettävän III kokouksen tehtävänä on

1)     päättää seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta;

2)     päättää seuraavan vuoden liittymismaksuista ja jäsenmaksuvelvollisuudesta;

3)     päättää seuraavan vuoden talousarviosta;

4) valita seuraavaksi tilikaudeksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tarkastamaan seuraavan tilikauden tilejä ja hallintoa. Mikäli valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse erikseen valita.

5)     päättää seuraavana vuonna stipendirahastosta jaettavien stipendien suuruus sekä

6)     käsitellä ja päivittää sijoitusohjesäännön liite

7) käsitellä muut mahdolliset asiat.


19 §     Ylimääräinen kokous

Hallitus voi kutsua yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koolle tarvittaessa. Ylimääräinen kokous on pidettävä myös, milloin vähintään kymmenen (10) yhdistyksen varsinaista jäsentä tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä sitä ilmoittamaansa tarkoitusta varten hallitukselta kirjallisesti pyytää tai kun yhdistyksen kokous niin päättää. Kokous on pidettävä kahden (2) viikon kuluessa pyynnöstä tähän kuitenkaan laskematta lukukausien välistä aikaa.


20 §     Kokousjärjestys

Yhdistyksen kokouksessa puhetta johtaa yhdistyksen kunniapuheenjohtaja. Hänen ollessaan poissa tai estynyt puhetta johtaa kokouksen keskuudestaan valitsema puheenjohtaja.

Jokaisella yhdistyksen jäsenellä on aloiteoikeus yhdistyksen kokouksessa. Aloitteet asioissa, joista tulee mainita kokouskutsussa, on jätettävä yhdistyksen hallitukselle viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta, paitsi 19 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa, jossa aloite on jätettävä pyynnön yhteydessä.

Tehtyä ehdotusta on kannatettava pyydetyssä puheenvuorossa. Ehdotuksesta, jota ei ole kannatettu, ei voida äänestää. Hallituksen esitys katsotaan kuitenkin aina kannatetuksi.

Se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, tulee yhdistyksen kokouksen päätökseksi paitsi niissä tapauksissa, joissa laissa tai näissä säännöissä on toisin  määrätty. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa.


21 §     Pöydällepano

Asia voidaan ensikäsittelyssä kahden (2) varsinaisen jäsenen vaatimuksesta panna pöydälle.
Jatkokäsittelyssä asiaa ei voida enää panna pöydälle.
Asia voidaan kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä julistaa kiireelliseksi, jolloin sitä ei voida panna pöydälle.


22 §     Eriävä mielipide

Yhdistyksen varsinainen jäsen voi esittää yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan kirjattavaksi eriävän mielipiteensä kokouksen päätöksestä. Eriävä mielipide voidaan jättää suullisesti tai kirjallisena kokouksessa taikka kirjallisena kolmen (3) kokousta seuraavan arkipäivän kuluessa kokouksen sihteerille.


23 §     Hallituksen jäsenten valinnassa noudatettava menettely

Hallituksen jäseneksi voidaan valita tehtävään suostuva ja siihen soveltuva yhdistyksen jäsen, jota on asiaa käsittelevässä yhdistyksen kokouksessa tehtävään ehdotettu. Ehdotusta ei tarvitse kannattaa.

Mikäli tehtävään on ehdolla useampia henkilöitä, vaali toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä. Mikäli samassa yhdistyksen kokouksessa suoritetaan useampia hallituksen jäsenten vaaleja suljetulla lippuäänestyksellä, toimitetaan nämä vaalit yhtäaikaisesti samaa vaalilipuketta käyttäen.

Hallituksen jäseneksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Valituksi tulee tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas.

Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.


24 §     Henkilövaaleissa noudatettava menettely

Vaaleissa tehtyä ehdotusta ei tarvitse kannattaa. Jos kaksi (2) jäsentä sitä vaatii, on vaali suoritettava suljettuna lippuäänestyksenä.

Mikäli samassa yhdistyksen kokouksessa suoritetaan useampia henkilövaaleja suljetulla lippuäänestyksellä, toimitetaan nämä vaalit yhtäaikaisesti samaa vaalilipuketta käyttäen.

Vaalissa tulee valituksi se, joka on saanut eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.


25 §     Hallituksen eroaminen

Hallituksella, sen puheenjohtajalla, jäsenellä tai toimihenkilöllä on oikeus yhdistyksen kokoukselle esittämästään perustellusta pyynnöstä saada ero tehtävästä.





26 §     Hallituksen erottaminen

Mikäli yhdistyksen kokous luottamuslauseäänestyksessä vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä toteaa, ettei hallitus, sen puheenjohtaja tai jäsen nauti yhdistyksen kokouksen luottamusta, katsotaan hallitus tai epäluottamuslauseen saanut jäsen erotetuksi.

Erotetuksi todetun hallituksen, sen puheenjohtajan tai jäsenen tilalle on valittava uudet henkilöt samassa yhdistyksen kokouksessa.


27 §     Kokouksen pöytäkirja

Pääsihteeri toimii sihteerinä yhdistyksen kokouksessa ja pitää pöytäkirjaa, johon merkitään tehdyt ehdotukset ja päätökset. Pääsihteerin ollessa poissa tai estynyt kokous valitsee keskuudestaan sihteerin.

Pöytäkirjaan on kirjattava kokouksessa tehdyt ehdotukset ja päätökset sekä kokouksessa käyty keskustelu pääpiirteittäin.

Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin on allekirjoitettava pöytäkirja, joka on kahden (2) kokouksen valitseman jäsenen tarkastettava ja oikeaksi todistettava.

Tarkastettu pöytäkirja on asetettava jäsenistön nähtäväksi yhdistyksen ilmoitustaululle kahden (2) viikon kuluessa kokouksesta.


28 §     Yhdistyksen kunniapuheenjohtajan valinta

Yhdistyksen kokous valitsee kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka on suorittanut oikeustieteellisen tutkinnon ja joka yhdistystoiminnassa tai muutoin hankkimansa kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta on sovelias tehtävään.

Ellei yhdistyksen kunniapuheenjohtajaa valita yksimielisesti, toimitetaan vaali suljetuin lipuin. Ellei kukaan ehdokkaista saa äänestyksessä ehdotonta enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen välillä, jolloin valituksi tulee se, joka tässä äänestyksessä saa enimmät äänet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Yhdistyksen kunniapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa sekä yhdistyksen kokouksissa.

Mikäli kunniapuheenjohtaja on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäviään tai eroaa tehtävistään, valitsee kokous uuden kunniapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja on vapaa kaikista jäsenmaksuvelvoitteista.




IV    YHDISTYKSEN TOIMINTA

29 §     Hallitus

Hallituksen muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pääsihteeri, taloudenhoitaja, yhdistyksen lehden päätoimittaja sekä opintoasiain-, ulkoasiain-, tiedotus-, kulttuuri-, ohjelma-, liikunta- ja klubitoimikuntien puheenjohtajat.

Varapuheenjohtaja toimii yhdistyksen taloustoimikunnan puheenjohtajana ja huolehtii Senilex ry:n ja hallituksen välisestä yhteydenpidosta.

Pääsihteeri tai hänen poissa tai estyneenä ollessaan joku hallituksen keskuudestaan valitsema jäsen pitää hallituksen kokouksissa pöytäkirjaa, jonka hallitus tarkastaa seuraavassa kokouksessaan. Pääsihteerille maksetaan yhdistyksen kokouksen vuosittain määrittelemä palkka.


30 §     Yhdistyksen kunniapuheenjohtajan tehtävät

Yhdistyksen kunniapuheenjohtajan tehtävinä on

1)     johtaa puhetta yhdistyksen kokouksissa;

2)     valvoa, että yhdistyksen toiminnassa noudatetaan yhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusta;

3)     valvoa yhdistyksen kokousten päätösten täytäntöönpanoa sekä

4)     kehittää yhdistyksen muuta toimintaa.


31 §     Hallituksen puheenjohtajan tehtävät

Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on:

1)     valmistella hallituksen kokoukset ja johtaa puhetta hallituksen kokouksissa;

2)     valvoa, että yhdistyksen toiminnassa noudatetaan yhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusta;

3)     valvoa ja ohjata muiden hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden toimintaa;

4)     edustaa yhdistystä ulospäin sekä

5)     kehittää yhdistyksen toimintaa.





32 §     Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on:

1)     valmistella yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi tulevat asiat;

2)     panna täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset;

3)     hoitaa yhdistyksen hallintoa ja taloutta yhdistyksen kokouksen hyväksymien ohjeiden mukaan;

4)     valita valmennuskurssivastaavat, vuosijuhlamarsalkat ja akateemisen silliaamiaisen järjestäjät;

5)     valita tarpeelliseksi katsomansa muut kuin yhdistyksen kokouksessa valittavat toimihenkilöt;

6)     valvoa ja ohjata yhdistyksessä toimivia toimikuntia ja tämän pykälän kohdissa 4 ja 5 tarkoitettuja toimihenkilöitä;

7)     huolehtia kaikista niistä asioista, jotka lain tai näiden sääntöjen mukaan eivät kuulu muille toimielimille sekä

8)     toimia yhdistyksen edustajana näiden sääntöjen 4 §:n 8-kohdassa tarkoitettujen osakeyhtiöiden  yhtiökokouksissa.

Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myynnistä, vaihtamisesta ja panttaamisesta. Jos päätös koskee yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavaa omaisuutta, kuten kerhohuoneistoa, on päätös tehtävä yhdistyksen kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.


33§    Toimihenkilöt

Yhdistyksen toimihenkilöitä ovat valmennuskurssivastaavat, vuosijuhlamarsalkat ja akateemisen silliaamiaisen järjestäjät sekä muut toimihenkilöiksi yhdistyksen kokouksen tai hallituksen päätöksellä valitut henkilöt.

Toimihenkilöillä on yleinen läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa, mikäli yhdistyksen kokous tai hallitus näin päättää. Hallitus voi yksittäistapauksessa kieltää toimihenkilölle aiemmin myönnetyn yleisen läsnäolo- ja puheoikeuden hallituksen kokouksessa, mikäli hallitus katsoo sen olevan toimintansa kannalta välttämätöntä.

Mikäli yhdistyksen kokous luottamuslauseäänestyksessä vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä toteaa, ettei yhdistyksen kokouksen valitsema toimihenkilö nauti yhdistyksen kokouksen luottamusta, katsotaan toimihenkilö erotetuksi. Erotetuksi todetun toimihenkilön tilalle on valittava uusi henkilö samassa yhdistyksen kokouksessa.

Hallituksen valitseman toimihenkilön erottamisesta päättää hallitus.





34§    Toimikunnat

Yhdistyksen pysyvät toimikunnat ovat:

1)     ulkoasiaintoimikunta,
2)     opintoasiaintoimikunta
3)     tiedotustoimikunta
4)     kulttuuritoimikunta
5)     ohjelmatoimikunta
6)     liikuntatoimikunta
7)     klubitoimikunta ja
8) taloustoimikunta 


Yhdistyksen kokous tai hallitus voivat perustaa muita tarpeelliseksi katsomiaan toimikuntia. Toimikunnalle on valittava puheenjohtaja.


35§    Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä pääsihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.


36§    Yhdistyksen talous

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

Hallituksen tulee laatia vuosittain talousarvioesitys perusteluineen hyvissä ajoin ennen yhdistyksen III kokousta.

Tilinpäätös on laadittava laissa säädetyssä määräajassa. Taloudenhoitajan allekirjoittama tilinpäätösehdotus on esitettävä hallitukselle tilinpäätöksen hyväksymistä varten. Hallituksen on allekirjoitettava päivätty tilinpäätös.

Hallituksen on esitettävä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus yhdistyksen I kokouksessa tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapaudesta päättämistä varten.


37§    Ohjesäännöt

Näitä sääntöjä täydentävillä ohjesäännöillä voidaan antaa täsmentäviä määräyksiä hallituksen toiminnasta, toimihenkilöiden tehtävistä, toimikunnista ja niiden tehtävistä sekä muista yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeistä asioista.

Ohjesäännöt ja niihin tehtävät muutokset on hyväksyttävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Ohjesäännöt tulevat voimaan heti, kun ne on yhdistyksen kokouksessa hyväksytty.


38§    Sääntöjen muuttaminen

Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kymmenen (10) päivän väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Tullakseen hyväksytyksi on ehdotuksen kummassakin kokouksessa saatava vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä.

Jos kuitenkin toisessa kokouksessa halutaan muuttaa ensimmäisessä kokouksessa hyväksyttyä ehdotusta, vaaditaan muutosehdotuksen hyväksymiseksi vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä.


V    PURKAMINEN   

39§    Yhdistyksen purkaminen

Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kymmenen (10) päivän väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Tullakseen hyväksytyksi on ehdotuksen kummassakin kokouksessa saatava vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä.

Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, yhdistyksen varat luovutetaan Turun yliopistolle käytettäväksi perustettavalle ”Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry:n muistorahasto” -nimiselle rahastolle, josta voidaan vuosittain yliopiston hallituksen päätöksellä jakaa apurahoja kyvykkäille tai varattomille oikeustieteen opiskelijoille.